Tämän vuoden ensimmäiset suomalaisuhrit ovat ne 30 lasta, jotka tänään abortoitiin. Eli koululuokallinen lapsia jää syntymättä tänä vuonna tämän päivän jäljiltä. Ja huomenna abortoidaan taas koululuokallinen lapsia. Tätä jatkuu vuoden loppuun asti. Joka päivä 30 lasta. Satoja koululuokallisia.
Älkää sitten ihmetelkö, miksi kouluja lakkautetaan. Lapset nimittäin on tungettu biojäteasioihin ennen kuin kukaan ehti edes kysyä, millaisia aineita he valitsisivat tai mitä heistä isona tulisi.
Älkää sitten ihmetelkö, miksi kouluja lakkautetaan. Lapset nimittäin on tungettu biojäteasioihin ennen kuin kukaan ehti edes kysyä, millaisia aineita he valitsisivat tai mitä heistä isona tulisi.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Monikin ihminen olisi saanut tulla abortoiduksi jo älyvapaana sikiönä. Sinäkin, pieni hihhuli.
Eli sinä tiedät, kuka pitää tappaa ja kuka ei?
kysymys, joissain tapauksissa abortti on hyväksyttävissä. Raiskauksesta alkunsa saanut raskaus, Äidin hengen vaarantuminen ja joissain sosiaalisissa tapauksissa. Mutta jos kyse on mukavuudenhalusta, niin ehdoton ei!
Mielestäni ei voi ajatella, että raiskauksesta alkunsa saanut lapsi voidaan abortoida, mutta "mukavuudenhalun" takia aborttia ei saa tehdä. Ei lapsi ole aborttia "ansainnut" kummassakaan tapauksessa. Niinpä abortin joko hyväksyy tai sitten ei. Tapaukset, joissa äidin henki on vaarassa, ovat sitten asia erikseen.
Entäpä ne lapset, jotka jäävät syntymättä koska ehkäisy on ollut käytössä? Sellaisia on varmasti vielä paljon enemmän.
Onko kondomin käyttö henkirikos?
On ja ei. Riippuu keneltä hihhulilta kysyt.
tapahtuu uskonnollisessa kasvatuksessa - siinä raiskataan lapsen mieli loppuiäksi.
Ei Suomessa abortoida lapsia, vaan alkioita ja sikiöitä, joilla ei juurikaan ole vielä tekemistä ihmisyksilön kanssa.
Fysiologisesti kyse ei ole sen kummemmasta, kuin pikku kasvaimen, rasvapahkuran tms. näpsäisemisestä pois, henkisesti tuo saattaa lähinnä äidille toki isompikin asia olla.
ihmiselämä alkaa sukusolujen yhtyessä. Mitään muuta alkua ihmiselämällä ei biologisesti ole.
"ihmiselämä alkaa sukusolujen yhtyessä"
Ei pidä paikkaansa. Kyllä ne solut elävät ihan yhtä lailla ennen yhtymistäänkin, joten tuosta alkaa vasta uuden yksilön kehittyminen. Kuitenkin, ihan kuin raaka karviaismarja ei vielä ole varsinaisesti marja, vaan raakile, ei keskeneräinen sikiökään vielä ole mikään ihminen, vaikka siitä jonain päivänä sellainenkin sitten ehkä tulisi, jos mitään ei sattuisi...
Kuten sanoit, ihmisyksilön elämä alkaa kahden sukusolun yhdistymisestä. Mitään muuta biologista alkua ei ihmiselämällä ole.
Myös Suomessa tehtävissä aborteissa muuten vauva jää joskus eloon. Sitten se vain jätetään kuolemaan, koska sitä ei hoideta. Eikö kyseessä muka ole ihminen?
"Myös Suomessa tehtävissä aborteissa muuten vauva jää joskus eloon."
Höpön löpön. Ei se siinä vaiheessa ole vielä mikään vauva.
Vauvasta voi puhua vasta siinä vaiheessa, kun sikiö on jo niin kehittynyt, että pysyisi ilman keskoshoitoa hengissä, eikä suomessa tehdä abortteja enää niin myöhäisessä vaiheessa, eikä kyllä juuri muuallakaan.
"Eikö kyseessä muka ole ihminen?"
No ei todellakaan ole, vaan sikiö, ihmisen raakile, josta myöhemmin kyllä tulisi ihminen, mutta ei ole sitä vielä.
"Höpön löpön. Ei se siinä vaiheessa ole vielä mikään vauva."
Abortoitu vauva, joka jää eloon, ei siis ole ihminen, mutta samanikäinen keskosvauva on ihminen? Eihän noissa kahdessa lapsessa ole yhtään mitään eroa. Molemmat jäävät henkiin, jos niitä hoidetaan asianmukaisesti.
"Vauvasta voi puhua vasta siinä vaiheessa, kun sikiö on jo niin kehittynyt, että pysyisi ilman keskoshoitoa hengissä, eikä suomessa tehdä abortteja enää niin myöhäisessä vaiheessa, eikä kyllä juuri muuallakaan."
Erikoinen näkemys. Kyllä ne keskoslapset, joita hoidetaan, ovat vauvoja ja ihmisiä. Ei heitä minään ei-inhimillisinä sikiöinä hoideta. On myös huomattava, että KAIKKI vauvat tarvitsevat synnyttyään hoitoa usean vuoden ajan pysyäkseen hengissä. Sellaista vauvaa, joka jäisi eloon ilman hoitoa, ei ole olemassakaan.
Abortteja tehdään viimeisille raskausviikoille asti monissa maissa. Suomessakin aikarajoja voidaan rikkoa tietyissä tapauksissa. Kaikki naiset eivät edes tiedä, että mennessään aborttiin, he joutuvat synnyttämään lapsensa, jolla on selvästi erottuva pää, kädet, jalat jne. Jo pari kuukautta vanhalla ihmisellä kohdussa on sormet ja varpaat. Ihminen on ihminen koostaan riippumatta.
tehdään todella harvoin, ja silloin lapsella on yleensä sellainen vika, ettei hän eläisi vaikka syntyisi täysikasvuisena. Sikiö on eri asia kuin vauva.
Muiden maiden aborttikäytännöstä pitää urputtaa kyseisissä maissa eikä täällä.
Kasva sinäkin täysikasvuiseksi.
"silloin lapsella on yleensä sellainen vika, ettei hän eläisi vaikka syntyisi täysikasvuisena"
Hienoa, että puhut lapsesta. Miksei hän siis voisi syntyä ja kuolla siten, että saisi ihmiselle kuuluvan arvon mukaisesti nimen ja hautauksen? Kuolleen lapsen synnyttäminen on aina raskas kokemus, mutta hänen heittämisensä johonkin biojäteastiaan tuskin parantaa tilannetta.
"Muiden maiden aborttikäytännöstä pitää urputtaa kyseisissä maissa eikä täällä."
