Onko peruslämpö tarpeen?

Kuinka monta (kymmentä)tuhatta hirsimökkiä on pitkin Suomea ollut iät ja ajat talvet kylmillään ja onko ne siitä pilalle menneet? Tuskinpa nykyisillä hirsillä on sen herkempi hipiä kuin vuosikymmenien takaisilla. Eri asia on tietysti kaikenlainen elektroniikka yms. herkkä kama - telkut yms. nyt kannattaa varmaan kerätä talveksi pois jo yksin varkaita houkuttelemasta.

sisälle vesiä eikä uuneja joita talvella lämmitetään.

Jos mökissä ei tosiaan ole vesivetoja (johtoja) tai ne on rakennettu siten että ne saa 100% tyhjäksi , ja et käy viikonloppuisin mökillä talvisin, niin ei tartte.

Jos taas on vedet niin tokkakai, ja jos käyt viikonloppuisin niin huomioi että täyskylmän hirsimökin lämmitys asuttavaksi vie ainakin päivän/yön..

Mulla on noin 65m2 1+1/2 kerroksisen mökin sähkökulut noin 800€/v, peruslämpö säädetty 10 asteeseen C. Ens kesänä laitan lämpöpumpun,saas nähdä miten sitten sähkökulutus.

Jos olet vasta suunnittelemassa rakentamista, niin voit valita kylmänä talvehtivan mökin ja toisaalta jatkuvaa lämpimänä pitoa vaativan ratkaisun välillä. Jos olet ostamassa valmista, niin voit mökin rakenteista päätellä talvilämmityksen välttämättömyyden. Täällä on jo käsitelty vesiä ja viemäröintejä, mutta myös muut rakenteet pitää ottaa huomioon.

Itse rakennutettiin kolmen vuodenajan mökki: 1) routaeristetty pilari- ja harkkosokkeli - kestää lämmittämättömyyden 2) rossipohja - tuulettuu eikä ainakaan kapillaarisesti kostu 3) 120 mm höylähirsi - ei riittävän eristävä nykyvaatimusten talvilämpimäksi, mutta ei myöskään sisällä kosteutta kondensoivia kalvoja. 4) tyhjennettävät putkistot joihin laitetaan vielä sähkövastus kevättalven routavaikutuksia vastaan, 5) 3-kertaiset ikkunat ja reilummin eristetyt ylä- ja alapohjat, 6) reilusti patteritehoa ja etäohjattu lämmitys jos vaikka haluttaisi jatkaa syksyä tai kevättä.

Näin tavoiteltiin vapautta mennä ja tulla mielihalun mukaan, ilman pakkoa pitää mökkiä tyhjänpanttina lämpimänä. Jos talvella mennään, menee sähköä ja puuta lämpimäksi saamiseen ja oloajan lämmitykseen enemmän kuin eristävämmillä seinärakenteilla, mutta arveltiin että talvikäyttöä olisi senverran vähän ettei jatkuva lämmitys kannata.

Vaihtoehtona perustukseksi olisi ollut laattaperustus, joka ainakin routaeristämättömänä vaatii että päälläolevan rakennuksen sisälämpö pitää sen sulana. Routaeristetynkin laatan kapillaari- ja kondenssimahdollisuudet epäilyttivät. Ylä- ja alapohjissa on muoviset kosteussulut ja lasivillaeristeet, mutta siinä kohdassa uskottiin valmistajaa ja suunnittelijaa. Sisäkosteutta pitää varmaan seurata... Seinärakenteena hylättiin erilaiset lauta- ja lämpöhirsiratkaisut, jotka ainakin muovisella kosteussululla varustettuna ovat riskaabeleita kylmäksi jätettynä. Jälkikäteen ajatellen olisi hirsipaksuus voinut olla isompikin, sillä koko budjetissa hintaero ei enää olisi ollut montaa prosenttia...

Mökkifirmat puffaavat ympärivuotisia sillä niissä kädettömien ja ymmärtämättömien käyttäjien aiheuttamat riskit ovat pienempiä, ja voivathan ne olla vähän kannattavampiakin myydä. Meidän valitsemat rakenteet eivät ainakaan olleet halvempia kuin ympärivuotinen, pikemminkin päinvastoin.

tutulla v.28 rakennettu hirsimökki, ollut viimeiset kymmenkunta vuotta kylmillään kesät talvet. Sähköpattereilla ja uuneilla lämmitetty kun on käyty.
Ihan on täysin hyvässä kunnossa. Siellä ei siis ole vesiputkia, vesivessaa eikä hirveesti elektroniikkaa - jääkaappia lukuunottamatta.

Mulla taas tulee hirsimökkiin vesijohto, vesivessa ja elektroniikkaakin on reippaasi enemmän. Tulen pitämään peruslämpöä päällä em.syistä johtuen.