mulla on etusormi kylmän tutuinen ja tämän takia pelkään että on jotain vakavampaa vikaa minussa..en ymmärrä mikä minua vaivaa..olen ennen raskautta syönyt cipramiliä ja nyt minun pitäis olla onnelinen kaksospoikien äiti.. mutta miks mä koko ajan pelkään että minussa on jotain vikaa OLENKO NYT HULLU
help!
PIKKU MY
3564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitäisköhän kertoa vähän muitakin oireita mitä minulla on..ajattelen koko ajan sitä että minun sydämessä on jotain vikaa ja jos jossain pistää tai esim nyt tuo mun sormi on niin kylmä niin luulen että minun sydän on huono tai jotain minulla on heikko olo elikkä tuntuu siltä että kädet eivät oikein toimi ja hengitys ei oo oikein hyvä, minulta on kaksi kertaa viimevuoden puolella otettu holterseuranta ja joka kerta on sama vastaus että sydän on ihan ok mutta kun taas tuntuu siltä että sydän tykyttää ja se hakkaa..sit mä rupeen seuraamaan omaa pulssia ja se taas tuntuu oudolta ja sen jälkeen ei mee kauan että mä saan hengenahdistuskohtauksen ja vedän ventolineä ja sitten taas alkaa pistelyt ja tikkuilut joka puolella kun olen saanut liikaa happea...onko siellä ketään jolla olis yhtään samanlaisia oireita vaan olenko mä täysin seko??
Voi hitsi kun sekavaa tekstiä sitä saa aikaseksi kun olo on vähän outo....Voisin tietysti kertoa vähän miten mä luulen että kaikki on saanut alkunsa..Olen aina ollut ylipainoinen nainen ja vasta vuonna 2002 tavasin miehen joka rakastaa minua. me mentiin kihloihin ja melkein heti tulin raskaaksi kaikki meni hyvin ja tyttö vaavi syntyi sectiolla viikolla 38 2 pari viikkoa vaavin syntymän jälkeen en uskaltanut mennä nukkumaan pelkäsin että lopetan hengittämästä yön aikana..Kävin puhumassa psyk.hoitajan kanssa ja olo parani kun tyttö oli puolen vuoden ikäinen sain ihmeelisen kohtauksen..tuli yhtääkkiä semmonen olo että nytten tapahtuu jotain aivan kauheeta ja sain semmosen paniikin että mies vei minut sairaalaan.. no taas kävin puhumassa hoitajan kanssa ja kaikki meni paremmin.Pari kuukautta myöhemmin sain keskenmenon ja tulin kyllä heti taas raskaaks.syksyllä 2004 sain hätäsectiolla poikavaavin poika ei hengittänyt kunnolla ja hänet vietiin ambulansilla Ouluun kaikki kuitenkin meni hyvin ja poika tuotiin takas ja just kun luulin että nyt kaikki on ok, niin minun miehen isä sai sydäninfarktin ja kuoli..minun poika oli vain 5 päivänikäinen kuin appiukko kuoli..Minun miehelle tämä oli kova paikka ja meillä meni vähän aikaa huonosti..keväällä minua rupes pelottaa että nyt minä kuolen..minulla oli rintakipuja jne...mun mies käytti minua jopa viisi kertaa viikossa sairaalassa missä minulta otettiin sydänfilmiä ja kaikkea muuta..loppujen lopuks sain lääkettä cipramil ja olo rupes pikkuhiljaa paranemaan...No keväällä 2006 me jätetiin ehkäsy ja minä lopetin lääkkeet ja tulin heti raskaaksi..Odotin kaksosia ja olimme onnen kukkuloilla.. minua rupes ahistaa ja pelottaa kun jouduin sairaalaan supistuksien takia pelkäsin sitä päivää kun minulle tehdään sectio,pelkäsin että en selviä lekkauksesta jne..kerta minulla on paljon painoa ja sitten kaikkea muuta kivaa niin joo hieman pelotti..No jouduin itse kolmen pitkän sairaalaviikon jälkeen ambulansilla Ouluun missä minut sitten leikattiin..Kaikki meni hyvin sain kaksi ihanaa poikavaavia ja kotiin me pästiin kun pojat oli 6pv..no sen jälkeen olen pelännyt että nytten tapahtuu jotain.....itse olen sairastanut virtsarakontulehduksen,poskiontelotulehduksen ja nyt mun sectiohaava on auennut ja se märkii ja´mun tulehdusarvot on 70..että pelottaa et mitä seuraavaks tapahtuu????
huomenaamuna varaat lääkäriin ajan ja kerrot tuon kaiken,minkä tälle palstallekin kirjoitit.Kyllä sulla on kaikki paniikkihäiriö oireet rintakipuineen ja hegenahdistuksineen,myös nuo puutumise ainakin mulla kuului oireisiin.Sitä en osaa sanoa,voiko ph-lääkityksen aloittaa,jos imetät vauvojasi,mut kyllä lääkäri sen osaa kertoa!