Onneksi monissa maissa on ihmisoikeusjärjestöjä, jotka yrittävät vaikuttaa aborttitilanteeseen. Mutta ihmisoikeudet ovat siinä mielessä ehdottomia, että jos jokin asia on ihmisoikeus, niin se koskee jokaista ihmistä valtioiden välisistä rajoista riippumatta.
Myöhäisvaiheen abortteja tehdään edelleenkin äärimmäisen harvoin ja vain todella painavista lääketieteellisistä, ei mukavuussyistä. Lapsen tai vauvan tai sikiön voi haudata halutessaan. Kuolleen lapsen synnyttäminen on eri asia kuin abortti, sotket nyt asiat perinpohjaisesti.
Näin marginaalisen asian takia ei kannata vaahdota. Kiinnitä energiasi elävien lasten hyvinvointiin, jossa todennäköisesti olisi vielä enemmän puutteita, ellei abortteja joskus tehtäisi. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös oikeus syntyä toivottuna.
Abortissa synnytetään kuollut lapsi. Hän ei lakkaa olemasta sillä, että hänet tapetaan ennen synnytystä. Lapsi otetaan kohdusta pois väkivaltaisella tavalla.
Tuhansien lasten vuosittainen tappaminen ei ole marginaalinen asia.
Nykyisenkaltaista aborttilakia ei tarvita siihen, että hengenvaarassa olevan äidin lapsi abortoidaan. Nykyistä lakia käytetään suurimmaksi osaksi täysin turhien aborttien tekemiseen.
Lapsen vanhemmat eivät voi päättää, että uusi elämä alkaa eivätkä he sen takia saa päättää sen loppumisestakaan. Kuolema tulee luonnostaan ajallaan. Jos "toivottuna syntyminen" asetetaan kriteeriksi, ollaan hyllyvällä pohjalla, koska vanhempien/äidin tunteet voivat muuttua. Sitä paitsi lapsia hylätään eri ikäisinä. "Toivottu" voi siis muuttua "ei-toivotuksi" ja päinvastoin.
Se että hoidan lapsiani ja huolehdin heidän hyvinvoinnistaan, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että vastustan aborttia. Asiat kulkevat käsi kädessä. Omien havaintojeni mukaan abortinvastustajat yleensäkin pyrkivät toimimaan siten, että kaikilla lapsilla olisi turvallinen elämä riippumatta syntyperästä tai siitä, miten toivottuja he ovat olleet.
väitit abortoitavan eläviä lapsia, jotka pitää joskus tappaa, kun ovat jo kohdusta ulkona. Tarkenna substanssiasi ja termistöäsi.
Myöhäisvaiheen abortteja ei tehdä tuhansia vuosittain.
Joskus abortoitu lapsi jää eloon. Tällöin hänet jätetään kuolemaan. Tapahtuupa tappaminen sitten kohdun sisällä tai kohdun ulkopuolella, on kyse tappamisesta.
Tässä kuvassa näkyy selvästi, mistä abortissa on kyse, vaikka lapsi ei olisikaan myöhäisemmässä kehitysvaiheessa:
http://www.abortionno.org/GAP/signs/f-insanity.jpg
Eloon voi siis jäädä hyvinkin pieni vauva.
että tuhlaat ruutia harakoille: kuten sanoin, myöhäiset abortit ovat äärimmäisen harvinaisia. Kukaan ei todista linkittämiesi kuvien tekstin autenttisuutta.
Monessa muussa maassa hyvin pienenä keskosena syntyneitä ei laiteta tehohoitoon, vaan ensin katsotaan, onko heistä eläjiksi. Hyvin pienen keskosen mahdollisuudet selvitä ja kasvaa terveeksi lapseksi ovat rajalliset johtuen monesta syystä. Hengitystä avustamalla, ruokkimalla ym. keinotekoisesti elossa pitäminen on mahdollista, mutta esim. aivoverenvuodot jne voivat aiheuttaa peruuttamattomia vammoja.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, asenteet voivat olla.
"Abortteja tehdään viimeisille raskausviikoille asti monissa maissa. Suomessakin aikarajoja voidaan rikkoa tietyissä tapauksissa. Kaikki naiset eivät edes tiedä, että mennessään aborttiin, he joutuvat synnyttämään lapsensa, jolla on selvästi erottuva pää, kädet, jalat jne. Jo pari kuukautta vanhalla ihmisellä kohdussa on sormet ja varpaat. Ihminen on ihminen koostaan riippumatta."
Faktaa kehiin, kiitos. Miksei viimeisillä raskausviikoilla abortoituja anneta adoptioon, ja miten heidät tapetaan?
Todellisuudentajusi on tainnut hämärtyä pahemman kerran.
Tosiasiat ovat mustavalkoisia: lapsi joko elää tai kuolee, hänet tapetaan tai hänen annetaan elää. Ei ole olemassa mitään välimuotoa. Asenteissa sen sijaan voidaan liikkua täydellisestä vihasta tai välinpitämättömyydestä täydelliseen ihmisarvon tunnustamiseen. En ole tuhlannut ruutia harakoille, jos ja kun yksikin ihmiselämä pelastuu. Ja kuten sanottua, lapsen elämä katkeaa abortissa yhtä peruuttamattomasti riippumatta abortin varhaisuudesta tai myöhäisyydestä.
Mutta kieltämättä minustakin on erikoista, että samanaikaisesti hoidetaan keskosia, jotka eivät jää henkiin, mutta tapetaan lapsia, jotka jäisivät henkiin ja eläisivät vielä kymmeniä vuosia. Lapset eivät todellakaan nauti yhtäläisiä ihmisoikeuksia.
Aborttikuvia on saatavilla eikä niitä ole edes vaikea hankkia. Ne jotka saavat rahaa lapsien tappamisesta, myyvät myös kuvia. On siis mahdollista verrata kuvia vaikkapa abortoidusta lapsesta ja keskoslapsesta. Alalla työskenteleville aborttikuvissa ei ole mitään uutta tai outoa.
Seuraavista linkeistä voi katsoa videoita siitä, miten abortti tehdään ja miten lapsi siinä kuolee. Samalla voi miettiä, kuinka paljon lapsi mahtaa kärsiä, kun sitä vaikkapa paloitellaan kohdussa.
http://www.abortionno.org/
http://www.lopettakaatappaminen.info/html/body_video.html
"Kukaan ei todista linkittämiesi kuvien tekstin autenttisuutta."
Kyllä todistaa. Ota rohkeasti yhteyttä, jos ja kun epäilet kuvien ja/tai tekstien autenttisuutta tai jos muuten haluat lisätietoja:
[email protected]
[email protected]
http://www.lopettakaatappaminen.info/html/body_yhteystiedot.html
Viimeisillä raskausviikoilla tehtävissä aborteissa lapsi voidaan esimerkiksi paloitella tai myrkyttää. Tässä piirrossarja myöhäisvaiheen abortista, jossa lapsi synnytetään puoleen väliin elävänä ja sen jälkeen tapetaan:
http://www.abortioninfo.net/facts/pba.shtml
Lapsi siis vedetään jaloistaan ulos kohdusta. Kaulan kohdalla lääkäri työntää sakset lapsen aivoihin, minkä jälkeen aivot imetään pois, jolloin lapsi kuolee. Tämän jälkeen äiti synnyttää kuolleen lapsen.
