http://www.almecon.fi/index.cfm?sid=214
70 k€, 17 vuotta vanha vene? Voiko joku valistaa tietämätöntä millä nimellä Infernot valmistetaan nykyään? Ja enemmänkin merkin historiaa jos jaksaa naputella.
70 k€, 17 vuotta vanha vene? Voiko joku valistaa tietämätöntä millä nimellä Infernot valmistetaan nykyään? Ja enemmänkin merkin historiaa jos jaksaa naputella.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Uuden samanmittaisen Bavarian saa samalla hintaa, joten en kyllä ostaisi.
Swanin. Sinun kannattaa kuitenkin päättää itsenäisesti ja miettiä mitä vaatimuksia veneelleesi asetat. Vertailussa S&S veneet ja Bavariat ovat varsin erilaisia. Yksi sopii yhdelle toinen toiselle. Vaihtoehtoja löytyy jokaiselle.
riittävän kova 17 vuotiaasta pienestä veneestä! Samalla rahalla saisi jo uuden...
Vaikutti aika hyvin varustellulta ja hyvin ylläpidetyltä veneltä, vaikkakin moottori lie alkuperäinen.
Veikkaisin että kaupat syntyvät puolenkytä kiloerkkiä pyyntiä alemmalla summalla, joten hintapyynnissä on normaali 10% "toivotaan, toivotaan" -lisä.
(Heh, heh... eihän tämä ole kallis jos vertaa kevään hintapyyntiin: vm. -78 Jon 33, olikos se 82 keuro :-)
kone on varmaan alkuperäinen, mutta toimiva. Erinomainen vene Suomenlahdelle ja Itämerelle.
Näkemättä venettä on toki paha tarkemmin arvioida. Tuollaisesta tein kuitenkin kauppaa viime kesänä, joten aika hyvä käsitys hintatasosta on.
Erinomaisen siistejä ja hyvin varusteltuja 1-3 vuotta uudempia on myyty 60-65 k€. Nämäkään ei aina kuitenkaan ole olleet täydellisiä, vaan kone on saattanut olla alkuperäinen tai ostaja on ostanut heti kisapurjeet.
Vähemmän siistejä (muttei kuitenkaan mitään pommeja) on taas mennyt alle 50 k€.
Tuo Inferno 33 on käytännössä täysin sama vene kuin Finngulf 33 (90-luvun alun). Pieniä eroja on sisustuksessa. Vene tuli markkinoille 1988 ja muutti nimensä FG:ksi kai 1991 Tallberg Nautican mentyä konkurssiin (se omisti Inferno tuotenimen). Tuotanto loppui viimeistään 1995, jolloin FG335 korvasi sen, mutta samaa venettä tehtiin muutama vuosi vuosituhannen vaihteessa nimelleä Hanse 331. Hanset ovat hinnaltaan olleet hyvin lähellä vanhempia Inferno/FG, vaikka ovatkin selkeästi uudempia.
Inferno/FG 33 on tehty Tabasco Marinella, joka oli FG:n tytäryhtiö tai sitten FG:llä. Vene muistuttaa hyvin paljon Inferno 31:stä, mutta on suurempi joka suuntaan. Samoin se on hyvin lähellä FG36:sta. Vaatii hyvin tarkkaa silmää, että veneen erottaa noista ilman verailukohtaa.
33:n on 31:sta vain niukasti vakaampi, mutta purjeet ovat selkeästi suuremmat. Vene on siis varsin herkkä kallistumaan ja erittäin nopea hiljaisissa tuulissa. FG36:ssa taas on huomattavasti parempi vakavuus, joten se on selkeästi parempi kovalla tuulella.
