heippa vaan! lapseni on kahden vanha ja n.puolisen vuotta on mennyt niin että aina kun poika suuttuu tai ei saa tahtoaan periksi hän lyö ja potkii.iskut saattaa olla välillä todella kovia ja ne yleensä kohdistuu vain minuun.miestäni ei yleensä lyö mutta nyt kun perheessä on vauva lyö lapsi välillä miestäkin.kaikkein huolestuttavinta on se että poika lyö myös kavereitani ja omia kavereitaan.jos lapseni pyytää leikkimään jaksaa hän hetken leikkiä nätisti ja sitten leikki menee siihen että lyödään ja läpsitään.Olen kyllä kaikkia keinoja käyttänyt.kieltänyt nätisti,kieltänyt äkäisesti,huutanut,antanut luunapin ja pitänyt kovasti kiinni(kuten neuvolassa käskettiin) mutta mikään ei auta.jos annan luunapin lapsi nauraa jos otan kovemmin kiinni hän nauraa tuntuu että kaikki on vaan kivaa.miten teillä muilla lapsenne käyttäytyy/käyttäytyi tässä iässä? jos oli lyömisiä niin miten saitte sen loppumaan? neuvoja kaivattaisi koska neuvolasta saadut neuvot eivät tähän poikaan tehoa!pelottaa vaan että alkaa vauvaa lyömään kun vauva kasvaa...
väkivaltainen 2vuotias!
Äippä06
8803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
meillä on heittää tuollaista pehmotyynyä. Annan tyynyn kun lasta kiukuttaa ja parin heiton jälkeen jo kiukku helpottaa. En tiedä kuinka kauan tuo auttaas mutta nyt ainakin toistaiseksi.
Ota lasta käsistä kiinni kun aikoo huitasta,jokaikisen kerran, ja sanot EI. Ei mitään muuta. Ja jos aikoo potkia, istumaan ja pidät jaloista kiinni ja tiukka Ei.
Jokaikisen kerran niin kauan että muistaa.
Ei mitään paiskomisia tai tyynyyn lyömisiä. Tiukka EI. Joka kerta.
poika pitää teitä "pilkkanaan". Ikävä tosi asia.
Vaikka kuinka kieltäisi ja pitelisi kiinni, ei niistä ole mitään apua jos lapselle ei välity fiilis, että äiti on se ketä totellaan.
Kun poika lyö, pysäytä toiminta HETI. Ota poika eteesi ja laskeudu hänen tasolleen silmiin katsoen. Tuon ikäiselle ei auta selittää tai laitta penkille miettimään.. Otat nopeasti pois paikasta jossa toimii ei-toivotusti ja osoitat määrätietoisesti, että niin ei tehdä. SILLÄ SIISTI.
Sinusta voi tuntua, että olet määrätietoinen, mutta todellisuudessa et ole koska lapsi ei käyttäydy noin jatkuvasti jos hänellä on kunnioitus vanhempien sanaa kohtaan.
Paremmin ei voi asiaa kommentoida kun ei tunne perhettänne.
Sanomattakin on selvää, että kaíkenlainen käsiksi käyminen (satuttamismielessä) on laitonta ja siksi toisekseen tarpeetonta. Huutamisen sijaan napakka EI silmiin katsoen, Kärsivällisyyttä ja jämptiyttä! Se palkitaan.
ei ole keinoja ilmaista suuttumustaan ja silloin se valitettavasti purkautuu lyönnein ja potkuin. Älä anna lapsen lyödä. Yritä kiinnittää huomio johonkin muuhun jolloin paha mieli unohtuu. Lapsen ollessa rauhallinen voi sitten puhua asiasta.
Näkyi olevan monenmoisia vastauksia kysymykseesi tullut enkä tiedä toimiiko omanikaan teidän tapauksessa. Meillä lapsia on siis kolme ja keskimmäinen on nyt kaksi ja puoli vuotta ja melko lailla tempperamenttinen tytön tyllerö. Lyömistä on meillä esiintynyt lähinnä silloin kun jokin ei mene mieliksi tai väsy painaa päälle. Itse olen ensin kieltänyt ja jos on rauhoittunut ja pyytänyt anteeksi niin asia on sillä siisti,mutta jos ei ole toiminut niin olen nostanut rauhoittumaan sängylle tai jakkaralle vähän siitä riippuen missä ollaan tilanteen sattuessa oltu.Meillä nämä keinot on tepsiny ja tietenki on juteltu lyömisestä ym. sillä tasolla kuin muutaman vuoden ikäisen lapsen kanssa asiasta voi puhua. Tässä siis viestinä juuri se, että vanhemmat määräävät ja,että tietystä asiasta seuraa aina jokin tietty asia eli asioiden jatkuvuus auttaa lapsia hahmottamaan ja ymmärtämään, että näin ei saa tehdä tänään, huomenna eikä ensi viikolla jne... Toivotaan, että ratkaisu löytyy teilläkin!
vauvan kanssa. varmaan ihan hormaalia, mutta ootteko miettineet mistä se on poiminut ton väkivallan?
onko teille telkkari päällä niin että senäkee sieltä väkivaltaa (jota ei voi käsittää? onko teillä pleikkari? jjne. ehkä ratkaisu oon yksinkertaiinen, jos ei niin en ossoo auttaa.
itseäsi. Kiellät ehdottomasti kaikenlaisen lyömisen, otat sitten kiinni tai laitat jäähylle. Jokatapuksessa käytät nyt kokoasi ja estät lyömisen. Kyllä 2-vuotiaalle voi sanoa tiukasti että EI tuo sattuu! Lapselle saa myös suuttua kunhan hallitsee itsensä. Tee selväksi kaikin keinoin että lyöminen ei ole sallittu. Ja jätä ne nippaukset pois, niistä lapsi oppii että vanhempi saa satuttaa, miksei siis lapsi.
Mutta nyt ryhtiä, jos koet tuon suureksi ongelmaksi niin tiedossa on varmasti paljon vaikeampiakin juttuja kun lapsi kasvaa. Eikä nyt tarkoitus ole ilkkua vaan tämä on ihan totta. Huomioi lasta kun hän toimii oikein ja opasta häntä purkamaan kiukku oikealla tavalla. Lapsi ei sitä vielä osaa ja siksi purkaa sen lyömällä.
Ole aikuinen, ei se sen kummempaa ole, oikeasti!
vastauksistanne. olihan noista jotain apua.välillä vaan tuntuu että kaikki keinot on jo käytetty. yritetään nyt vielä sitä tiukkaa eitä ja toivotaan että ennen päiväkodin aloittamista lyöminen olisi loppunut! sen verran vielä tässä että lyömistä on siis sattunut jo kauan ennen vauvan syntymää joten en usko että olisi mustasukkaisuudesta kiinni. vauvaa ei ole lyönyt vielä ainakaan.miestäni kylläkin mitä ei aikaisemmin ole siis tapahtunut joten häntä kohtaan on varmaan mustis. se on totta että minun kieltelyt missään asiassa(ei pelkästään lyömisessä)ei tunnu auttavan.