Mutta jo paljon aikaisemminkin on silminnähtävää, että abortissa kyseessä on ihminen, tosin kuollut sellainen. Tässä korkeintaan kuuden kuukauden ikäisenä abortoituja:
http://www.abortionno.org/Resources/AbortionPictures/24_weeks-01.jpg
http://www.abortionno.org/Resources/AbortionPictures/22_weeks-03.jpg
http://www.abortionno.org/Resources/AbortionPictures/22_weeks-01.jpg
perversioni eivät riitä tuolle tasolle, enkä jaksa jankuttaa. Hyvää jatkoa. Pidä huoli itsestäsi.
Tuon mitä kutsut perversioksi, ovat nähneet tuhannet ja taas tuhannet lääkärit ja hoitajat työssään. Äiti joka valitsee abortin, sallii tuon kaiken tapahtua omassa ruumiissaan. Me veronmaksajat rahoitamme sen.
Ymmärrän, ettet halua katsoa kuvia. Ne ovat aitoja ja näyttävät abortin todellisuuden. Mutta sulkemalla silmäsi et tee abortteja sen kauniimmiksi tai hyväksyttävämmiksi. Alkavalla viikollakin yli 200 suomalaista lasta joutuu väkivallan kohteeksi äitinsä kohdussa. Jos edes yksi odottava äiti aborttikuvia katsottuaan peruu abortin ja antaa lapsensa kasvaa kohdun turvassa, on kuvat kannattanut katsoa rohkeasti. Enkä usko, että kukaan voi olla siitä pahoillaan.
joka saa kiksejä moista katsoessaan. Sairasta. Kuten sinunkin jutuistasi huomaa. Marginaali-ilmiöt ovat saaneet ajattelussasi yliotteen.
Minua kuvat kylläkin kauhistuttavat. En ymmärrä, kuinka kukaan voi edes luulla, että niiden katsominen olisi jokin nautinto. Mutta valitettavasti on niin, että emme monesti tajua asioiden kauheutta, ennen kuin näemme itse. Voimme lukea sodista, kidutuksista, joukkomurhista ja muista julmuuksista, mutta vasta kun näemme kuvat, heräämme vastustamaan julmuuksia. Tämä on todettu monta kertaa. Esimerkiksi Vietnamin sotaa alettiin vastustaa laajemmin vasta, kun suuri yleisö näki viattomien siviilien kärsimyksen. Olisiko alastomien, pakenevien lasten kuvat pitänyt jättää julkaisematta, vaikka joku ummistaisikin silmänsä?
Ongelma ei ole kuva tai kuvan katsominen, vaan se mitä kuvataan: joku jossain tekee sen kauheuden, mitä kuva esittää - ja saa siitä jopa palkkaa.
Olisi uutinen, jos tässä maassa yksi ainoa lapsi silvottaisiin elävältä. Mutta kun sitä tapahtuu tuhansittain, asia on muuttunut arkipäiväiseksi eikä pääse etusivuille. Jokin kuva tosin saattaa joskus osua eteemme ja silloin ehkä suutumme tai torjumme asian - tai ymmärrämme tilanteen järkyttävyyden.
Abortti ei ole marginaali-ilmiö. Maailmassa kuolee vuosittain kymmeniä miljoonia lapsia aborttiin. Mutta yhdenkin lapsen pelastaminen on tärkeää. Kenenkään lapsen ainutkertainen elämä ei ole niin "marginaalinen", ettei sitä pitäisi suojella.
Piirrossarja kuvaa yhden käytettävissä olevan menetelmän 24-viikkoisen abortoimiseksi:
http://www.nrlc.org/abortion/pba/DEabortiongraphic.html
Luonnossa lopputulos on kuta kuinkin tällainen:
http://www.mttu.com/abort-pics/prolife-virginia.jpg
Kun taas osittaisessa synnytyksessä jälki on tällaista:
http://www.mttu.com/abort-pics/more2.jpg
http://www.mttu.com/abort-pics/pba1.jpg
Mutta jo kymmenviikkoisen lapsen abortti imemistekniikalla näyttää tältä:
http://www.mttu.com/abort-pics/10wkssuc.jpg
http://www.mttu.com/abort-pics/saline1d.jpg
kipee.
Ymmärrän, että yrität siirtää huomion itse asiasta minuun, joka asiasta on kirjoittanut, koska kuvat järkyttävät sinuakin. Mutta kun kerran abortteja tehdään tuhansittain ja taas tuhansittain, asiaa ei voi lakaista maton alle syyttämällä esimerkiksi "kipeydestä" heitä, jotka muistuttavat ihmisoikeuksien polkemisesta. Tietysti on aina niitä, jotka haluavat salata epämiellyttävät asiat ja olla kuin niitä ei olisikaan, mutta onneksi on niitäkin, jotka puolustavat syntymättömiä lapsia silläkin uhalla, että saavat osakseen halveksintaa.
Henkilökohtaisesti katson, että ei haittaa, jos tunteet purkautuvat vaikkapa siten, että minua pidetään jotenkin omituisena tai kipeänä. Vain täysin välinpitämätön ihminen ei reagoi mitenkään, kun näkee kuvia abortoiduista, keskitysleireillä kuolleista, hengiltä kidutetuista jne.
Ja kuten toisaalla sanoin, historia osoittaa, että kuvien kautta ihmiset tajuavat enemmän kuin pelkästään lukemansa ja kuulemansa perusteella. Esimerkiksi Abu Ghraibin vankilan kidutuskuvat saivat aikaan kansainvälisen reaktion, jonka seurauksena kiduttajat tuomittiin oikeudessa. Ilman noita - sinänsä äärimmäisen vastenmielisiä - kuvia kiduttajat olisivat edelleen vapaalla ja ihmisoikeuksien vastainen toiminta todennäköisesti jatkuisi.
Muistetaan myös se, että huomennakin nuo kuvat ovat elävää elämää monelle suomalaisellekin kunnallisissa synnytyssairaaloissa. Lääkärit ja hoitajat näkevät livenä sen, minkä me näemme kuvissa. Aika "kipeää", eikö?
Arvaapa, ketkä muuten oikeasti ovat ns. kipeitä abortin jälkeen?
Vastaus löytyy tästä:
Naisten itsemurhariski raskaudenkeskeytyksen jälkeen arvioidaan jopa kolminkertaiseksi.
Lähde:
Gissler M, Hemminki E, Lönnqvist J. Suicides after pregnancy in Finland, 1987–94: a register linkage study. BMJ 1996;313:1431–4
edes ollut verrokkiryhmää?
Enkä toisaalta ihmettele jos masentaa, kun eräillä moraalinvartijoilla on tuommoinen asenne.