Purjehtinut tai haluat enemmän mukavuutta purjehtimiseen niin suosittelisin jotain muuta merkkiä. Olen pari kertaa purjehtinut Suursaaren ympäri 31:llä. Se on tosiaan nopea kevyellät tuulella, koska siinä on suuri isopurje, jonka puomi on todella matalalla ja leikkaa kuin viikate luoviessa. Samoin sitä täytyy reivata usein tuulen noustessa. Perhekäyttöön ostaisin jonkun uudemman saman hintaisen.
mitä tarkoitat ilmaisulla "täytyy reivata". Täytyyhän purjeet nostaakkin ja skuutata. Veneessä on monenlaisia asioita, joita täytyy tehdä..., jotkut tosin suhtautuvat asioihin eritavalla, eli purjeet nostetaan, skuutataan, säädtänn,. tarvittaessa reivartaan osana säätötoimenpidettä... Vaikka itselläni on toisen tyyppinen vene, en pidä tuota reivausta mitenkään negatiivisena piirteenä. Paljon vaikeampi on kevyessäkelissä isopurjetta venyttää sen ollessa jo täysin ylhäällä... Kuten palstalta olet jo ehkä lukenutkin, monet perhepurjehtijat lähtevät merelle vain kevyessä tuulessa. Siksi Inferno on juuri hyvä perhevene. Jos taas uskaltautuu merelle myös kovassa kelissä, joku toisen tyyppinen voi olla parempi ratkaisu.
Inferno 31:n puomi ei ole mitenkään erityisen alhaalla, tosin sen alla ei mahdu seisomaan selkä suorana, kuten monessa uudemmassa perheveneessä. Laidalla tai penkillä istuen ei kyllä puomia päähän saa.
Reivaamiskynnys on aika normaali 8-10 m/s, jos osaa säätää purjeita. Vene-lehden kaaviossa tuulensieto on Oceanis 311:n ja Bavaria 32:n välissä n. 6 m/s 20 asteen kallistumalla.
Inferno 33 tosiaan on "rajumpi" eli vaatii reivaamista ehkä 1 m/s aiemmin kuin 31.
Eikös nuo Håkan Södergrenin kaikki veneet ole kuin samasta muotista. Ilmeisesti hän on piirtänyt yhden hyvän veneen ja sen jälkeen laittoi piirustuksen kumialustalle ja venytti hieman jokasuuntaan.
Infernot ovat hyviä veneitä ja laadukkaasti tehtyjä. Ainakin Tabascon tekemät.
Infernot 28,31,33 ja FG:t 36, 39 (ehkä myös 44) ovat hyvin samanlaisia, tosin on niistäkin löydettävissä melko selkeitä eroja (mm. 33 ja 39 ovat muita herkempiä ja nopeampia kokoonsa nähden).
Siesta, Sirena ja Inferno 29 ovat taas paljon kapeampia ja sisustukseltaan aivan erilaisia edellisiin verrattuna.
Sitten on vanhempia täysin noista kaikista poikkeavia, kuten Helmsman-sarja, Murena jne.
80-luvulta on myös sellaisia kuin Cayenne ja Flipper Futura.
Uudempia taas paljon kaikista vanhemmista poikkeavia, mutta keskenään hyvin samanlaisia ovat Sera 29, FG335 ja Sirena 36 Stormfågel.
Eikös se ole aika loogista, että hyväksi todettua kaavaa sovelletaan useaan eri venemalliin? Sama pätee myös muihin suunnittelijoihin.
Jees, ja Lord Helmsman poikkeaa sitten kaikista muista, pyöreä kosteriperä ympättynä lajityyppiään suipompaan keulaan, pitkä köli.
Helmsman sarja onkin aikamoinen jokaiselle jotakin sarja. On muutakin eroa kuin kokoeroa, 26 ja 31 ehkä joteskin samaa mallia, samoin Senorita ja Lady, mutta Carrera ja Lord ovat sitten äärityyppejä eri laidoilta mieltymyksiä.
Yhteistä kaikille Södergrenin paateille on reilu rikaus, eli rättiä riittää keveisiin suvituuliin => reivauskynnys suht matalalla.
Arvostan Södergrenin suunnittelutaitoa: eri tyyppisiä mutta kaikki hyvin purjehtivia, järkevästi sisustettuja ja kauniin näköisiä purkkareita.
Olipa mielenkiintoista luettavaa suomalaisen venesuunnittelun ja -rakentamisen historian osalta. Konstruktiota voidaan nimetä uudestaan.
Pienenä nyanssina voisin jatkaa muisteluasi.Yhtiö nimeltä Finngulf Marin meni konkurssiin tuossa 1990 luvun alussa ja sen jälkeen perustettiin Finngulf yachts Oy. Tämä lienee myös aiheuttanut joidenkin oikeuksien (=muottien ja konstruktioiden) siirtoja.
