Nyt iski venekuume. Olenkin miettinyt tuon leveyden vaikutusta purjehdusominaisuuksiin ja sisätiloihin.
Kuten tiedetään kymmenen senttiä leveydessä vaikuttaa sisätiloihin paljon.
Kuinka tuon leveyden ilmoittaminen oikein menee. Jos runkomuoto on kannentasolla 3m paljonko se on vesilinjalla.
Esimerkiksi senorita helmsman on 9.60 pitkä ja vain 2.35 leveä kun taas targa 96 on saman pituinen mutta leveyttä on 3.01
Bluebird 25 on vain 7.60 pitkä mutta leveyttä löytyy 2.58 kun inferno 31 0n 9.45 x 2.99 kuinka näitä verrataan toisiinsa?
Nyt en halua kuulla ehdotuksia uusista bavoista tai muusta uusista keksinnöistä joilla saadaan nopeutta. Haluan hyvän matkaveneen jolla ei ikinä kilpailla.
Toivottavasti Sirrit ja sulkijalihakset pysyvät poissa.
Kuten tiedetään kymmenen senttiä leveydessä vaikuttaa sisätiloihin paljon.
Kuinka tuon leveyden ilmoittaminen oikein menee. Jos runkomuoto on kannentasolla 3m paljonko se on vesilinjalla.
Esimerkiksi senorita helmsman on 9.60 pitkä ja vain 2.35 leveä kun taas targa 96 on saman pituinen mutta leveyttä on 3.01
Bluebird 25 on vain 7.60 pitkä mutta leveyttä löytyy 2.58 kun inferno 31 0n 9.45 x 2.99 kuinka näitä verrataan toisiinsa?
Nyt en halua kuulla ehdotuksia uusista bavoista tai muusta uusista keksinnöistä joilla saadaan nopeutta. Haluan hyvän matkaveneen jolla ei ikinä kilpailla.
Toivottavasti Sirrit ja sulkijalihakset pysyvät poissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sinun kannattaa käydä itse toteamassa, miten veneen leveys vaikuttaa sisätiloihin. Vanhemmissa veneissä runko on yleensä viinilasimallia, jolloin vesilinja on selvästi kannen leveyttä pienempi. Varsinkin uudemmissa veneissä sen sijaan runko on pulleampi (asuntovaunuistakin joskus kuulee puhuttavan), jolloin vesilinja voi olla jota kuinkin saman levyinen, kuin kansilinjakin. Ja sisätilojahan tuo sitten tuo lisää.
Purjehdusominaisuuksiin rungon leveys tosiaan vaikuttaa myös. On tunnettua, että aikaisemmin veneen nopeusominaisuuksiin vaikutettiin juuri runkoa kaventamalla. Ehkä kaikkein selkeimmin purjehtija itse havaitsee rungon mallin ja leveyden vaikutuksen terävässä aallokossa. Viinilasimallinen runko leikkaa aallot nätisti, tasapohjaisempi vene sen sijaan paukuttelee aaltoja ikävästi.
Pelkkä leveys, tai edes pituuden ja leveyden suhde, ei vaikuta veneen purjehdusominaisuuksiin. Rungon malli vaikuttaa enemmän.
Mainitsemistasi venemalleista minulla on kokemusta vain Senoritasta ja Inferno 31:stä. Molemmat purjehtivat erittäin kauniisti ja ovat mielestäni myös tyylikkään näköisiä. Niistä voisin suositella kumpaa vain. Vähän uudempana mallina Infernossa tosin on selvästi enemmän tilaa sisällä - jos tuo jotain sinulle merkitsee. Aivan uusissa veneissä samoihin ulkomittoihin on saatu suunniteltua todella paljon enemmän asumistilaa. Ulkonäöstä voikin sitten olla montaa mieltä...
Leveys merkitsee usein (ei aina) sitä, että vene vastustaa kallistumista.
Ei ole Jonin kansi veneen levein kohta ja hyvin kulkee sekin!
Hyvät puolensa kussakin, veneen levein kohta kun on usein varsin lyhyellä matkalla. Perä ja keula voivat olla pitkät ja kapeat mm. Awance.
yksinkertainen ole. Varhaismmat tasoitussäännöt (1850-luvulta oli muotoa
R= (WL B 3/4G 1/2 sqr(SA))/2
Jossa R on tasoikerroin, WL vesilinjan pituus, B leveys, G (girth) in suurinpiirtein syvyys, sqr(SA) on purjepinta-alan neliöjuuri. Mielenkiintoista tässä säännössä on se että leveys nostaa mittalukua.
Nykyiset säännöt paljon monimutkaisemmat (esim IMS) vaativat tietokoneen mittaluvun laskemiseksi.
Aikaisemmin sanottiin että kapeat veneet olivat nopeampi luovilla, leveät nopeampia myötätuulilla. Nykyään tämä ei ole yhtä selvää kun veneillä on kapea terävä keula ja leveä perä.