Tutkimukseen viitataan Suomen Gynekologiyhdistyksen tiedoissa. Muitakin tutkimuksia aiheesta toki on, mutta ilmeisesti olet päättänyt, että abortti on ok ja ainoa ongelma on se, jos joku kyseenalaistaa näkemyksesi. Masentuneiden ja itsemurhavaarassa olevien naisten kannalta on valitettavaa, jos heidän sairautensa kuitataan sillä, että se muka johtuu "moraalinvartijoiden asenteesta". Suomen kaltaisessa maassa on sitä paitsi melko epätodennäköistä edes kohdata moisia moraalinvartijoita, koska asenteet aborttia kohtaan ovat varsin sallivat.
Minä en halua syyllistää ketään, vaan vaikuttaa siihen, että ainutkertaista ihmiselämää kunnioitettaisiin: Jokaisella ihmisellä on oikeus syntyä.
hohhoijjaa näitä viestejä..ja tämä joka nimittelee hihhuliksi ketjun aloittajaa, ei itse huomaa olevansa kehityksen ala-asteikolla. Hihhuleiksi nimitellään yleensä ihmisiä, jotka ovat joko oman ajttelun tai aivopesun kautta päätyneet puolustamaan jotakin poikkeavaa tai erityisen vahvaa mielipidettä tai käsitystä. Mielestäni taas ihminen, joka nyt haukkuu hihhuleita tuntuu olevan ihminen, joka koskaa EI AJATTELE YHTÄÄN MITÄÄN. Kumpi on oikeassa/parempi? VOI VOI....masentavaa.
ONNEKSI, onneksi SINÄ ET PÄÄTÄ SUOMEN TAI MINKÄÄN MUUNKAAN MAAN TERVEYDENHUOLLOSSA TAI EETTISISSÄ TOIMIKUNNISSA YHTÄÄN MITÄÄN. OLET NAURETTAVA JA ARGUMENTTISI EIVÄT PERUSTU MIHINKÄÄN FAKTAAN VAAN TULEVAT SINUSTA KUIN PIERU HAISEVASTA PERSEESTÄSI!!HAH! TOIVOTTAVASTI EN JOUDU EDES TIETÄMÄTTÄNI MISSÄÄN ELÄMÄNI VAIHEESSA HAJUETÄISYYDELLE SINUSTA.YÖK.
siittiöistä, jotka päivittäin päätyvät roskakoriin ja ties minne.
sinä ketjun aloittaja eikä kukaan muukaan ole jäävi kommentoimaan aborttia. jokainen sen päätöksen tehköön itse ja varmasti se ei ole helppo päätös oli se sitten kumpi tahansa. ja vielä sinunlaisesi jeesustelijat ja maailmanparantajat ei todellakaan tätä asiaa miksikään muuta. surullistahan se on mutta turha puhua abortoitavasta lapsesta koska sitä se ei vielä ole.
Biologinen fakta on ihmiselämä alkaa sukusolujen yhtyessä. Mitään muuta alkua ihmiselämällä ei biologisesti ole.
Omat kokemukseni aihepiiristä ovat saaneet minut ymmärtämään myös abortin vaikutukset naisen myöhempään elämään.
kuparikierukka estää jo hedelmöityneen munasolun kiinnittymisen kohdun limakalvolle? Kierukka on siis murha logiikkasi mukaan.
Jos joku tuttavasi tai sinä itse olet abortin kokenut, se ei riitä yleistämään tätä kaikkiin. Esim venäläiset naiset ovat perinteisesti mieltäneet raskauden samanlaiseksi vaivaksi kuin flunssa, joka pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti pois. Näin kertoi eräs virolainen gynekologi.
Tiedän, että jotkut ehkäisymenetelmät ovat abortoivia. Siksi niitä ei pidä käyttää, koska on olemassa muitakin menetelmiä. Valitettavasti kaikki naiset eivät edes tiedä, mihin heidän ehkäisyvälineensä teho perustuu. Etenkin monitehomenetelmät ovat tappavia.
Se että venäläisille naisille tehdään useitakin abortteja, on kammottavaa. Abortti on inhimillinen tragedia ja sen toistaminen lisää tragediaa. Jos venäläisiltä naisilta kysyttäisiin, haluavatko he todella kokea abortin, hyvin harva vastaisi myöntävästi. Myös yhteiskunnallisesti on järjetöntä suunnata resursseja tappamiseen.
On muistettava seuraavat kaksi seikkaa:
Ensinnäkään abortti ei ole ehkäisyä, koska elämä on jo saanut syntynsä. Toisekseen raskaus ei ole sairaus, joka olisi hoidettava pois. Abortti sen sijaan on luonnonvastainen toimenpide, josta saattaa henkisten vaurioiden lisäksi seurata mm. lapsettomuutta. Siinähän väkivaltaisesti aiheutetaan ennenaikainen synnytys, jollaiseen äidin keho ei ole valmis.
Venäjän korkeisiin aborttilukuihin on muuten herätty maan sisälläkin. Väestöennusteiden mukaan Venäjällä alkaa pian olla pula ihmisistä. sama ongelma koskee Baltian maita, joissa kuitenkin selvemmin nähdään neuvostoajan aborttikäytännön surulliset seuraukset.
Missään tapauksessa eettisiä ratkaisuja ei pidä tehdä jonkin maan väärän esimerkin perusteella. Historiassa on ollut ajanjaksoja, jolloin ihmisiä on saanut tappaa milloin mistäkin syystä. Mutta meidän aikamme mukavuudenhalu on kyllä ehkä surkeimpia selityksiä sille, että lapsista hankkiudutaan eroon - ja vieläpä samoissa paikoissa, joissa yritetään varmistaa, että lapsella kohdussa on kaikki mahdollisimman hyvin.
"Jos venäläisiltä naisilta kysyttäisiin, haluavatko he todella kokea abortin, hyvin harva vastaisi myöntävästi."
Oli kyse asenteesta. Ei siitä, onko ehkäisyvälineitä saatavissa. Tai varaa pitää lapsi. Aborttia pidetään näppäränä ja helppona ehkäisyvälineenä Venäjällä, tai ainakin on pidetty. Kaikki eivät suhtaudu asioihin yhtä tunnepitoisesti kuin sinä, eikä tarvitsekaan. Usein elämä opettaa. Mummovainaani kuvasi tätä sanoin "Sitä sanaa ei sano jonka kelkassa ei käy".
Kaikella kunnioituksella sinun mielipiteitäsi kohtaan.
Suomalainen aborttilaki on nuorta, 70-luvulla syntynyttä, ja sen tarkoitus oli estää laittomat, usein puoskareiden tekemät hengenvaaralliset abortit. Kuulin aikanaan pariskunnasta, jossa mies oli pyöränpumpulla pumpannut naisen kohtuun ilmaa abortin aikaansaamiseksi. Lopputulos: nainen lautoihin, mies rautoihin.