Missähän vaiheessa Fingulffi aloitti oman veistämötoimintansa?
Mielenkiintoista oli kuulla, että Hansella oli Suomesta lähtöisin oleva venemalli tuotannossaan.
eikös nimittäin Degerö 35 ole ainakin Håkanin suunittelma, ehkä muitakin Degeröitä, en nyt jaksa kaivella esille tietoja.
Finngulfin tarina alkoi 1981 Suomessa järjestetyissä 3/4 Ton MM-kisoista, joihin tehtiin 3 FG34:sta. Perhemallit 34:sta tulivat tuotantoon 1982. Finngulf Marin Ky perustettiin joulukuussa 1980. Alussa Finngulf oli vain myyntifirma ja tuotanto oli Kristeri&Kumppanissa Kirkkonummella. Viimeistään 1985 alkoi aivan oma tuotanto uudessa 1500 m2 tuotantohallissa.
Hanse aloitti tarinansa valmistamalla muiden vanhoja malleja ainakin tuo Inferno/FG33 ja Aphrodite 29 (Hanse 291/30X) olivat mallistossa.
Kiitos nopeasta ja seikkaperäisestä vastauksestasi.
Minulla on viikate. Siinä on erittäin terävä terä. (leikkasin viime kesänä itseltäni peukalon pään halki) Olen myös purjehtinut Inferno 31:llä. Puomi on ihan eriainen, melko pyöreä, eikä ollenkaan terävä. Ja aikas korkeallakin se on. Inferno 29:ssä puolestaan se oli alempana ja piiitkä, slöörillä broacheissa usein puominpää vedessä. Muttei sekään haavaa tehnyt.
Eli veneet on Håkan Södergrenin käsialaa ja valmistaja on pääsääntöisesti ollut Tabasco Marine lukuunottamatta inferno 31. Eikä inferno veneitä käsittääkseni enää valmisteta. Infernot ovat pääsääntöisesti suorityskykyisiä perhepursia, koska purjepinta-alaa on paljon. Tuo inferno 33 maksoi vakiovarustein vuona 1988 330000mk. Tässä pikkasen selvennystä venetyypistä.
yksi laadukkaimpia tuon ajan tekeleitä ja muotoilukin on kestänyt hyvin aikaa. Ostaisin paljon mieluummin tuon yksilön kuin jonkun toisen vaikka uudemmankin saman hintaluokan vehkeen. Yksi hieno yksilö löytyy www.spinnu.com
En ikinä ostaisi moista. Hinta on taas vetästy Rolls Roycen esitteestä.
Miten ihmiset kehtaa???
olla automiehiä. Ei ymmärrä veneistä mitään.
tuollainen ylihinnoitelu vanha homeinen 17 vee skandi kun hyvää uutta tavaraa saa samaan hintaan. Sen kun ostatte eipähän oo mun rahat.
Luulisi renkaanpotkijan ymmärtävän, että Ladan ja Mersun renkailla on eroa. Ja jos ei ymmärrä, niin sitten on parasta tyytyä siihen amiksen oppikirjaan.
17 v vanha pikkuvene? mersu? no joo, vanha loppuunajettu taksi vuodelta 1979.
Terve automies olet selkeästi väärällä palstalla. Sinun palsta on autopalsta voit siellä juttella Mersuista ja Ladoista. Sinne siis. Veneistä et ymmärrä yhtään mitään. Ps. muista pysyä kuivalla maalla ensi kesänäkin. Kiitos.
Terve automies olet selkeästi väärällä palstalla. Sinun palsta on autopalsta voit siellä juttella Mersuista ja Ladoista. Sinne siis. Veneistä et ymmärrä yhtään mitään. Ps. muista pysyä kuivalla maalla ensi kesänäkin. Kiitos.
Sorry tuli kahteen kertaan. Toimii hitaasti näköjään.
hitaasti, jase on huomattu. Pysy poissa tältä palstalta myös huomenna. KIITOS!
MISTÄ saa uutta HYVÄÄ tavaraa samaan hintaan? Omassa tiedossani on ihan muita hintoja: FG33 noin 130 000:-, EF34 150 000:- ... Ja näihin vielä päälle purjeet, myrkkyväri ym varustus.
