Maajussin palkkataso on tullut tiensä päähän. Se on kohtuullinen verraten työhön ja tehollisiin työtunteihin.
Maajussit ovat suurimaksi osaksi perineet tilansa talonpoikina, talon tyttäret häädettiin torppiin, jotka maksoivat vuokraa. Torppia ei erotettu päätalosta ja muutaman sukupolven kuluttua tyttärien perheet maksoivat taksvärkit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Torppa
Koskelan Jussin kohtalon, kokivat useinten tytöt, suhteissaan omiin veljiinsä, jotka poikana perivät tilat.
Suurin ristiriita on työssä, maanviljelys on elämäntapa.
Teollisuus- ja palkkatyö oli 48 tunnin työviikkoa, joka päivä 8 tuntia.
1910 jälkeen syntyneet isännät, eivät kyenneet sisäistämään yhteiskunnan muuttumista teollisuusvaltaiseksi. Perinnön jaot suoritettiin yhä suku- ja perinne uskollisina.
Tilan on pysyttävä suvussa, joten perheen tytöt työnnettiin teollisuudelle työvoimaksi, kauppoihin puotiapulaisiksi. Näin 1930 jälkeen syntyneistä naisista, tuli yksi historiamme törkeimmän ryöstön ja riiston kohteita.
Ryöstö oli poikien saama kiinteä omaisuus ja riistoksi muodostui vaihetyönteko tehtaissa, kellotutuilla työsuoritteilla, jotka pelkistivät jokaisen liikkeen vain työn eteenpäin menoa vieväksi.
Ainoaksi omaksi ajaksi jäi kuhunkin tuntiin 5 minuuttia jolloin sai käydä WC. Tehtaan tehollista työaikaa oli siis 8 tuntia päivässä - 8x5 min = 440 min = 7 tuntia ja 10min/ päivä.
Siinä ajassa ei tehty muuta kuin oltiin tehtaassa, kotityöt ja lapsenhoito oli omalla ajalla työpäivän jälkeen ja lastenhoidosta maksettiin hoitajalle tai päiväkotiin, ne onnelliset jotka paikan saivat. Laki lastenpäivähoidosta saatiin vasta 1973, käytännössä ei hoitopaikkoja kaikille tarvitseville ollut, vielä vuosiin.
Vertailun vuoksi minua vuoden nuorempi veli ja minä.
Veli sai talon talokaupalla, joka oli talouden kannalta syytinki, talossa työtä jatkaville vanhemmille elämäntapana. Rahaa ei kaupassa käytetty, eikä tullut perintöveroja.
Minä siirryin teollisuuteen ja palkkatyöhön. Veljeni kävi kotoa maksettuna maatalouskoulun silloisessa Kujalassa.
Minä itsellisenä (viisastuttuani) ammatillista koulutusta kolme vuotta, täysin velaksi.
Arkisen elämisen taso on hyvin verrattavissa, kummallakin vaatteet päällä ja perusruoka pöydässä. Veli asui kotitalossa minä vuokralla.
Tällä vuosituhannella veli nosti EU-tukija, saman verran kun minä sain eläkettä vuosituloksi muutettuna kertymä 1.000 €/ viljelty hehtaari, kunnes myi 2/3 pelloistaan.
Kumpikin olemme nyt poissa työelämästä.
Minulla kaksi aikuista lasta ja asunto-osake (56neliötä), josta velkaa 7000 € osakkeen myynti arvoksi jää siinä 50.000€ olen sairaseläkkeellä. Opinto velkani olen itse maksanut.
Veli poikamies, ei lapsia. Myi juuri perimästään tilasta vain puolet, kauppahinta oli 270.000€. Veli on työttömyyskorvauksella nyt karenssin jälkeen 23,5 €/ työpäivä.. Hän rakensi talon avaimet käteen (134 neliötä) omalle maalle, maksu käteisenä.
Minä jätän elämän työnä; kaksi aikuista lasta, ja nyt jo lapsenlapsia.