Yhtälailla voidaan miettiä, pitääkö muita ns. itse aiheutettuja sairauksia hoitaa.
En usko, että sinulla on tietoa siitä kärsimyksestä, jota useita abortteja tehnyt nainen kokee. Abortti ei ole koskaan helppo eikä näppärä, koska siinä puututaan elimistön luonnolliseen tilaan väkivaltaisin keinoin. Suosittelen, että katsot muutaman videon siitä, miten abortti tehdään, jotta näet omin silmin, mitä siinä tapahtuu.
Abortin vastustamisessa kyse ei pohjimmiltaan ole kuitenkaan abortin aiheuttamasta tunteesta, vaan siitä, että abortissa tosiasiallisesti surmataan ihminen. On kylmäverisiä raiskaajia ja murhaajia, mutta heidän tunteettomuutensa ei muuta tosiasioita. Kokonaisia kansoja on murhattu tunteettomasti. Tosin herää kysymys, millainen ihminen suhtautuu tunteettomasti puolustuskyvyttömän ihmisen kuolemaan.
Minulla ei ole mitään erityisiä, jatkuvia tunnelatauksia suhteessa aborttiin. Toisaalta on mielestäni ymmärrettävää, että jos ihminen kokee jotain kauheaa, hän alkaa vastustaa sitä. Jos sinut esimerkiksi pahoinpidellään kadulla, on luonnollista, että haluat vaikuttaa katuturvallisuuden paranemiseen. Sillä mikä motiivisi on, ei kuitenkaan ole niin väliä. Pääasia on, että katuturvallisuutta parannetaan, jos kerran ihmisiä kadulla pahoinpidellään.
Abortin vastustajien joukkoon kuuluu myös sellaisia ihmisiä, joilla on vakaumus ihmiselämän arvosta. Eivätkö he saisi toimia vakaumuksensa mukaisesti? Miksi vain ne, jotka haluavat tappaa syntymättömiä lapsia, saisivat päättää asioista?
Entä olisiko ollut parempi, että esimerkiksi meidän vanhempamme olisi tapettu? Hehän syntyivät aikana, jolloin sosiaaliset olot olivat huomattavasti huonommat kuin nykyään. Nykyisen lain mukaan lähes kaikki suomalaiset naiset 1970-luvulle asti olisivat voineet abortoida lapsensa vetoamalla sosiaaliseen tilanteeseensa.
Suomessa muuten ei tehtäisi vuosittain kymmentä tuhatta puoskariaborttia, jos aborttilaki olisi kireämpi. Vaikka aikoinaan lakia säädettäessä ehkä olikin tavoitteena, että puoskarointi vähenisi, niin kävikin toisin: abortti hankitaan siinäkin tapauksessa, että lapsella on kohdussa kaikki hyvin, hän voisi syntyä turvallisesti, hänelle olisi tarjolla adoptiovanhemmat jne.
Sillä että joku tekee laittoman abortin tai surmaa syyttömän lapsen vaikkapa vahingoittamalla äitiä, ei pidä perustella sitä, että lapsi tapetaan laillisesti. Vaihtoehto väkivaltaiselle toiminnalle ei ole väkivallan laillistaminen, vaan väkivallan kieltäminen. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen oikeus elää äidin kohdussa turvassa.
Tässä keskustelussa näkee selvästi tyypillisen ristiriidan:
aborttia ei muka saisi vastustaa, jos ei ole sitä itse tehnyt, mutta jos sen on tehnyt ja vaikka katuu sitä, niin sittenkään ei saisi vastustaa aborttia.
Jokaisella syntyneellä lapsella on oikeus syntyä toivottuna.
"Miksi vain ne, jotka haluavat tappaa syntymättömiä lapsia, saisivat päättää asioista?"
Tuskin kukaan "haluaa" tappaa syntymättömiä lapsia. Tietoisuutta vailla olevan sikiön/lapsen uolema on kuitenkin pienempi paha kuin yllämainitun periaatteen rikkominen. Ihmisillä on tietysti oikeus kampanjoida periaatteidensa puolesta, mutta ei oikeutta määrätä asioista, jotka koskevat vain äitiä ja hänen syntymätöntä lastaan.
ja tiedän yhtä sun toista, myös raskauden keskeytyksistä.
"En usko, että sinulla on tietoa siitä kärsimyksestä, jota useita abortteja tehnyt nainen kokee." Kyllä on. Mutta näitä naisia on harvassa. Useimmille naisille ei tehdä koskaan keskeytystä, joillekin vain kerran.
Oman pitkän elämän- ja ammattikokemukseni valossa sanon vain, että joskus on parempi poistaa hedelmöitynyt munasolu, kuin antaa sen kasvaa lapseksi, jota oma vanhempi laiminlyö, käyttää hyväksi tai lopulta tappaa.
Nykyaikana ei tarvitse päätyä aborttiin taloudellisista syistä. Syyt ovat enemmän henkilökohtaisia, ja jokainen kantakoon vastuunsa itse.
Kyllähän aborttia saa vastustaa, kuten myös abortin vastustajia.
Mutta ei toisen naisen tekemä abortti muutu omaksi asiaksi, vaikka olisi itse abortin tehnytkin.
"Oman pitkän elämän- ja ammattikokemukseni valossa sanon vain, että joskus on parempi poistaa hedelmöitynyt munasolu, kuin antaa sen kasvaa lapseksi, jota oma vanhempi laiminlyö, käyttää hyväksi tai lopulta tappaa."
Eli tapat ennen kuin toinen pääsee tappamaan. Eikö ennemminkin pitäisi turvata lapsen tulevaisuus? Alalla työskentelevänä olet varmasti myös nähnyt, miten moni aikuinen toivoo lasta, mutta ei saa. Adoptiojonoissa on tuhansia pareja, jotka eivät laiminlöisi, käyttäisi hyväksi ja tappaisi. Myös sairaita ja vammaisia lapsia adoptoidaan.
Entä ne laiminlyövät, hyväksikäyttävät ja tappavat vanhemmat/äidit, jotka eivät tee aborttia? Pitäisikö heidät pakottaa aborttiin?
Pitääkö syyttömän lapsen kuolla, kun todellinen syyllinen on joku muu? Eihän kukaan voi valita, millaisille vanhemmille syntyy eikä lapsi tee vanhemmastaan rikollista. Ja eikö ole aika rankkaa yhteiskuntapolitiikkaa hoitaa epäkohtia, kuten rikollisuutta, tappamalla syyttömiä ihmisiä? Jos jotain esimerkiksi hyväksikäyttäjävanhempien tapauksessa on rangaistava, niin eikö vanhempia?
Miksi äiti saa määrätä, että hänen lapsensa kuolee? Miksi äiti saa käyttää yhteiskunnan resursseja tappamiseen? Abortti koskee myös isää, isovanhempia, sukua ja koko yhteiskuntaa. Abortti ei tapahdu jossain tyhjiössä.