Päivän mietelauseesta:
"Jos ostajalla on perse auki, ei se ole myytävän veneen vika"
!!!!
Käytettyä tuotannosta poistunutta mallia ei kannata vertailla hinnallisesti eikä kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan uusiin veneisiin, kuten Finngulf33 ja EF34.
mielestäsi näy hinnassa tuo ero??? Kyllä mielestäni juuri kannattaa verrata. Kannattaa nimenomaan selvittää mitä saa enemmän satsaamalla sen 60-70 donaa enemmän uuteen veneeseen. Aikapaljon pitää tarjota mielestäni tuohon hintaeroon.
Venepörssissä on myynnissä uudenkarhea Inferno31 eli Saint 313, vuosimallia 2005. Hintapyyntö 79 keuro. Boat ID: 253972
2/90 venelehdessä Inferno 31 335 kilomummoa, Inferno 33 355 kilomummoa... Näiden kanssa samaa hintaluokkaa mm. Maxi999 (330 kmk), Dehler 34 (347 kmk) ja Albin Nova (336 kmk), nämä hyviä verrokkeja myös käytettyjen markkinoilla. Maestro 35 (459 kmk) ja FG36 (449 kmk) jo reilusti kalliimpia.
Kyllä tuo ero hinnassa näkyy, mutta vanhaa venemallia ei kannata verrata tyystin eri mallisiin ja tyyppisiin veneisiin, kuten uusi finngulf33 ja EF34 ovat. 2005 vuosimallia oleva Saint313 on jo verrattavissa infernoon.
mutta ei nyt kyllä kovin vanhakaan: Hollanissa purjeineen sun muineen Finngulf 33 vuodelta 2004 ja hintapyyntö 119000 euroa:
http://www.yachtworld.com/boats/1614025/0
Ja eiköhän tuon saa 110000 euroon tai alle kun menet rahat taskussa tarjoamaan.
Ei sillä mitään väliä vaikka löytyisi 200 ostajakandidaattia jonka mielestä hinta on pielessä, kunhan löytyy se yksi jonka kanssa kauppa syntyy. Ainoa oikea hinta on se millä syntyy kauppa.
Sitä paitsi, myyjän kannalta on ainoastaan hyvä asia, että ne ketkä ei osaa kunnon venettä arvostaa eivät turhaan soittele.
Näinhän se on. Mutta kyllä pielessä oleva hintapyyntö karsii myös tosiostajat, sellaiset jotka ovat seuranneet veneiden hintoja. Ilmoituksesta ja hintapyynnöstä aistii nopeasti onko vene todella myytävänä vai kokeillaanko vain jos joku hullu maksaisi.
Tosiostaja ei ole tyhmä.
juuri ymmärtänyt, eli miksi vanhaa venemallia ei kannataverrata uuteen? Mielestäni olennaisin pointti on juuri siinä, että vertaa uusia ja käytettyjä ristiin. Mitä esimerkiksi uusi FG33 tarjoaa enemmän Inferno 33:een verrattuna. Eli mitä saat vastineeksi rahoillesi jos ostat uuden FG33:n. Tai jos ostaisitkin FG36:n joka sekin on halvempi käytettynä kuin uusi FG33.
on tietty budjetti, jonka puitteissa vertailuja tehdään. Nettiostaja voi tietenkin verrata 70 ja 150 keuron veneitä keskenään ihan rauhassa.
Sanoisin, että kyllä käytetyt on aina omassa kastissaan ja niitä ei kannata verrata uusiin hinnallisesti eikä kunnoltaan ja se kyllä näkyy hinnassa. Uusi on aina uusi, jossa on myös takuu.
Miksi tosiostaja ei voisi verrata 80 ja 150 keuron veneitä keskenään? Tietysti tosiostajalla on joku budjetti, mutta ainakin minulle budjetti sanelee ylärajan ei alarajaa. Jos pienemmälläkin rahalla saa riittävän hyvän, miksi laittaa koko budjetti?
