Kirjoitustani Kotilääkärin Postia-palstalle ei julkaistu, vaan lehden taholta oli kirjoitettu yleinen kilpirauhasjuttu. Siinä ei ollut mainittu kilpirauhasarvoista. Minun Postia-palstalle tarkoittamani juttu oli antanut aiheen lehden kilpirauhasjuttuun.
Tehdäänkö useinkin näin?
Juttu oli meilattu lehteen 31. 10. 2006:
"Kilpirauhasen vajaatoiminta usein hoitamatta
Verestä mitattavien, kilpirauhasen toimintaa kuvaavien hormonien viiterajat ovat Suomessa liian väljät verrattuna esim. Amerikan suosituksiin. Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaa potevat voivat jäädä ilman hoitoa. Monet taistelevat vuosia tai kymmeniä vuosia oireinensa lääkärien kanssa, ennen kuin saavat tarvitsemansa hoidon.
Aivolisäkkeestä erittyvän, kilpirauhasta toimimaan piiskaavan hormonin (TSH) pitoisuus veriseerumissa voidaan nykyään mitata aika tarkasti. TSH:n lisääntyminen merkitsee yleensä kilpirauhasen laiskaa toimintaa ja vähäistä tyroksiinimäärää veressä. Amerikkalaistutkimuksissa on todettu, että yli 95 prosentilla terveistä ihmisistä TSH:n pitoisuus seerumissa on alle 2,5 milliyksikköä/litra, keskiarvo n. 1,2–1,4. Kilpirauhanen tuottaa silloin riittävästi tyroksiinia, eikä aivolisäke patista runsaalla TSH:lla kilpirauhasta. Em. tutkimusten mukaan jo yli 2,5 oleva TSH-arvo ainakin viittaisi tulevaan kilpirauhashäiriöön, vaikka vapaan tyroksiinin (T4V) määrä olisi vielä hyvinkin viiterajoissa eikä juuri alentunut. Jos TSH-arvo on varsinkin toistuvasti yli 2,5, suositellaan tyroksiinihoitoa. Suomessa normaalin TSH:n ylärajana pidetään laboratoriosta riippuen n. 4–5. Käytännössä tyroksiinihoitoa usein määrätään vasta, jos TSH-arvo on yli 10, ellei ole selviä vajaatoiminnan oireita.
Koska kilpirauhashormoni vaikuttaa solujen aineenvaihdunnan vilkkauteen, hormonin vähäisyys eli hypotyreoosi voi aiheuttaa lukuisia elämää haittaavia oireita, mm. väsymystä, masennusta ja hermostollisia oireita. Psyykenlääkkeitä tarjotaan Suomessa hyvin helposti. Monet kilpirauhaspotilaat yritetään hoitaa masennuslääkkeillä, joihin sitten voi kehittyä riippuvuus. Väsymysoireen vuoksi kilpirauhaspotilaita voidaan pitää laiskoina ja työtä vieroksuvina.
Kilpirauhashormonien tarve on erityisen suuri raskauden aikana. Moni pari voi jäädä hypotyreoosin vuoksi lapsettomaksi tai saada vaurioituneen lapsen. Lapsuusiässä kilpirauhashormoni on tärkeä normaalille kehitykselle. Aikuisella kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla syynä verensokerin alhaisuuteen, lihomiseen, korkeaan kolesteroliin, sydän- ja verisuonitauteihin ja moniin muihin vaivoihin. Se voi myös aiheuttaa ääreishermojen toimintahäiriöitä (esim. tuntopuutoksia).
Eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa on painotettu sitä, että psykiatristen ja muistihäiriöpotilaiden hoitoa suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon mahdollinen hypotyreoosi ja sen hoito. Muut hypotyreoosin oireet saattavat jopa puuttua, ja muisti- ja ajatuskyky saattavat heiketä palautumattomasti. Koska meillä Alzheimerin tauti lisääntyy muutenkin, onko meillä varaa jättää helposti toteutettavissa oleva hypotyreoosin hoito käyttämättä?
Suomessa on paljon potilaita, joiden oireet viittaavat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta koska heidän TSH-arvonsa ovat viiterajojen sisällä tai jopa ylikin, he eivät saa hoitoa. Eikö olisi jo aika muuttaa viiterajoja, tai ainakin kokeilla tyroksiinihoitoa sellaisilla potilailla, joiden TSH ei ole vielä kovin korkea eikä vapaan tyroksiinin pitoisuus kovin matala?
Ihmettelevä"
Tehdäänkö useinkin näin?