Suomessakin lakeja on muutettu. Miksi 70-luvulta lähtien oli sallittua tehdä jotain, mikä oli aikaisemmin rikollista? Miten väärä muuttui oikeaksi? On naiivia kuvitella, ettei tällainen "muutos" olisi myös ollut seurausta kampanjoinnista.
Eikö lainsäädännöllä nimenomaan puututa lapsen oikeuteen syntyä? Jos laki olisi tiukempi, saisi useampi lapsi elää. Nyt laki määrää muun muassa sen, että abortti tehdään niissäkin tapauksissa, joissa äidillä ja lapsella ei ole mitään terveydellistä vaaraa.
Abortissa äiti nimenomaan haluaa tappaa lapsensa. Vaihtoehto on olemassa: antaa lapsen elää. Mitään välimuotoa ei ole.
Tietoisuuden käyttäminen perusteena ontuu. Ihminen voi monissa eri tilanteissa olla tiedoton/tajuton/ymmärrystä vailla. Mutta ei nukkuvan tai sammuneen ihmisen murha ole puolusteltavissa mitenkään sillä, ettei uhri tajunnut tilanteesta mitään. Päinvastoin. Mitä turvattomammassa asemassa tapettava on, sitä törkeämpi teko.
Saa vastustaa.
Suomessa on kaikilla aikuisilla äänioikeus.
Lakeja muutetaan jatkuvasti.
Yhteiskunnan lait ovat erityisesti heikoimpien suojelemista varten.
Jos niin ole, täytyy lakeja muuttaa.
Huom. seuraava tilaisuus vaikuttaa lakeihin muutaman viikon kuluttua eduskuntavaaleissa.
Kysy ehdokkailta mitä he aikovat tehdä aborttilukujen pudottamiseksi, jos tulevat valituksi.
_______
syyttömien ja viattomien ihmisten tappamista, sillä heidät voi antaa jollekin joka voi adoptoida jos ei itse kykene rakastamaan ja hoitamaan sekä huoltamaan että hyvänä pitämään viatonta lasta...minäkin voisin heti ottaa sellaisen kodittoman raukan...
kun se on heille poissa silmistä ja kun se on tehty se on lakaistu pois päiväjärjestyksestä...totuus on tämä..
Suomalaiselle yhteiskunnalle ei pitäisi olla mikään ongelma sijoittaa kaikki ne lapset, jotka ovat vaarassa kuolla ns. sosiaalisista syistä tehtävän abortin takia. Maa tarvitsee lisää nuorta väkeä, kun kansan keski-ikä nousee, väestö eläköityy jne. Maallamme on paitsi taloudelliset valmiudet pitää näistä vaarassa olevista huolta, myös pariskuntia ja perheitä, jotka ovat jo kauan odottaneet uutta perheenjäsentä.
Oheisesta linkistä löytyy kuva (pallo sivun alalaidassa), josta näkee sosiaalisista syistä tehtävien aborttien suhteen muista syistä tehtäviin:
http://www.lopettakaatappaminen.info/html/body_aborttilaki.html
Huomionarvoista on se, että raiskauksen tai insestin perusteella tehtiin vuonna 2004 yhteensä 6 (siis kuusi) aborttia, kun taas ns. sosiaalisista syistä abortteja tehtiin 9803. Joidenkin abortia puolustavien perusteluissa vilahtelee usein juuri raiskaus tai insesti. Mutta jos tuollaisia tapauksia on vuosittain alle 10 ja muita pelkästään sosiaalisten olosuhteiden takian abortoituja lähes kymmenen tuhatta, mennään keskustelussa hakoteille, jos väitetään, että raiskaus- ja insestiperuste on jotenkin keskeinen.
On myös huomattava, että raiskaus on yleensä traumaattinen tapahtuma eikä traumaa yleensä pystytä hoitamaan aiheuttamalla toinen trauma. Abortissa trauma voi syntyä vaikkapa siitä, että
se on usein kivulias ja äiti kokee ja näkee mahdollisesti sikiön syntymän. Verenvuoto voi joskus olla runsas ja jälkivuotoa voi tulla jopa neljä viikkoa.
ja varsinkin muslimit ovat nauraneet tälle suomen politiikalle olla tekemättä lapsia...hekin tajuaa että suomi tarvitsee ulkomaalaisia mutta mihin...nimittäin eräs somali sanoi minulle ylimielisesti "että te arjalaiset olette kuoleva suku olette kohta meidän orjia"...kun hän oli lähihoitaja ja minä sosionomi hänestä olin hänen alapuolellaan ja hän komenteli minua vaikka minulla on AMK koulutus...ja ne jotka on sosiaalituella eläviä naureskelevat että orjasuomalaiset rehkii ja elättää heitä...olen kuullut suoraan kentältä nämä lausumat...
Sikiöstä tulee lapsi tasan silloin, kun se tulee ulos äidin kohdusta tai on juuri tekemäisillään niin. Miksei lisääntymiskykyisiä, mutta lasta haluamattomia pariskuntia ei syytetä joukkomurhasta ?
Lopputuloshan on sama, lasta ei tule. Ainekset ovat valmiina, mutta ne heitetään menemään.
Ei yksittäinen sukusolu ole ihminen. Tarvitaan kahta sukusolua. Kun ne ovat yhdistyneet, on peruuttamaton tapahtunut: vanhemmistaan erillinen, ainutlaatuinen ihmisyksilö on olemassa. Se että hyvinkin varhaisessa kehitysvaiheessa syntynyt vauva voi jäädä henkiin osoittaa, että sikiövaihe on samanlainen ikäkausi kuin vaikkapa keski-ikä. Joskus myös abortissa lapsi jää eloon ja jos häntä ei jätettäisi vaille hoitoa, hän kasvaisi ja eläisi.
Suosittelen tutustumista lapsen kehitysvaiheisiin kohdussa, niin huomaatte, että jo kymmenen viikon ikäisellä ihmisellä on esimerkiksi selvästi havaittavat jalkapohjat.
Vaikka sikiö katsottaisiin jonkinlaiseksi ihmiseksi, se ei kuitenkaan ole itsenäinen olento, vaan osa äitiä. Sillä ei siis ole lainkaan omia oikeuksia, vaan päätöksenteko sen kohtalosta kuuluu äidille. Tämä saattaa kuulostaa julmalta, mutta se on ainoa järkevä suhtautumistapa, ellei äidin oikeuksia haluta polkea.
Tietysti pitää pyrkiä siihen, että abortteja jouduttaisiin tekemään mahdollisimman vähän. Äidin terveyden tai vauvan erittäin vaikean vammaisuuden takia niitä joudutaan tosin väistämättä tekemään.
Jos lapsi kuitenkin jää abortissa eloon, abortin voidaan mielestäni katsoa epäonnistuneen, ja siinä tilanteessa pitäisi miettiä, onko lapsella edellytyksiä selviytyä, ja toimia sen mukaan. Erityisesti myöhäisiä abortteja tulisikin mahdollisimman pitkälle yrittää välttää.
