Lisäarvon synnyn teoria

TeemuRuskeepää

Lisäarvon synnyn teoria

Selittikö Marx koskaan kirjoituksissaan, että miten hänen lisäarvonsa syntyy? No tässä on kuitenkin minun näkemykseni:

Lisäarvo tarkoittaa tuotteiden markkina-arvon ja tuotantokustannusten erotusta. Työläisten palkka on osa tuotantokustannuksia. Koska kapitalisti omistaa tuotantovälineet ja niillä tuotetun työn, hän saa myös markkinoilla myytävästä tuotteesta saatavan voiton, joka tarkoittaa suurempaa arvoa kuin mitä tuotantokustannukset maksavat.

Väitän, että lisäarvo on kapitalistien oma luomus, jonka tarkoitus on ylläpitää heidän taloudellista, pääomaan perustuvaa valtaansa.

Kirjallisuuden mukaan Ford-autotehtaan perustaja Henry Ford loi nykyisen markkinatalouden mallin massatuotannon ja massakysynnän pohjalle.

Antisosialistit väittävät virheellisesti, että kapitalismi on pelkkää massatuotantoa ja sen aiheuttamaa valinnanvapautta ja vaurautta.

Totta kai massatuotanto näyttää positiiviselta asiasta, jos sitä katsoo tuotantovälineiden omistajan näkökulmasta.

Kapitalisti muuntaa tuotannon massakysynnäksi tavalla, joka ei ole oikein työläisten kannalta.

Massakysynnän merkitys on se, että kapitalistit leimaavat tuotteisiin uuden merkityksen.

Suomi24n etusivulla oli toukokuussa otsikko "jalkapallon MM-kisoissa on tarjolla myös silmänruokaa. Kuka pelaajista on seksikkäin".

Joukkueet edustavat kapitalistille teollisuuden tuotantoa, jota tekevät jalkapalloilijat eli työläiset.

Käytännössä pelaajia kiinnostaa vain jalkapallo, ei se että kuinka seksikkäältä he näyttävät, tai minkälainen markkina-arvo heillä on.

Joukkueen eli tuotantovälineen kaupallinen omistaja kuitenkin toimii kuten liikemiehet, tehden voittoa pelaajien työstä saamallaan, yleisölle kauppaamallaan tuotteella.

Pelaajat joutuvat tekemään niin kuin omistaja haluaa, yleisö joutuu katsomaan kapitalistin "showta" pelaajista, ja kapitalisti käy itseään hyödyttävää kauppaa velvoittaen pelaajia ja houkutellen yleisöä, toimien näin ollen tuotannon ja kysynnän ohjailijana ja loisena.

Tuotantovälineiden omistusoikeus sinetöi kapitalistien oikeuden tehdä omaisuudellaan asioita, jotka ovat työläisten etua vastaan ja kansan todellisesta edusta harhaanjohtavia.

Kapitalistit keksivät "tarjolla olevia", ihmisen affektiivisuuteen vetoavia, tarkoitushakuisia merkityksiä pelaajille.

Ihmiset houkutellaan ostamaan tuotetta sellaisella merkityksellä, jolla ei ole mitään tekemistä pelaajien itsensä kanssa.

Näin kapitalisti tekee voittoa ja kansa näkee pelin sijasta affektiivisen illuusion.

Kapitalisti saa kansalta taloudellista pääomaa tuottaakseen lisää jalkapalloareenoja, joilla he väittävät olevan seksikkäitä miehiä, jalkapallon sijaan.

Markkinataloudessa kukaan ei näe muuta kuin hedonistisia, keinotekoisia ja tarkoitushakuisia tunnearvoja, kun kaikki tuotteet muunnetaan kapitalismin kaavan mukaisesti:

1. Hyödyke tehdään 2. affektiiviseksi, joka luo 3. massakysyntää, joka 4. tuottaa hyödykkeen omistajalle taloudellista pääomaa kilpailua varten

Tämä on sovellettavissa kaikkeen kapitalistiseen tuotantoon, jonka edellytyksinä tuotantovälineiden omistaja tarvitsee massatuotantoa (työläisten työtä) ja massakysyntää (työläisille vieras kuva työstä).

Työläisten tuottamat hyödykkeet toteuttavat kapitalistin omaa tulkintaa hyödystä, jonka hän suuntaa kuluttajien epärationaaliseen kiintymyksen tunteeseen.

Kapitalisti voi liittää pelaajiin minkä tahansa muun merkityksen kohdeyleisön perusteella.

Pelaajat voidaan saada näyttämään mainonnalla myös miehen mallilta pikkupojille.

Hyödykkeet tuotetaan ja niitä myydään sen mukaan, että mikä synnyttää eniten massakysyntää.