Voit yrittää googlata ja etsiä vanhaa Scandicap-sääntöä, se on "viimeinen" joka pystyi laskemaan käsin (ja antaa aika hyvän kuvan nopeuspotentialista).
Voit myös käydä avomeripujehtijat ry sivuilla ja verrata eri veneiden LYS-lukuja (tai Saiguiden, siellä on muistaakseni ilmoitettu venemittojen lisäksi LYS-luku)
Kysymyksestästäsi voi filosofoida laiturilla (tai netissä) miten paljon tahansa. Tasaussääntö antaa kuitenkin asiallisemman vastauksen. Lisäksi täytyy muistaa että myös tuuliolosuhteet (suunta ja voimakkuus) vaikuttavat. Ainoastaan IMS-sääntö antaa polarogrammin missä näkee veneen "teoreettinen" nopeus eri tuulenkulmissa ja -nopeuksissa.
Eikö kyse ollut lähinnä purjehdusominaisuuksista? Tasoitussäännöt ovat kilpailemista varten.
"Eikö kyse ollut lähinnä purjehdusominaisuuksista? Tasoitussäännöt ovat kilpailemista varten."
Tasoitussäännön antama tasoituskerroin on mitta veneen "teoreettisesta" nopeudesta. Toki pääasiallinen tarkoitus on se että erityyppisiä veneitä voi kilpailla toisia vastaan siten että paras purjehtija voittaa, ei paras vene.
Jos esim venellä A on LYS-luku =1.00 ja veneellä B LYS=1.10 niin se tarkoitaa että vene B on 10% nopeampi kuin A.
On olemassa taulukoita missä on lähes kaikkien venetyyppien LYS-lukuja.
Vastaavasti on olemassa kaavoja (tai nykyään lähinnä tietokoneohjelmia) johon voidaan syöttää veneen "strategiset mitat" mukaanlukien leveys ja saada tulokseksi tasoituskerroin (joka ilmaisee veneen nopeuden). Tällä tavalla voit tutkia miten joku muuttuja (esim leveys) vaikuttaa veneen nopeuteen.
Mökkiveneen ostaja voi tehdä näin: Ensin etsiä ne veneet joilla on sopivat sisätilat, sitten katsoa LYS-taulukosta miten ne purjehtivat. Kaivoin huvikseni esille muutaman veneen tiedot:
Tyyppi LOA LWL B SA LYS
H-vene 828 630 218 25.0 1.07
Soling 820 610 190 21.7 1.13
Express 777 660 249 32.0 1.11
Folkkari 768 600 220 24.0 0.97
Sisätiloiltaan: Soling, Folkkari, H-vene, Express. Tuota taulukkoa voi miettiä ja ehkä alkuperäinen kysyjä ymmärtää kysymyksensä mahdottomuutta.
Voisin tietysti vielä toistaa saman, mutta...
Voidaan toki puhua nopeudesta - varmasti tiedät tasoitussäännöistä enemmän kuin minä, ei sitä tarvitse todistaa - mutta matkaveneilijän (arvelen, että alkuperäinen kysyjä ei oikeasti ole kiinnostunut kilpapurjehduksesta) kannalta purjehdusominaisuudet ovat myös muuta, kuin veneen teoreettinen nopeus. Jostain syystä minä ymmärsin alkuperäisen kysyjän kiinnostuneen esim. veneen käyttäytymisestä ja hallittavuudesta erilaisissa olosuhteissa. Tasoitussäännöt eivät paljoa niistä asioista kerro, sen minäkin tiedän. Varmasti sinäkin tiedät (vai onko tietosi pelkästään kirjoista/netistä!) muutamia korkean LYS-luvun omaavia veneitä, jotka ovat varsinkin aloittelevalle purjehtijalle erittäin vaativia...
Voi olla, että tulkitsin alkuperäisen kysyjän väärin, mutta nopeudesta ei kyllä tainnut olla kyse.
Jep. Ymmärsit aivan oikein. En todellakaan ole kiinnostunut nopeuksista tai mistään lysseistä.
Tarkoitin kysyä kuinka veneen leveys yleisestiottaen vaikuttaa veneen käyttäytymiseen. Eli "pullukka vs. solakka" Ja kuinka suuri mielestänne vaikutus on kallistumiseen tai kiikkeryyteen? Kuinka merenkäynti vaikuttaa viihtyisyyteen. Tuo Targa 96 on mielestäni hyvin kaunislinjainenvene eikä senoritassakaan mitään vikaa ole. Nämä uudet pulleat ja tylppäkeulaiset ovat jotenkin rumia. Vanhemmissa on myös kaunis ketka joka uusista puuttuu lähes kokonaan.