Vertaa elämää; miten vain, veljelläni on tyttäriltä ryöstettyä rahaa, sekä lisäksi 7 ha maata, joka rajoittuu keskikokoisen järjen rantaa ranta viivaa on 0,8 km.(kauppa arvo n. 300.000€)
Nuorempi veli sai neljävuotiaana kauppakirjalla 105 hehtaaria metsää, käyttö ja hoito-oikeus säilyi vanhemmilla, veljen täysi-ikäisyyteen. Rahaa ei “kaupassa” käytetty, eikä mitään veroja maksettu. Kaupan rasite oli vanhempien hallinta ja käyttö, veli oli myös oikeutettu käyttöön. Ensi asunnon osti käteisellä, metsää myytyään, pääkaupunkiseudulta 112 neliötä. Nyt omistaa yhä 105 hehtaaria metsää ja omakotitalon Vantaalla.
Tämä ei ole mitenkään tavatonta, takanani 37 vuotta palkkatyöläisenä naisvaltaisissa työpaikoissa, olen kuulut oman tarinani kymmeniä kertoja.
Harvalla on edes siru inhimillisyyttä tarinassa, esim. kotitilasta lohkaistu vapaa-ajan rakennustontti, jonka sai “perintönä”. Tontit ovat useimmiten rakentamattomina, palkka työllä harvempi on rakentanut, työpaikkakunnalla saattaa olla nyt velkavapaa asunto. Joillakin on joku kurssi, tai 1-2 vuotta ammattiin valmistanutta koulua, vanhemmat osaksi avustaneet elinkustannuksissa kouluajan.
Tulevaisuus
Muualla tuotettu ruoka on halvempaa, siinä ei tarvitse maksaa maalaisille elämäntavasta, vaikka kuljetuskustannuksen maksaakin.
Myykää vaan tilanne veli venäläiselle, sieltä he tulevat tukkurahaa kädessään. Maanviljely alkaa kummasti kannattamaan, kun tilalle tulee arvo ei elämäntavan pidäkään ketään elättää.
Maajussit ovat suurimaksi osaksi perineet tilansa talonpoikina, talon tyttäret häädettiin torppiin, jotka maksoivat vuokraa. Torppia ei erotettu päätalosta ja muutaman sukupolven kuluttua tyttärien perheet maksoivat taksvärkit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Torppa
Koskelan Jussin kohtalon, kokivat useinten tytöt, suhteissaan omiin veljiinsä, jotka poikana perivät tilat.
Suurin ristiriita on työssä, maanviljelys on elämäntapa.
Teollisuus- ja palkkatyö oli 48 tunnin työviikkoa, joka päivä 8 tuntia.
1910 jälkeen syntyneet isännät, eivät kyenneet sisäistämään yhteiskunnan muuttumista teollisuusvaltaiseksi. Perinnön jaot suoritettiin yhä suku- ja perinne uskollisina.
Tilan on pysyttävä suvussa, joten perheen tytöt työnnettiin teollisuudelle työvoimaksi, kauppoihin puotiapulaisiksi. Näin 1930 jälkeen syntyneistä naisista, tuli yksi historiamme törkeimmän ryöstön ja riiston kohteita.
Ryöstö oli poikien saama kiinteä omaisuus ja riistoksi muodostui vaihetyönteko tehtaissa, kellotutuilla työsuoritteilla, jotka pelkistivät jokaisen liikkeen vain työn eteenpäin menoa vieväksi.
Ainoaksi omaksi ajaksi jäi kuhunkin tuntiin 5 minuuttia jolloin sai käydä WC. Tehtaan tehollista työaikaa oli siis 8 tuntia päivässä - 8x5 min = 440 min = 7 tuntia ja 10min/ päivä.
Siinä ajassa ei tehty muuta kuin oltiin tehtaassa, kotityöt ja lapsenhoito oli omalla ajalla työpäivän jälkeen ja lastenhoidosta maksettiin hoitajalle tai päiväkotiin, ne onnelliset jotka paikan saivat. Laki lastenpäivähoidosta saatiin vasta 1973, käytännössä ei hoitopaikkoja kaikille tarvitseville ollut, vielä vuosiin.
Vertailun vuoksi minua vuoden nuorempi veli ja minä.
