karkeakarvainen saksanseisoja

Kova kouluttaa,mutta kun sen tekee kunnolla niin saa siitä verrattoman mettä koiran itsellä nyt toinen seisoja puutteita jäi nytkin koulutuksessa mutta hyvin pelaa malttia vain ja sisukkuutta niin hyvä tulee

Niin, ja jos teillä on jotain vinkkejä, kuinka sitä saksanseisojaa oikein pitäisi kouluttaa, niin kertokaa ihmeessä! Ja olen kuullut, että jos saksanseisojan koulutus sitten onnistuu, niin siitä saa kyllä tottelevaisen ja uskollisen kaverin.

Saksanseisojat ovat monipuolisia ja energisiä
seisovia METSÄSTYSKOIRIA ,jotka vaativat
ehdottomasti koulutuksen. Ne voivat olla vaikeasti käsiteltäviä ilman määrätietoista
koulutusta.Niitä ei juurikaan käytetä seurakoirina niiden erityisen voimakkaan
riistavietin vuoksi.Tarvitsevat paljon liikuntaa.
Vahtimisviettiä voi esiintyä karkeakarvaisilla.

Esim. www.saksanseisojakerho.fi

..itse selailen ja lueskelen aika paljon erilaisten seisojienomistajien www-sivuja... tuossa pari ja noilta löytyy hyvin linkkejä lisää...

Itse olen harkinnut pitkäkarvaista, jos sen kanssa tarkenisi paremmin myös talvella ja pakkasella.

http://www.saksanseisoja.com
http://personal.inet.fi/surf/heinola

Meillä myös toiveissa tämän vuoden puolella karkeakarvainen.

Haasteellinen koira se kyllä on, mutta olen saanut sen käsityksen, jotta nartut olisi hiukan helpompia ja näin ollen parmpia "aloittelijoille". Helppoja niistä ei saa varmaan tekemälläkään. Helpon jos haluaa kannattaa ottaa spanieli, mutta kanakoiraahan siitä ei sitten saa tekemälläkään. Itse pidän yhtenä parhaana piirteenä saksanaseisojissa nimen omaan sen itsepäistä luonnetta. Jos kaiken saa helposti läpi, ei siitä tule sellaista onnistumisen riemua, kuin kovalla puurtamisella. Apua varmasti saat vaikka kasvattajalta tai muilta samanhenkisiltä ihmisiltä.

Mitähän tuo edellinen tarkoitti.. suomeksi?

Ei se ole niin kovapäinen kuin on kerrottu. Se on paaaljon kovapäisempi!!

Se paljon sen kovapäisempi ole kuin muutkaan koirat. Siis kotioloissa. Ongelmana on se, että saat laumavietin (=tottelevaisuus) ylittämään metsästysvietin (=koiralla riistan tai naapurin kissan haju nokassa)

Käy tutustumassa Mannermaisten kanakoirien rotujärjestön sivuilla http://www.saksanseisojakerho.fi/. Sieltä löytyy välilehti rodut, jossa mielestäni kerrotaan hyvin eri roduista. Itselläni on lyhytkarvainen saksanseisoja ja aikanaan pohdiskelin samalla tavalla kuin sinä. Selvitin ja tutkailin asioita ja olin yhteydessä eri rotujen jaostusneuvojiin ja sain heiltä hyvää tietoa. Tein itselleni listan siitä minkälainen koiranomistaja olisin tai kuvittelen olevani ja mitä koiralta toivoisin. Tämän listan kautta sain karsittua rotuja pois ja lopuksi jäi yksi rotu jäljelle. Olin yhteydessä rodun kasvattajiin ja tein karsintaa myös sen perusteella, miten kasvattajat tukevat pennun ottajaa alussa ja myös mitä meriittejä heidän koirillaan on luonnetta unohtamatta.

Karkkarin otin 3,5-vuotta sitten. Olin lukenut mm. ettei kannata ottaa ensimmäiseksi koiraksi (paskapuhetta). Kovapäinenhän se on, mutta eipä niillä pehmosilla koirillakaan mukava ole metsästää. Koulutus vaatii kärsivällisyyttä. Nyt on ollut reilu pari vuotta jo helpompaa. Ei tarvi hirveästi kertailla ku on kerran opettanu.
Uskomaton metsästyskaveri, ja lintuja löytyy. Plus tietenkin kaikki muu pienriista ja pienpedot.

