Miehen saattanut on syliin routamaan,
huurre liljat sai arkullaan mustumaan.
Lumi valaisi kohmeisen kirkkomaan.
Mies oli pyytänyt vain tämän muistamaan:
Älä sudeksi vaivu, älä panssariksi taivu,
pelon hetkikin on aikaa valintaan.
Älä päätäsi paina; outo polku eessäs aina -
sisimpäs avaa, portit surun maan.
Miehen tuskat sai hiljalleen nääntymään.
Vaimo haudalta pois suostuu kääntymään.
Säteet sulattaa jäätyneet kyyneleet,
kauas tempoo vaimon kiivaat askeleet.
Mä en sudeksi taivu, enkä varpuseksi vaivu,
vaikka juutuin tähän raakaan taisteluun.
Mä en päätäni paina, raskaan portin avaan aina;
urheutes mua kantaa, rohkeeksi taas tuun.
Mikä saa hänet lähteneen päästämään?
Mikä saa hänet itseään säästämään?
Mikä nostaa hänet keväiseen lempeyteen -
yli raivon kilven toisten yhteyteen?
Se ett sudeks ei vaivu, eikä panssariksi taivu?
Pysyy läsnä, eikä yhtään vähempää?
Eikä ystävää kaihda – vihaan elämäänsä vaihda?
Siinä kaikki - tarvitse ei enempää?
Ethän sudeksi taivu, ethän varpuseksi vaivu,
lämmin siemen kylvä poveen routamaan.
Ethän itseäs paina - sydän sulaa kyllä aina?
Auttaa joukkoon ihmisten sut juurtumaan?
huurre liljat sai arkullaan mustumaan.
Lumi valaisi kohmeisen kirkkomaan.
Mies oli pyytänyt vain tämän muistamaan:
Älä sudeksi vaivu, älä panssariksi taivu,
pelon hetkikin on aikaa valintaan.
Älä päätäsi paina; outo polku eessäs aina -
sisimpäs avaa, portit surun maan.
Miehen tuskat sai hiljalleen nääntymään.
Vaimo haudalta pois suostuu kääntymään.
Säteet sulattaa jäätyneet kyyneleet,
kauas tempoo vaimon kiivaat askeleet.
Mä en sudeksi taivu, enkä varpuseksi vaivu,
vaikka juutuin tähän raakaan taisteluun.
Mä en päätäni paina, raskaan portin avaan aina;
urheutes mua kantaa, rohkeeksi taas tuun.
Mikä saa hänet lähteneen päästämään?
Mikä saa hänet itseään säästämään?
Mikä nostaa hänet keväiseen lempeyteen -
yli raivon kilven toisten yhteyteen?
Se ett sudeks ei vaivu, eikä panssariksi taivu?
Pysyy läsnä, eikä yhtään vähempää?
Eikä ystävää kaihda – vihaan elämäänsä vaihda?
Siinä kaikki - tarvitse ei enempää?
Ethän sudeksi taivu, ethän varpuseksi vaivu,
lämmin siemen kylvä poveen routamaan.
Ethän itseäs paina - sydän sulaa kyllä aina?
Auttaa joukkoon ihmisten sut juurtumaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Riimitys kulkee välillä, mutta rytmi hakee paikkaansa.
Viha -teema on rakkauden vastakohtana aika vaikea, mutta luin jostain ja olen kuullut, että vain vihaamalla pääsee irti riippuvuudesta ihmissuhteissa. Jos sellaisia on. Kaikilla kait on.
Kaikki eivät vaan "hallitse" tuota vihaamista. Miehet paremmin tekevät senkin. Ne suorittajat:)
Suoritettu?:)
on "sitä jotakin".Taidokasta riimitystä.
samasta tekstistä vaihdella:)
Runoksi tosin en itse tätä nimittäisi, mutta perin kiintoisaa oli saada tämänkaltainenkin palaute;)
virtaava vesi
puron solinaa
kosken kuohuntaa
metsien huminaa...
Ihmisen ja luonnon?
Runo varmaankin olisi sellainen:)