Veli sai talon talokaupalla, joka oli talouden kannalta syytinki, talossa työtä jatkaville vanhemmille elämäntapana. Rahaa ei kaupassa käytetty, eikä tullut perintöveroja.
Minä siirryin teollisuuteen ja palkkatyöhön. Veljeni kävi kotoa maksettuna maatalouskoulun silloisessa Kujalassa.
Minä itsellisenä (viisastuttuani) ammatillista koulutusta kolme vuotta, täysin velaksi.
Arkisen elämisen taso on hyvin verrattavissa, kummallakin vaatteet päällä ja perusruoka pöydässä. Veli asui kotitalossa minä vuokralla.
Tällä vuosituhannella veli nosti EU-tukija, saman verran kun minä sain eläkettä vuosituloksi muutettuna kertymä 1.000 €/ viljelty hehtaari, kunnes myi 2/3 pelloistaan.
Kumpikin olemme nyt poissa työelämästä.
Minulla kaksi aikuista lasta ja asunto-osake (56neliötä), josta velkaa 7000 € osakkeen myynti arvoksi jää siinä 50.000€ olen sairaseläkkeellä. Opinto velkani olen itse maksanut.
Veli poikamies, ei lapsia. Myi juuri perimästään tilasta vain puolet, kauppahinta oli 270.000€. Veli on työttömyyskorvauksella nyt karenssin jälkeen 23,5 €/ työpäivä.. Hän rakensi talon avaimet käteen (134 neliötä) omalle maalle, maksu käteisenä.
Minä jätän elämän työnä; kaksi aikuista lasta, ja nyt jo lapsenlapsia.
Vertaa elämää; miten vain, veljelläni on tyttäriltä ryöstettyä rahaa, sekä lisäksi 7 ha maata, joka rajoittuu keskikokoisen järjen rantaa ranta viivaa on 0,8 km.(kauppa arvo n. 300.000€)
Nuorempi veli sai neljävuotiaana kauppakirjalla 105 hehtaaria metsää, käyttö ja hoito-oikeus säilyi vanhemmilla, veljen täysi-ikäisyyteen. Rahaa ei “kaupassa” käytetty, eikä mitään veroja maksettu. Kaupan rasite oli vanhempien hallinta ja käyttö, veli oli myös oikeutettu käyttöön. Ensi asunnon osti käteisellä, metsää myytyään, pääkaupunkiseudulta 112 neliötä. Nyt omistaa yhä 105 hehtaaria metsää ja omakotitalon Vantaalla.
Tämä ei ole mitenkään tavatonta, takanani 37 vuotta palkkatyöläisenä naisvaltaisissa työpaikoissa, olen kuulut oman tarinani kymmeniä kertoja.
Harvalla on edes siru inhimillisyyttä tarinassa, esim. kotitilasta lohkaistu vapaa-ajan rakennustontti, jonka sai “perintönä”. Tontit ovat useimmiten rakentamattomina, palkka työllä harvempi on rakentanut, työpaikkakunnalla saattaa olla nyt velkavapaa asunto. Joillakin on joku kurssi, tai 1-2 vuotta ammattiin valmistanutta koulua, vanhemmat osaksi avustaneet elinkustannuksissa kouluajan.
Tulevaisuus
Muualla tuotettu ruoka on halvempaa, siinä ei tarvitse maksaa maalaisille elämäntavasta, vaikka kuljetuskustannuksen maksaakin.
Myykää vaan tilanne veli venäläiselle, sieltä he tulevat tukkurahaa kädessään. Maanviljely alkaa kummasti kannattamaan, kun tilalle tulee arvo ei elämäntavan pidäkään ketään elättää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vanhemasi ovat kortit pelanneet, miksi olet kade? Osta itse metsää jos se on niin hyvää hommaa, nythän saa pankeistakin rahoo.
Toinen ovat nämä jokka ovat itse vapaa ehtoisesti luopuneet sisarosuuksistaan kun ovat vaan saaneet jonkun sisaruksista jatkamaan tilaa. Katkeruus ja kateus..niillä mennään eteenpäin?
tilanne.
Ostajia löytyy.
ei kuulu omaa omaisuutta hallitsevalle.
Maaseudun nurina on törkeää verorahojen hyväksi käyttöä.