Siten hyödykkeet ja työ vastaavat aina yksin kapitalistin omaa tahtoa ja niitä tuotetaan siksi, että kapitalisti on arvioinut niiden sopivan kaavaan.

Kuluttajat säntäävät tietämättöminä spontaanien tunteidensa mukaan markkinoille, ja maksavat kapitalisteille siitä tuotannon, valinnanrunsauden ja kulutusmahdollisuuksien illuusiosta, jolla he voivat toteuttaa itseään samaistumalla hetkellisesti kapitalistien luomiin roolimalleihin.

Nämä roolimallit ovat paitsi vieraantuneita pelaajista ihmisinä myös ihmisten oman elämän toteuttamisesta.

Markkinataloudessa yksilöiden omat tarpeet ja itsenäiset tunteet korvautuvat kapitalistien ehdotuksilla tarpeista ja tunteista, joka estää yksilöitä hallitsemasta omaa elämäänsä.

Kapitalistit sitovat pelaajien eli työläisten työhön lisäarvon eli massakysyntää luovan merkityksen, jolla he voivat rikastua, maksattamalla ihmisiä illuusiosta, joka myös syrjäyttää todellisen kulttuurin ja yhteisön ihmiset toisistaan ja itsestään.

Markkinoiden vapaus ja oikeus vaurastua yrittäjyydellä ja kilpailulla ei merkitse mitään muuta kuin oikeutta manipuloida taloudellisella vallalla työläisiä, kulttuuria ja kansaa, joka näkyy näiden kansanryhmien turvattomana ja syrjäytyvänä yhteiskunnallisena asemana.

3

766

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Intellectual

      Kyllähän se totta on, että seksillä myydään tavaraa. Itse seksiäkin myydään vaikkapa DVD:llä. Totta on myös, että nykypäivänä markkinataloudessa voi menestyä vain luomalla ihmisille tarpeita, joilla ei ole mitään yhteistä syvien, henkisten arvojen kanssa. Yksi hyvä esimerkki siitä on vaikkapa joka vuosi vaihtuva vaatemuoti tms. Markkinatalous vetoaa ihmisen väärään narsismiin ja saa ihmisen ostamaan tuotteita, joita tämä ei välttämättä tarvitse.

      Itse uskon kuitenkin, että massa on se, joka lopulta määrää, mitä myydään ja ostetaan. Kun markkinat (mainostajat) ovat riittävän pitkään toistaneet samaa mantraa, alkavat massan alfatyypit kyllästyä tähän, ja henkiset arvot saavat taas mahdollisuuden astua esiin, kun näitä alfoja seuraava massa alkaa käyttäytyä edellisen tavoin. Ihmiselo onkin pitkällä aikavälillä laidasta laitaan etenevää aatteellista liikehdintää. Nyt elämme kiivaan taloudellisen liberalismin vaihetta, sosiaalidarwinismin kautta, jossa ihmisen arvo mitataan rahassa ja tehokkuudessa. Joskus tulevaisuudessa tähän aatteeseen kyllästytään jälleen kerran (ei ole ensimmäinen taloudellisen liberalismin kausi ihmisen historiassa), ja henkisemmät arvot saavat tilaa.

      Ihminen itse päättää asioistaan, ei mikään kasvoton "kapitalisti", sillä ihmistä ei pyssyllä uhaten pakoteta ostamaan "kapitalistin" tuotteita, vaikka mainonta onkin joissain tapauksissa varsin arveluttavaa manipulointia (Esimerkiksi TV:n puhelinkisat). Osa heikoimmista menee aluksi koukkuun, mutta henkilökohtaisen kriisin kautta selviää, vaikkakin heistä voidaan hyvällä syyllä käyttää ilmaisua: markkinatalouden uhri.

      Se vääryys joka tapahtuu, on meidän itsemme oma valinta. Se, että 80-luvulla Suomessa rahamarkkinat vapautettiin, tapahtui parlamentaarisen demokratian aikana. Tämähän johti lopulta globalisaation vaikutusten laajenemiseen myös meille ja myöhemmin ongelmiin, joista esimerkiksi Suomen 500000 pätkätyöläistä saavat nyt kärsiä - monista muista puhumattakaan. Rahamarkkinoiden vapauttamisen ja Euroopan yhdentymisen mukana saimme paljon hyvää, kuten vaikkapa halvempia elintarvikkeita ja alkoholia, mutta jostainhan se halpuus jouduttiin ottamaan, eli tehostamalla yritysten toimintaa, jolloin monet yksinkertaisten ammattien harjoittajat menettivät työpaikkansa, suuri osa ihmisistä uupuu ylityötaakkansa alle ja monet syrjäytyivät. Koska ammattiyhdistysliike ei ole kyennyt globalisoitumaan, se on hampaaton ylikansallisen työvoiman ja lapsityövoiman polkumyynnin edessä.

