Viime vuosina lisääntyneet valmennuskurssit houkuttelevat mitä nasevimpien iskulauseiden avulla tulevia ''hyvä uskoisia'' lääkärinalkuja.
Kurssien hinnat hipovat pilviä, mutta sisäänpääsystä ei ole varmuutta.
(tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta)
Siksi kysynkin teiltä jo lääkiksessä sisällä olevilta: Onko valmennuskursseista apua?
Tarvitaanko niitä vai onko mahdollisuuksia ilmankin?
Ja lääkikseen pyrkiviltä: Mitä ajattelette valmennuskursseista? Aiotteko osallistua sellaisiin?
Eihän näitä ennenkään ollut...
Kurssien hinnat hipovat pilviä, mutta sisäänpääsystä ei ole varmuutta.
(tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta)
Siksi kysynkin teiltä jo lääkiksessä sisällä olevilta: Onko valmennuskursseista apua?
Tarvitaanko niitä vai onko mahdollisuuksia ilmankin?
Ja lääkikseen pyrkiviltä: Mitä ajattelette valmennuskursseista? Aiotteko osallistua sellaisiin?
Eihän näitä ennenkään ollut...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Riippuu ihan tapauksesta. Joillekin valmennuskursseista on hyötyä esim. oikean vastaustekniikan löytymiseen, laskurutiinin hiomiseen tai vaan motivaation ylläpitämiseen. Sitten on niitä, jotka ei "tarvii" mitään kursseja ja menee heittämällä sisään.
En oo pyrkinyt lääkikseen, mutta alalle, jonne vaaditaan suunnilleen samoja aineita & laskuharjoituksia.
Itse tein aikoinaan niin, että valmistauduin abivuoden pääsykokeeseen ilman valmennuskurssia. En päässyt sisään osittain liian vähäisen lukemisen vuoksi. Seuraavana vuonna valmistauduin itsekseen, muuta en päässyt. Kolmannella kerralla menin ns. pitkälle valmennuskurssille ja pääsin.
Pääsemiseni ei johtunut ainoastaan kurssista, vaan oli monen tekijän summa. Osittain sisäänpääsy varmaan johtui siitä, että asiat tulivat kerta kerran jälkeen tutummiksi. Toiseksi porukassa sai selvyyttä asioihin, joita ei itse ollut ymmärtänyt.
Voidaan siis sanoa, että pääsin sisään valmennuskurssin jälkeen, mutta en yksin sen ansiosta.
Tunnet varmaan itsesi, ja osaat sanoa oletko kurssitettavaa tyyppiä vai et. Joka tapauksessa lukeminen kannattaa aloittaa niin aikaisin, että hätä tilanteessa ehtii vielä kurssille kertaamaan ja oppimaan.
Tosia asia on se, että lääkis on tod.näk vaikein oppiaine päästä sisään ja hakijat sen mukaisia. Kannattaa valmistautua todella huolellisesti - kurssilla tai ilman.
Sisään pääsee ilmankin, esimerkiksi hyödyntämällä eri kurssijärjestäjien itseopiskelumateriaaleja, mutta jos aikaa on vähän tai itsenäinen valmistautuminen takkuaa, kannattaa harkita kurssia.
Ja sinne kurssillekin kannattaa mennä vain, jos on oikeasti motivoitunut. Siellä näkee juuri paljon tällaisia tyyppejä, joiden vanhemmat ovat pulittaneet kurssin, ja jotka kuvittelevat, että kurssille meneminen on jonkinlainen sisäänpääsyn tae. Eli kurssille kannattaa mennä, jos omaa hyvät ennakkotiedot fy/ke oppimääristä ja on motivoitunut lukemaan ahkerasti pääsykokeisiin kurssilla käynnin ohessa.
Sisään voi tietysti päästä myös ilman kurssia, mutta oman kokemukseni perusteella kurssilla käyminen kasvattaa rutiinia, jolla on merkitystä pääsykokeessa. Nimimerkillä vain kerran lääkikseen hakenut ja päässyt ja sellainen, joka ei olisi koskaan edes hakenut toista kertaa ellei ensimmäisellä kerralla olisi tärpännyt.
Suurin etu kurssin käyvälle on se, että hän näkee kuinka kovaa hänen kilpailijansa tekevät töitä.
Mikään kurssi ei takaa sisäänpääsyä, itse ne asiat on opeteltava. Samaa mieltä olen siitä, että kurssibisnes on mennyt täysin älyttömäksi ja että pääsykokeita olisi kehitettävä.
suurin etu kurssin käyvälle on se, että saa käydä asiat monelta kannalta läpi. ainakin itse toivoin vilpittömästi että kurssikaverini pääsisivät sisään. tiesin itse olevani aika vahvoilla joten eivät he minulta kuitenkaan sitä paikkaa olleet viemässä. ei sisäänpääsyn tarvitse olla kilpailua, jos itse tekee tarpeeksi töitä.
olen kyllä sitä mieltä että kurssit pitäisi lailla kieltää jotta kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus päästä sisälle. kuitenkaan jos saisin nyt valita en jättäisi kurssia vieläkään käymättä. itse sen kuitenkin maksoin omasta opintorahastani.
Itse ainakin pääsin sisään ilman valmennuskurssia heti yo-kirjoitusten jälkeen, kun fysiikat ja kemiat olivat vielä tuoreessa muistissa. Voihan kurssista olla hyötyä motivaation lisääjänä ja piiskaajana, mutta joka tapauksessa itsehän se pääsykirja on luettava ja työ tehtävä. Valmennuskursseissa on jotain kammottavaakin: mennäänkö jossain vaiheessa siihen, että vain rikkaiden kakarat (=joilla on varaa kalliisiin kursseihin) pääsevät lääkikseen ja muilta ovet sulkeutuvat?