Meillä oli aikoinaan karkeakarvainen saksanseisoja. Oli mahtava metsäkoira, lintuja ja supeja satamäärin, palkintoja kaapintäydeltä. Syntyi vauva, koira vahti jokaista vierasta ja kaupan pihassa voi vaunut jättää ihan huoletta, kellään ei ollut vara mennä vaunuihin nykimään. Jos vauva itki, koira retuutti sille pehmolelujaan. Viimein ylikorkea vanhuksemme pääsi 11-vuotiaana koirien taivaaseen, kun nivelrikko tms. teki tehtävänsä ja koira halvaantui takapäästään työnsä ääreen supinraato suussaan.

Oli harvinaisen kovapäinen koulutettava, mutta kuten aiemmasta huomaat, sen parempaa kaveria ei ole, eikä varmasti tule.

Nykyinen koiramme on lyhytkarvainen ja kävelee mennen tullen lasten yli, mutta on todella hyvä metsästyskoira. Meille saisi tulla varmaan vaikka kokonainen rsvojoukko ja tämä vaan heiluttaisi häntäänsä.

Seuraavalla koirallani tulee taatusti olemaan karkea karva :)

Mulla on sekarotuinen, joka muistuttaa kovasti karkeakarvaista saksanseisojaa. Mielestäni koirani on oppivainen ja tuntuu nauttivankin koulutushetkistä, mutta aika vilkas, eli pitää olla kärsivällinen. 2-vuotiaana siitä alkoi tulla sellainen että se saattaa lähteä omille teille jos päästää irti. Luulen että jos koiran kanssa harrastetaan linnunmetsästystä, sille ei niin herkästi tule tätä ongelmaa, koska oppii, että metsästys tapahtuu ihmisen kanssa yhteistyössä. Minä en ole metsästänyt koirani kanssa, niin se lähtee toteuttamaan tätä viettiään ominpäin.

minä hommasin parivuotta sitten karkkarin, ensi tuntu et voi vittu mikä apina et ei siitä mutään tule. mut kyllä on kannattanu. jos ite metästät palio niin ehottomasti kannattaa hankkia karkkari, mut töitä joudut sen kanssa tekemään palio. koulutukseen saa apua kasvattajalta mistä haetkin sen ja kannattaa lukea niin netistä ku kirjoistaki. luonteeltaan se on todella energinen koira mutta jos luulet että se lenkittämällä väsyy niin erehyt, kannattaaki yhdidtää lenkkeily ja koiran koulutus samaksi reissuksi, niin saa koira vähä aivopähkinää samalla. koirahan on monesti turhautunut jos se jyrsii huonekaluja tai repii häkkiinsä reijän et kannattaa keksiä semmosia harjotuksia myös että se saa ajateltavaa. joku viisas oli kirjottanu myös että pitää paljo lyhyitä harjotuksia päivässä eikä vetää vaa kolmetuntia päivässä putkeen ja lopuksi pieksää koira ku ite turhautuu. ja toine asia muista lopettaa koulutus aina hyvään suoritukseen, koska koiralle jää sitten mieleen että olihan tuo iha mukavaa ukon kanssa. jostai luin myös että ensimmäisinä syksyinä ei saa ampua pomppuja että seuraavana syksynä saa tuplana lintuja seisontaa. viime syksynä en saanu mitään seisontaan. mut tänävuonna koira on saanu viimevuoje pöliäilyt anteeksi monta kertaa, lintuja on tullu yli 60 ja muutama jänis ja yksi kauriskin on seisonnasta saatu, plus tietenki vesilinnustus aikana muiden ampumat raanakot ollaa etitty ja ollaampa naapuripitäjissä käyty myytama raanakko mettoki ettimäs kavereille. et jos ei pelkää töitä tehä hyvä kaveri eteen ja omaa kohtalaisen pitkän pinnan niin karkkari on verraton apuri.

Kaksi karkkaria on meidän ruokakunnassa. En valehtele enkä kaunistele, kova se on kouluttaa. Mutta kun sen kanssa jaksaa töitä tehdä niin on aivan ehdoton ja väsymätön metsästys/harrastuskaveri. Ja kyllä se myös tuon sohvalla makaamisen taidon osaa =) Ja meillä se oli myös ensimmäinen koira ja hyvin on pärjätty. Pääkopassa täytyy olla vain se ON/OFF nappula =D! Ja hyvä kasvattaja on kyllä aina valmis auttamaa jos ongelmia ilmenee. Peukut karkkareille!!!!!!!

oma kss on 9 kk muuten kiltti, mutta hyppii ja varastelee, mitä tehdä?