      Jokaisella epäinhimillisellä aatteella on kuitenkin huono jatkuvuusennuste. Aivan kuin luonto pyrkii tasapainoon joutuessaan epävakaisiin olosuhteisiin, niin tekee myös ihminen. Kulttuurievoluutio ei eroa darwinistisesta tässä millään muotoa. Muutos voi tehdä kipeää ja edetä katastrofaalisten käänteidenkin kautta - mutta se on vääjäämätön! Tässä suhteessa olenkin pettynyt kulttuurievoluutioon, jonka kumuloituvan tiedon mukana pitäisi kyetä jalostumaan. No, ehkä se jalostuminen vielä tapahtuukin, mutta vaatii vielä lisää evoluutiota. Toivossa onkin hyvä elää, sanoi lapamato.

    • Engelsin perikunta

      ... ja yritä ymmärtää!

      Marx selitti lisäarvon syntymisen hyvin perusteellisesti, joskin monisanaisesti. Lisäarvoteoria myös matematisoitiin, ja vasta 1960-luvulla Piero Sraffa ja hieman myöhemmin Ian Steedman osoittivat sen loogisesti pätemättömäksi Kauan kesti, vaikka yrirtyksiä takuulla oli!

      Mm. Shumpeter, kapilismin teoreettinen johtotähti aikoinaan totesi: "Marx oli viisas, hyvin viisas mies. Olen aseeton työnarvoteorian logiikan edessä...".

      Sraffa ja Steedman olivat joutavaa väkeä, vallassa olevien kommunistipuolueiden ideologeja se ei hätkähdyttänyt.

      Samoin Marxin työnarvo-käsitteellä ei ole mitään tekemistä höpinöittesi kanssa. Löpötyksesi on yleistä kohinaa, johon yrität kuin "teoriaksi" kytkeä Marxia - milloin valikoiden, milloin "uudelleentulkiten". Aika epätoivoista! Tai sitten tietämättömyyttä.

      Marx oli uranuurtaja analyyseissaan, mutta ennustajana hän oli surkea. Vielä surkeampaa on yrittää kytkeä Marxin lisäarvoteoria vaikka jalkapallon MM-kisoihin!

      Yhtä hyvin voit "tulkita" vaikka missikisoja Kalevalan valossa. Ei päätä eikä häntää.

    • Kapitalisti_

      Koko yhteiskunta on prosessi, jolla ei ole alkua tai loppua. Niin myös työnteko on prosessi. Jos tuotantoprosessissa jostain löytyy lisäarvoa, niin se on työn tuottavuuden kasvu. Missä työn tuottavuus sitten kasvaa? No, olisi helpointa sanoa, että yrityksissä.

      Toki tuottavuus kasvaa monissa muissakin paikoissa. Esim kotona tiskinpesuu on nopeutunut tiskikoneen ansiosta. Tiskaajalla siinä ei ole isoa merkitystä. Tätä Marx ei ymmärtänyt, tai siis ei halunnut ymmärtää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, tervetuloa

      Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit
      Ikävä
      33
      7681
    2. Olisit ollut varovaisempi

      Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e
      Ikävä
      83
      4576
    3. Mies sinä olet kaunis katsella

      Olet myös rauhallinen, tavallinen, varovainen, lämmin, poikamainen, komea, ryhdikäs, rentotyylinen, kiva, mukava... jne
      Ikävä
      67
      3231
    4. Vastenmielisyys

      Kuvaa sinua parhaiten
      Ikävä
      55
      2166
    5. Sinulle, tahtoisin kertoa mitä

      ajattelen siitä. Ehkä olen väärässä, mutta minusta kuulostaa jonkin alulta, mutta ei kerro minkä. Se selvinnee myöhemmi
      Ikävä
      28
      1709
    6. Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."

      Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s
      Ensitreffit alttarilla
      7
      1687
    7. Persut tyrmäsivät Suomen osallistumisen Ukrainan jälleenrakentamiseen

      Siinä meni sitten kokoomusyrittäiltä bisnekset sivun suun putinistipersujen takia. Jälleenrakentamiseen osallistuvat mu
      Maailman menoa
      358
      1488
    8. Miksi suomussalmelaiset haisee niin pahalle?

      Kaupassa käydessä huomaa, miten monet ihmiset haisee todella kammottavalle. Eikö täällä osata käydä pesulla tarpeeksi us
      Suomussalmi
      15
      1442
    9. Miksi miehet pelkäätte jotain naista?

      Iskeekö ujous, paniikki ja hävetys. En ole niin pelottava miltä vaikutan vink vink.
      Ikävä
      58
      1129
    10. Nuorisojoukko ryösti merkkikengät teinipojan jalasta Helsingin Itäkeskuksessa.

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010709501.html Muun muassa näidenkin rikosten huomattavan suurista kasvamismääristä vi
      Maailman menoa
      276
      1080
    Aihe