Alle 20 hehtaaria ei pidäkkän elättää ketään, eikä pätkä työn muutamana päivänä vuodessa. Toimeentulotuki on 1 paikkakunat luokassa 372 € kk kertaantuu toisella aikuisella 0,5 ja jokaisesta lapsesta 0.3 siinä rajat enempää ei pidä antaa.
Ne ovat takana ajat, jolloin kappa ruista oli miehen vuoden palkka, isäntien on nyt vaan alettava töihin.
Jokaisen on tehtävä tiliä tuloistaan ja omaisuudestaan jos yhteiskunnalta rahaa pyytää.
Suomalainen maanviljelijä ei ole enää pyhälehmä, sen voi jo lahdata. Puutetta ei tule.
Niin minkä asunnon osti Helsingistä....112m2...metsää 105ha ...
Neliöhinta Helsingissä lähenee 10 000 euroa
eli on tosi aarnio metsää ollut koko alalta. Käytännön ihmisenä tiedän että on mahdoton yhtälö.
Ps. Jos äitis ja isät on saanut tilan vastaavalla tavalla kuin antoi pojallensa eli ilmaiseksi...Minkä takia juuri sinun pitäisi ulosmitata tila kun ei sitä ole edellisetkään sukupolvet tehneet.
Tiesitkö tilan tuotto arvo on pellon osalta n. 1000 euroa tänä päivänä, eli jos ymmärrät tuottoarvo sanan merkityksen niin minkä takia sisarusten pitää pyytää jatkajalta jopa 100 00 euroa hehtaarilta. Vai onko tässä tyhmä kateus jatkajaa kohden.
Saksassa on hiukan parempi järjestelmä. Jatkaja saa tilan lähes ilmaiseksi vanhemmiltansa mutta jos jatkaja myy osia tai lopettaa maatalouden joutuu maksamaan sisaruksillensa tasinkoa.Taitaa olla joku aikaraja ??Mutta ei siinäkään sisarukset hyödy jatkajan tehneistä investoinneista jotka on kohottanut tilan markkina arvoa.
Mitä tulee ryssiin ei nämä herrat ainakaan maataloutta ala harjoittamaan. Paremmat tilukset niillä on venäjällä.
Turhaan sinä hehkutat työ tunneista kyllä sitä on nähty kuinka ahkeria on varsinkin virastotyöntekijät taitaa olla lähinnä suojatyöpaikkoja siihen työtahtiin verrattuna.
Lopuksi ymmärrän vanhemmpiasi minkä takia nämä ei jättäneet sinulle mitään...ULKOMAILTA saa halpaa ruokaa.. jos sinä paasasit vanhemmillesi tota virkettä..:))
tuollaiset jutut sitten oikeudenukaisesti ratkaistaisiin, niin ettei yleinen etu siitä kärsisi? Kuka saisi omistaa maata?
oikein ajattelet, oikeudenmukaisuus on demokatiaa. Demokratiassa usein puhuu raha, jokainen saa omistaa maata ken haluaa!!!! ja jolla varaa, köyhemmät myyköön että saa rahaa.. näin menee demokratia ja kapitalismi.
Tiedoksi että metsäaan yleinen ha hinta on alle 1000 euroa hehtaarilta. Eli aloitusjutun kirjoittaja puhuu ihan sontaa...
On turha sotkea tonttimaan arvoa ja metsämaan hintaa koska ne ovat erilaisia kaupankohteita. Kuka vertaa auton ja raudanhintaa keskenää taikka kaalin (0.15 €/kg) kaalilaatikkoon (5 €/kg)
Oikeudenmukaisuus on se tässä mailmassa ...työpaikka.
Eli sisaruksilla on työpaikat ja työpaikka ón maatilakin.Muutenhan sisarukset saa ylimääräistä työpaikan lisäksi mitä ei saa maatilan jatkaja.
On otettava huomioon tilan tuotto arvo. Pitäähän tilan elättää ainakin yhden työntekijän!
Kuka saa omistaa maata???
Helppo vastaus...Maa on vain lainassa sen omistaa yleensä pankki.
Keskimäärin sukupolvenvaihdos tehdään 25 vuoden välein