Ei se loppupelissä ole varmaan sen hankalampi, kuin muutkaan. Jonkin verran kovapäinen ehkä. Sen kanssa täytyy olla koko ajan selvillä, mikä käsky olikaan meneillään, ja että sinä olet ehdottomasti sen johtaja.

Ja riistatyöskentelystä, jotkut sanovat, että seisojalle ei saa ottaa riistakontaktia ennen 3 ikävuotta, mutta sehän on tietysti aika hassua ja väärin.. Miten se koira oppii, jollei se saa tutustua riistaan jo pienestä pitäen?

Onnea vain ja menestystä kasvattamiseen :) Nostan hattua.

kks on nyt 9kk, joko on sorsalle lupa ottaa?

kss on 9kk ja hyppelee ilkeästi ja samalla pureksii ja repii hihoja, tiedätkö mitö mitä tehdä?

minkä ikäisenä kks:lla voi aloitta ampumisen?

miten on jänis ja kks?

terve vaan

minkä ikäisenä voi aloittaa kks:lle varsinaisen koulutuksen?

kks llähtee karvoja ja toinen koipi ruskettuu 10 kk onko normaalia?

kumpi on mielestäsi parempi lyhyt vaiko karkkea ss?

kks on nyt puolitoistavuotias, hakee hyvin, mutta välillä karkailee jopa 10 neksi minuutiksi, onko normaalia?

onko hyvä juoksuttaa kks:aa moottorikelkan vierellä?

koulutin 2 vuotta ja kuoppasin 13v janyt on uus ylikoko narttu en muuten vaihda tota koiraa...

saako kk ajamaan jänistä?

tiedätkö miten kks reakoi karhuun?

https://www.youtube.com/watch?v=9TDHRnALtu4

Saksanseisoja robottikarhulla

Tuo robottikarhu on ihan pelleilyä. Siinä otetaan tyhmältä rahat pois.

Vanha ketju, mutta kysyn silti jos joku kiltti osaa vastata...

Eli meillä kolme vuotias kk saksanseisoja narttu. Koira tuli meille pari vuotiaana, ja sen kanssa ei erityisemmin oltu tehty noutoharjoituksia. Entinen omistaja joskus variksia nakellut, ja se oli niitä noutanut. Meillä oli tarkoitus ottaa seisoja sorsametälle noutohommiin.

Eka vuosi meni" ihan" hyvin. Koira haki ja merkkasi lintuja, toi välillä käteen asti. Useimmiten tiputti vain omistajan lähelle maahan. Tottelevaisuus ei ollut mitään hyvää ekana vuonna, koira säntäili laukauksista ja ei totellut luoksekutsua.

Ennen mehtuuta opetimme sitä koirapillille luokse, noutamistakin treenattiin. Nyt koiran tottelevaisuus on parantunut hurjasti, ei säntää enää omille teilleen. Paukusta kuumuu, mutta ei karkaa. Noutamisharjoittelussa meillä on puutteita.

Ollaan kokeiltu kuolleen linnun noutamista, lelun sekä kaninkarvaisen dummin noutamista. Koira hakee pari kolme kertaa esineen/linnun, mutta sitten alkaa härväämään muuta. Ei pidä suussa pitkään, pudottaa maahan jos ei käsi ole ottamassa esinettä pois suusta.

Koiraa on palkattu oikeasta käytöksestä.

Pakkonoudosta olen lukenut, mutta en osaa opettaa sitä. Koira ei oikein tartu esineeseen jos se on kädessä, vaikka sillä yrittäisi leikittää sitä ottamaan sen suuhunsa.

Haluaisin treenata koiraamme, mutta mitä tehdä kun se noutaa milloin itseään huvittaa?

Ja namupaloista ei välitä, vaikka olisi täyslihapullia tai hanhenmaksapalleroita...

meillä tälläinen on mahtava koira ja oppii nopeesti vahtii kyllä myös että ei tule ketävään taloon. Välillä sille pitää näyttää kuka määrää mutta muuten nopea oppimaan ja ei kyllä ainakaan meillä koskaan karkaa vaikka joskus saattaa holmöillä esim että ei suostu antamaan kiinni metsältä lähdettäessä