Lapsella kohdussa on kyllä kaikki omat elimensä (kuten sydän ja aivot). Hän ei ole osa äitiä, sillä hän on kahden ihmisen sukusolujen yhtymisen seurauksena oma, erillinen yksilö. Hän tosin saa ravintonsa äitinsä välityksellä. Samalla tavalla lapsi on riippuvainen toisista ihmisistä hyvin kauan myös syntymänsä jälkeen. Ensisijainen vastuu lapsen elämästä on siis lapsen äidillä, jonka tulee varmistaa, että lapsi kohdussa on turvassa ja saa ravintoa. Pahinta, mitä äiti lapselleen ennen tämän syntymää voi tehdä, on tappaa hänet kohtuun.
Jos asetetaan vierekkäin syntymätön lapsi ja lapsen äiti, niin lapsen edun on mentävä edelle. Heikompaa osapuolta on suojeltava tässäkin tapauksessa - kuten muussakin elämässä. Lasta ei saa rangaista kuolemantuomiolla siitä, jos hänen isänsä on raiskaaja ja äiti vaikkapa huumeidenkäyttäjä. Päinvastoin, tällaisia lapsia on erityisesti suojeltava ja heidät on tarvittaessa otettava huostaan heti, kun se on mahdollista.
Lapsi ei eettisessä mielessä ole erillinen ihminen (vaikka hän biologisesti sitä olisikin) niin kauan kuin hän on äidin kohdussa.
Kellään ulkopuolisella ei ole oikeutta päättää siitä, mitä äidin kehon sisällä tapahtuu.
"Jos asetetaan vierekkäin syntymätön lapsi ja lapsen äiti, niin lapsen edun on mentävä edelle."
Eikö aborttia siis mielestäsi saa tehdä siinäkään tapauksessa, että synnytys vaarantaa äidin hengen ?
Ainakin tällaisissa tapauksissa äidin etu menee lapsen edun edelle jo pelkästtän siitä syystä, että äidillä on tunneside moniin muihin ihmisiin, jotka kärsisivät hänen kuolemastaan.
Jos lapsi olisikin jokin äidin "jatke", niin miksi äiti haluaisi osan itsestään tapettavan? Hyvin usein abortin tehnyt äiti kärsii lapsensa kuolemasta. Abortti johtaa traumaan, joka voi ilmetä mm. masennuksena ja työkyvyttömyytenä.
Tunneside eettisenä perusteluna joudutaan tilanteisiin, joissa subjektiiviset seikat menevät objektiivisten tosiasioiden edelle. Ne joista ei välitetä kovin paljon tai ollenkaan, joutavat kuolemaan niiden puolesta, joista välitetään enemmän. Ihmisarvosta tulee suhteellista. Myös varhaiset keskenmenotapaukset osoittavat, että syntymättömän lapsen kuolema aiheuttaa surua, vaikka häneen ei vielä olisikaan muodostunut syvää tunnesuhdetta.
Aborttitapauksia, joissa äidin henki on hengenvaarassa raskauden tähden, on erittäin vähän. Suurin osa syistä on ns. sosiaalisia. Äiti asettaa itsekkäästi oman mukavuutensa etusijalle. Miksi yhden ihmisen pitäisi kuolla siksi, että äidillä on mielestään nuoruus vielä elämättä tai kotona ahdasta?
"Kellään ulkopuolisella ei ole oikeutta päättää siitä, mitä äidin kehon sisällä tapahtuu."
Totta - tavallaan. Lapsi on vierailemassa äidin kohdussa ja hänen hyvinvointinsa eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Kohtuun tunkeutuminen väkivaltaisesti ja elämän lopettaminen ovat tälle periaatteelle täysin päinvastaisia tekoja.
Äiti ei alunalkaenkaan omista lastaan eikä lapsi ole osa häntä. Jos niin olisi, voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että lapsen isä omistaa hänet, koska toinen sukusoluista on peräisin häneltä. Kumpikaan vanhemmista ei voi myöskään päättää, että kaksi sukusolua yhdistyy toisiinsa ja alkaa uusi elämä. Heidän antamistaan aineksista alkanut elämä on koko ajan heistä erillinen, uusi ihmiselämä.
Vastasyntyneen vauvan ja vaikkapa seitsemänkuukautisen sikiön välillä ei juurikaan ole eroa. Molemmat tarvitsevat suojaa ja turvaa. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi vastuu. Toisaalta monet lapsen hyväksi tapahtuvat asiat ovat äidistä riippumattomia. Jos äiti ei tee aborttia ja lapsen annetaan kasvaa rauhassa, äidin elimistö muun muassa ruokkii lasta - äidin tahto- ja tunnetilasta riippumatta. Mitään erityistä tahtoa ja tunnetta ei siis tarvita, jotta ihmisyksilö kohdussa kasvaa.
"Abortti johtaa traumaan, joka voi ilmetä mm. masennuksena ja työkyvyttömyytenä."
Ei välttämättä. Joka tapauksessa päätös abortista kuuluu äidille, ja hänellä on myös vastuu seurauksista. Tietysti abortin tehneitä naisia pitää tukea, en minä väitäkään sen olevan helppoa.
"Aborttitapauksia, joissa äidin henki on hengenvaarassa raskauden tähden, on erittäin vähän. Suurin osa syistä on ns. sosiaalisia. Äiti asettaa itsekkäästi oman mukavuutensa etusijalle. Miksi yhden ihmisen pitäisi kuolla siksi, että äidillä on mielestään nuoruus vielä elämättä tai kotona ahdasta?"
Et suoraan vastannut kysymykseeni äidin hengen suojelemisesta, mutta antaa olla.
Mitä syntymättömän vauvan kuolemaan tulee, sellaista ei oikeastaan ole, sillä syntymätön ei todellisuudessa ole koskaan elänytkään. Väitän edelleen, että syntymätön lapsi ei eettisessä mielessä ole elävä. Siispä sillä ei ole vielä ihmisarvoa, ellei äiti sille sitä anna (yleensä tietysti antaa).
Totta on, että äiti kantaa vastuun seurauksista - niistäkin, joita hän ei ymmärrä päättäessään abortista. Abortin tekeminen altistaa paitsi henkisen terveyden horjumiseen, myös lapsettomuuteen. Mutta vaikka äiti ei tuntisikaan mitään abortin tehtyään, on lapsi sen tuntenut omissa nahoissaan ja sen seurauksena menettänyt henkensä.
Toisaalta äiti abortoidessaan käyttää palveluita, jotka verovaroin katetaan. Siinä mielessä kyse ei ole mistään yksityisasiasta. Abortit ovat raskaita hoitohenkilökunnallekin, joka on sitoutunut pelastamaan ihmishenkiä siitä riippumatta, miten nämä arvotetaan.
Sillä on suuri ero, onko lapsi kohdussa elävä vai kuollut. Ei ole mitään välitilaa. Jokainen raskauden kokenut tietää tämän. Lapsi kohdussa tuntee, kuulee, näkee unia jne. Hänellä on kaikki geenit, jotka määrittävät hänen piirteensä.