LYS antaa jonkinlaisen keskimääräisen arvion veneen nopeudesta, mutta ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi eräässä edellisen kesän takaa-ajokisassa raskaahko ja alkujäykkä vene x, jonka LYS on 1.08 oli (reaaliajassakin yhtä katamaraania lukukuunottamatta) nopeampi, kuin muut kisaan osallistuneet veneet, joiden LYS oli korkeampi. Kyse oli haastavista keliolosuhteista (keskituuli 10-13 m/s) jotka nimenomaisesti suosivat tiettyä venetyyppiä vastatuulivoittoisella radalla.
Nyt kysymys on paremmin esitetyssä muodossa ja siihen voi jotain vastatakin. Silti aihetta olisi ainakin laajaan artikkeliin, ellei peräti kirjaksi saakka.
Solakka vene kallistuu helpommin, mutta pysyy sitten käsissä siitä huolimatta ja jatkaa matkaansa mukavasti, jos vain ne kallistuskulmat eivät haittaa. Pullukka pysyy paremmin pystyssä, mutta sen vesilinja käy enemmän epäsymmetriseksi ja vaatii enemmän töitä pinnamieheltä. Molempiin auttaa luonnollisesti reivaus ja pienempi keulapurje.
Aallokon kasvaessa solakka pärskii helpommin vettä kannelle, mutta kulku on pehmeää, pullukassa päinvastoin.
Sisätilojen arvostus on sitten täysin henkilökohtainen kysymys. Väljät sisätilat ovat pahasta merellä ja monista mukavia satamassa. Kuten alempana on todettu, toiset suunnittelijat pitävät isommankin veneen vapaat tilat pieninä sisustusratkaisuilla, toiset suosivat tanssilattioita.
Todellakin kaikkea muuta kuin tarkka. Tuo esimerkki pätisi tietysti mihin hyvänsä yhden luvun tasoitukseen, joka voi parhaimmillaankin olla vain keskiarvo eri olosuhteista. Lisäksi LYS-lukuun kuuluu omat itse järjestelmästä ja sen ylläpidosta johtuvat puutteensa, mutta ne eivät taida kuulua tähän aiheeseen.
Mittalukujen vertailu ei ehkä ole kuitenkaan niin huono lähtökohta veneen ominaisuuksien arviointiin kuin täällä on sanottu. Vene, jonka suunnittelukriteereihin on kuulunut tasoitusten huomiointi, on selvästi todennäköisemmin myös varusteltu enemmän purjehtijan veneeksi. Korreloi siis muuhunkin kuin pelkkään nopeuspotentiaaliin ja asiaa voi hyvinkin käyttää yhtenä valintaperusteena suuntaan tai toiseen itselle sopivaa venettä valittaessa. Nopeus ja mukavuushan taas eivät ole lainkaan toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, merikelpoisuudesta puhumattakaan.
on veneen levein kohta ajettaessa halliin, en ala tässä nyt analysoimaan leveyden vaikutusta vesilinjan pituuteen / nopeuteen purren kallistuessa.
Koska et tule ikinä skabaamaan, valitse vaan sisätiloiltaan paras, koska mastonkorkeudella, kölillä ja rättien neliöillä ei varmaankaan ole sinun kohdallasi merkitystä.
Veneen leveyden vaikutus suorituskykyyn veisi varmaan enemmän tilaa kuin tässä on mahdollista käyttää. Jos intoa riittää voi syventyä yleiseen veneenrakennuksen teoriaan ja mitoitusyhtälöihin.
Leveyden vaikutus sisätiloihin ei myöskään ole yksiselitteinen. Olohuone on sitä tilavampi mitä leveämpi se on, mikäli pituus säilyy samana. Vene ei kuitenkaan ole olohuone, paitsi joskus satamassa. Vesillä vaikuttaa enemmän se miten hyvin tilat on järjestetty. Vapaata lattiapintaa ei yleensä voi hyödyntää. Leveässäkin veneessä (monet Swanit) leveimmältä kohdalta löytyy laitaa vasten olevat meripunkat salongin sohvien takaa, eli "oleskelutilaa" ei olekaan kovin paljon.
Meripunkat mitään lattiatilaa vie.
Sama vene ilman meripunkkaa, on lattialta saman levynen, reunatilaa on vaan vaikea hyödyntää, ja sohva on seinästä irti koska veneen kylki on pyöreö.
Toiset haluaa siihen punkan, toiset paikan telkkarille.
Omassa veneessäni siinä on telkkari, mut oma veneeni on kapeaa runkomuotoa. Mutta en mä siihen telkkarin paikalle nukkumaan mahtuisi! Jos runko olisi vaikka 500 milliä leveämpi eli 25 senttiä per puoli niin silloin siihen sopisi meripunkka ja äijä sinne goisimaan. Mutta kuten sanoit, ruokailutilaa ei yhtään tulisi enempää.