Juttu oli meilattu lehteen 31. 10. 2006:
"Kilpirauhasen vajaatoiminta usein hoitamatta
Verestä mitattavien, kilpirauhasen toimintaa kuvaavien hormonien viiterajat ovat Suomessa liian väljät verrattuna esim. Amerikan suosituksiin. Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaa potevat voivat jäädä ilman hoitoa. Monet taistelevat vuosia tai kymmeniä vuosia oireinensa lääkärien kanssa, ennen kuin saavat tarvitsemansa hoidon.
Aivolisäkkeestä erittyvän, kilpirauhasta toimimaan piiskaavan hormonin (TSH) pitoisuus veriseerumissa voidaan nykyään mitata aika tarkasti. TSH:n lisääntyminen merkitsee yleensä kilpirauhasen laiskaa toimintaa ja vähäistä tyroksiinimäärää veressä. Amerikkalaistutkimuksissa on todettu, että yli 95 prosentilla terveistä ihmisistä TSH:n pitoisuus seerumissa on alle 2,5 milliyksikköä/litra, keskiarvo n. 1,2–1,4. Kilpirauhanen tuottaa silloin riittävästi tyroksiinia, eikä aivolisäke patista runsaalla TSH:lla kilpirauhasta. Em. tutkimusten mukaan jo yli 2,5 oleva TSH-arvo ainakin viittaisi tulevaan kilpirauhashäiriöön, vaikka vapaan tyroksiinin (T4V) määrä olisi vielä hyvinkin viiterajoissa eikä juuri alentunut. Jos TSH-arvo on varsinkin toistuvasti yli 2,5, suositellaan tyroksiinihoitoa. Suomessa normaalin TSH:n ylärajana pidetään laboratoriosta riippuen n. 4–5. Käytännössä tyroksiinihoitoa usein määrätään vasta, jos TSH-arvo on yli 10, ellei ole selviä vajaatoiminnan oireita.
Koska kilpirauhashormoni vaikuttaa solujen aineenvaihdunnan vilkkauteen, hormonin vähäisyys eli hypotyreoosi voi aiheuttaa lukuisia elämää haittaavia oireita, mm. väsymystä, masennusta ja hermostollisia oireita. Psyykenlääkkeitä tarjotaan Suomessa hyvin helposti. Monet kilpirauhaspotilaat yritetään hoitaa masennuslääkkeillä, joihin sitten voi kehittyä riippuvuus. Väsymysoireen vuoksi kilpirauhaspotilaita voidaan pitää laiskoina ja työtä vieroksuvina.
Kilpirauhashormonien tarve on erityisen suuri raskauden aikana. Moni pari voi jäädä hypotyreoosin vuoksi lapsettomaksi tai saada vaurioituneen lapsen. Lapsuusiässä kilpirauhashormoni on tärkeä normaalille kehitykselle. Aikuisella kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla syynä verensokerin alhaisuuteen, lihomiseen, korkeaan kolesteroliin, sydän- ja verisuonitauteihin ja moniin muihin vaivoihin. Se voi myös aiheuttaa ääreishermojen toimintahäiriöitä (esim. tuntopuutoksia).
Eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa on painotettu sitä, että psykiatristen ja muistihäiriöpotilaiden hoitoa suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon mahdollinen hypotyreoosi ja sen hoito. Muut hypotyreoosin oireet saattavat jopa puuttua, ja muisti- ja ajatuskyky saattavat heiketä palautumattomasti. Koska meillä Alzheimerin tauti lisääntyy muutenkin, onko meillä varaa jättää helposti toteutettavissa oleva hypotyreoosin hoito käyttämättä?
Suomessa on paljon potilaita, joiden oireet viittaavat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta koska heidän TSH-arvonsa ovat viiterajojen sisällä tai jopa ylikin, he eivät saa hoitoa. Eikö olisi jo aika muuttaa viiterajoja, tai ainakin kokeilla tyroksiinihoitoa sellaisilla potilailla, joiden TSH ei ole vielä kovin korkea eikä vapaan tyroksiinin pitoisuus kovin matala?
Ihmettelevä"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuossa ei ilmene selkeästi se, mikä on kirjoittajan omaa mielipidettä ja mikä tutkimuksin julkaistua (ja missä tutkimuksissa). Ja osa sanottu vähän vääränlaisesti ja voisi johtaa siihen että kohta kaikki kipittävät lääkäriin vaatimaan tyroksiinia.
"Jos TSH-arvo on varsinkin toistuvasti yli 2,5, suositellaan tyroksiinihoitoa."--> ellei ole oireita niin ei muuten suositella.
Miksei jutussa puhuta vasta-aineista? Tai perinnöllisyydestä?