Samoissa sairaaloissa, joissa lapsia synnytetään, heitä myös tapetaan. Naapurihuoneessa saatetaan pitää yllä keskosen hentoa elämää, kun toisessa huoneessa samanikäistä lasta tapetaan. Muistutan myös, että abortoitava lapsi ei välttämättä kuole kohtuun, vaan vasta hoidon puutteeseen kohdun ulkopuolella.
Ja toisaalla yritetään lähes kaikkea mahdollista, että uusi elämä saisi alkunsa (mikä myös maksaa paljon). Esimerkiksi ne 11 000 lasta, jotka viime vuonna abortoitiin, olisi saatu sijoitettua adoptiolasta toivoviin perheisiin. Lapsen kannalta olisi varmasti ollut parempi saada elää kuin joutua sairaalan biojätekasoihin.
On selvää, että niitä jotka ovat tähän mennessä jo tehneet abortin on tuettava. Mutta kenellekään sitä ei pitäisi suositella. Ollaan mahdottomassa tilanteessa, jos todellakin nähdään, ettei joka seitsemännellä lapsessa Suomessa ole oikeutta syntyä esimerkiksi siksi, ettei äiti arvosta lastaan. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus syntyä ja elää. Lapsi ei ole syyllinen siihen, jos hän syntyy "vääränlaiseen" tilanteeseen.
Myös syntyneet lapset, jotka äiti (tai isä) jossain elämäntilanteessa hylkää ja joita ei arvosteta, ovat ihmisiä.
Jos jonkun pitäisi kärsiä, niin sellaisen ihmisen, joka ei arvosta toista ihmistä ja käyttää häntä kohtaan väkivaltaa. Mutta Suomessa ei tapeta raiskaajia eikä murhaajiakaan - joita moni ei arvosta. Miksi syntymätön lapsi sitten pitäisi tappaa?
Jos alamme keskustella tapauksista, joissa äidin henki on vaarassa, mennään helposti sivuun varsinaisesta ongelmasta. Suurin osa (lähes 95 %) aborteista kun tehdään sosiaalisista syistä. Pelkkä äidin oma ilmoitus siitä, ettei halua lastaan, riittää. Lapsen isältäkään ei kysytä mitään.
Mutta jos ja kun myötätuntosi riittää naiselle, jonka henki on vaarassa, niin eikö se riitä lapselle, jonka henki on vaarassa?
Jos oletetaan, että syntymättömällä lapsella on ihmisarvo, ja että lapsi on ihminen jo hedelmöityshetkestä alkaen, niin miksi et vaadi kehitettäväksi keinoja, joilla estetään tehokkaammin keskenmenoja ?
Nykyaikainen lääketiede pystyisi siihen varmasti, jos vain haluttaisiin yrittää. Hedelmöityneistä munasoluistahan suuri osa abortoituu "luonnostaan" elinkelvottomuutensa vuoksi. Ihmisten tekemien aborttien määrä on tähän verrattuna varsin vähäinen. Jos tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, kannattaisi panostaa myös näiden sinänsä elinkelvottomien sikiöiden hoitoon, eikä vain aborttien ehkäisyyn. Useimmat näistä sikiöistä syntyisivät tosin hyvin vaikeasti vammaisina ja heidän elämänsä saattaisi olla pelkkää kärsimystä, joten hoidon eettisyys olisi aika kyseenalaista. Mutta sillähän ei kai ole väliä, kun päämääränä on elämän suojelu, vai ?
Ja mikäli abortteja tosissaan halutaan vähentää, pitäisi panostaa valistustyöhön eikä vauhkoontuneeseen abortin vastustamiseen. Tuomitaanhan syntyneiden ihmisten tappaminenkin hyvin jyrkästi, mutta silti murhia ja tappoja sattuu jatkuvasti. Niitäkin voidaan ehkäistä köyhyyden ja päihdeongelmien vastaisella työllä, joskaan ei milloinkaan lopettaa kokonaan.
Keskenmeno on eri asia kuin abortti. Abortissa riistetään henki ihmiseltä, joka eläisi Suomen kaltaisessa maassa 70-80-vuotiaaksi. Keskenmenossa tätä mahdollisuutta ei ole. En kuitenkaan vastusta sitä hoitoa, joka annetaan äideille, jotta keskenmenoilta vältyttäisiin; päinvastoin. Ja juuri se, että keskenmenojakin pyritään estämään, osoittaa myös, että kohdussa kasvava lapsi on tärkeä ja ainutlaatuinen yksilö.
Aborteilla ei tule lisätä sitä määrää, joka lapsia kuolee keskenmenoissa. Kun noin joka kymmenes raskaus päättyy keskenmenoon, niin siinäkin on jo ongelmaa niin kvantitatiivisesti kuin kvalitatiivisestikin. Miksi lisäksi pitäisi joka seitsemännen lapsen elämä lopettaa väkivalloin?
Suomalaisia on jäänyt syntymättä noin 100 000 aborttilain säätämisen jälkeen. Se on valtava määrä ihmisiä. Myös heidän lapsensa ja lapsenlapsensa jäävät syntymättä. Kyse on siis suuremmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta kuin esimerkiksi aikuisten keskinäiset tapot ja murhat (joita ei tietenkään pidä hyväksyä).
Myös vammaisia lapsia pitää tietysti hoitaa riippumatta siitä, mistä vammaisuus johtuu. Odotettavissa oleva elinikä ei saa määrittää hoitoa, sillä muutenhan voitaisiin kyseenalaistaa esimerkiksi monenlaisten syöpäsairaiden aikuistenkin hoito.
"Vauhkoontunutta" abortin vastustamista en ole havainnut. Vastustan aborttia samalla tavalla kuin vastustan raiskauksia, tappoja ja kansanmurhia. Mutta ylipäätään aborttia vastustetaan hyvin vähän ja abortin vastustamista pidetään outona. Silti suurin osa valtioistakin pitää aborttia huonona ilmiönä, ja esimerkiksi Kiinan pakkoaborttikäytäntöä arvostellaan laajasti. Mutta jos kyse on vain biojätteestä, niin mikä ongelma abortissa on? Ongelma on siinä, että kyse on kuitenkin ihmishengistä.
Valistustyö sinänsä ei pelkästään riitä, koska aborttien vuosittainen määrä ei valistuksesta huolimatta laske. Ehkäisyvalistus ei mene perille. Kaikenlaiset naiset, joiden sosiaalinen tausta vaihtelee paljon, tekevät abortteja. Voi olla jopa niin, että seksiin liittyy petollista huolettomuutta, koska tiedetään, että lapsesta voi tarvittaessa hankkiutua eroon.
10-11 000 aborttia vuodessa on aivan liikaa. Vastustamalla abortteja ei niitä lakata kokonaan tekemästä, mutta jo määrän huomattava lasku olisi erinomainen asia. Sitä tuskin kukaan kiistää.