Kasteen armo

”Tänä aamuna, poikani, lähden
kohti tuskien rintamaa,
Sinun äitis ja veljies tähden
minut kutsuvi isänmaa.

Perinnöksesi, poikani, annan
tyhjät taskut ja isänmaan,
kalasaunani välkkyvän rannan,
pyhän uskoni Jumalaan.”

Näin Väinö Havas, Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja ja reservin kapteeni runossaan ”Testamentti pojalleni” lähtiessään velvollisuudesta ja käskyn saatuaan jatkosotaan. Uskon, että samoilla ajatuksilla Tekin lähditte - isänmaa oli vaarassa ja Jumalan suojelukseen uskoi karskeinkin soturi.

"Alussa siteeraamani Väinö Havas koki itse jatkosodan ensimmäisten viikkojen aikana sankarikuoleman ja kohtalon, josta hän kirjoitti runonsa viimeisessä säkeessä."

”Minut kerran kun kantavat luokses,
risti sormes ja ole mies.
Kävi, poikani, näin sinun vuokses,
minä viitoitin miehen ties.”


Lainaukset olivat tästä Olli Nepposen internet sivulla olevasta puheesta:
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/585/puheet/Puhe_jatkosodan_paattymisen_60-vuotisjuhlassa_5.9.2004.htm

täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wäinö_Havas

Jokaisen on kestettävä Raamatulla tutkiminen, eikä voida mennä niin oikeaan oppiin, että emme voi Raamatulla arvostella tai edes keskustella, on paljon vikaa opissa.


Ensinkin Raamattu ei tunne kasteen armoa, eikä kasteen armoliittoa. Varmaan kirkonpappina hän on pakotettu näitä termejä käyttämään, tai olisi menettänyt virkansa ja asemansa yhteiskunnassa ja tarkoittaa "vauvakastetta" puhuessaan kasteesta. On siis pakko uskoa niin kuin virallisesti sanotaan, vaikka Raamatussa lukisi aivan eri tavalla. Tämä on myös Vl:n ongelman ydin, kansa pidetään pappien kautta opeissa, jotka ovat epäraittiita ja opetuksessa, mikä ei kestä Raamatun edessä, ja arvostelijat "heitetään ra`asti pellolle".

En myöskään ymmärrä miten hän vertaa ehtoollista Jeesuksen ristin työn veroiseksi asiaksi, eikä kasteenkaan kanssa tasavertaiseksi. Raamattu puhuu selkeästi "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus." 1.Kor.3:11 Olen varma, että moni kuollut peruuttaisi monta kirjoitustaan, jos voisi, mutta se on mahdotonta. Uskallammeko uskoa niin kuin Jeesus opettaa?

Kuitenkin hän ymmärsi, että mikään kaste ei pelasta ihmistä, ellei hän usko ja seuraa Jeesusta elämässä.

Jumalan armo on oikeaa armoa. Raamattu ei tunne kasteen armoa. Kasteen armo on kasteen tekemistä epäjumalaksi eli että kaste palastaa ihmisen. Tämä on korkeakirkollinen harhaoppi, jota Jeesukseen uskova vastustaa. Kastamattomuuskaan ei vie ihmistä kadotukseen. Olisi jo aika uskovaisen kohdalla lopettaa hölynpölypuhe kasteen armosta.