Ostin veneen syksyllä, joten uskoisin olleeni tosiostaja. Kesällä tein niukasti hävinneen tarjouksen veneestä, joka oli n. 2 kertaa kalliimpi kuin ostamani ja harkitsin myös täysin vakavasti vielä sitäkin 2 kertaa kallimpaa, mutta en jättänyt tarjousta, koska hintanäkemysero oli turhan suuri ja innostuin enemmän siitä veneestä, jonka ostin. Näiden kolmen veneen kokoero oli 8-jalkaa ja ikäjakauma 89-05.
Oleellista on veneen absoluuttinen hinta, kun verrataan niin ja niin monta kertaa toisiaan kalliimpia tai halvempia veneitä keskenään. Oletan että tarkoitat kaksi kertaa kallimmalla hinnaltaan kaksinkertaista. 20 ja 40 keuron veneet varmaan kilpailevat samoista ostajista, halvemmalla hinnalla saa jo nelihenkiselle perheelle sopivan sisämoottorilla, vessalla ja seisomakorkeudella olevan 80-luvun perusveneen, esim. Olson 29:n. Totta lienee ettei 40 keurolla saa oleellisesti parempaa venettä, ainakaan mitään suuria lisävaatimuksia esim. erillistä takakajuuttaa tai tiikkikantta ei saa toteutetuksi, joten 40 tonnin veneen ostaja voi ihan hyvin päätyäkin 20 tonnin veneeseen. Mutta jos hintaluokka on 150 keuroa, on vaatimuksia jo niin paljon etten milään ymmärrä kuinka tämän ketjun alussa mainittu vene voisi toteuttaa ne ja olla realistinen vaihtoehto.
Ehkäpä olen osin jäävi kommentoimaan, kun en koskaan uutta venettä ole ostanut. Sen verran moni tuttu on, että luulen silti jotain siitäkin tietäväni.
Vanhan veneen mukana tulleiden vikojen takia en tietääkseni ole menettänyt yhtäkään purjehduspäivää, uusien veneiden ostajat melkein kaikki ovat. Veneen vaihtaessa omistajaa, siinä on useimmilla yhtä ja toista rakenneltavaa, muutettavaa ja lisättävää. Uudessa veneessä sitä on paljon enemmän kuin pari kertaa omistajaa vaihtaneessa, valmiimmaksi rakennetussa.
Nykyisen veneeni olen omistanut nyt kymmenkunta vuotta. Sinä aikana on vaihtunut suurin osa purjeista, koko elektroniikka (pieneltä osin jo toiseenkin kertaan), kyljet saaneet uuden pinnan, moottorin syöpyvät osat vaihdettu ja varmaan jotain muutakin pienempää. Käytetty kokonaiskustannus on pikkurahoja uuteen vastaavaan verrattuna ja vene on nyt monilta osin uudempi kuin samaan aikaan uutena ostettu. Uusimisia on saanut harkita rauhassa saatujen kokemusten mukaan ja jakaa kaikille vuosille. Mitä olisin voittanut ostamalla uuden kymmenen vuotta sitten? Mikä sen kastijaon tekee, siis muu kuin hinta?
Itsellänikin on sivusta seuranneena samanlainen näkemys. Uutta en ole vielä ostanut, mutta sivusta olen seurannut useampia.
Minun mielestäni veneitä pitäisi verrata juuri sen perusteella, mikä täyttää omat vaatimukset. Vaatimuksiahan on hyvinkin monenlaisia. Nykyisillä vaatimuksillamme käytetyt veneet liikkuivat hintaluokassa >40k€ ja uudet sitten >70k€. Nykyinen veneemme on kuitenkin MINUN mielestäni monessakin mielessä parempi kuin se uusi.
- Veneemme elektroniikkaa on päivitetty tarpeen mukaan ja hieman liioitellenkin. Eli löytyy tutkaa, plotteria, pinnapilotti, monenlaista radioo jne. ja monia vielä useampaan kertaan ihan varmuuden vuoksi. Kaikki toimii ainakin tällä hetkellä. Uudessa veneessä on varmasti uudet laitteet, mutta vain todella välttämättömimmät. Muu on sitten lisävarustetta.
- Nykyisestä veneestämme on kaikki moottorit (diesel ja purjeet) uusittu parin vuoden sisään ja hinnassa säästämättä. Luultavasti nämä on tälläkin hetkellä parempia kuin uuden veneen budjettipurjeet.
- Nykyiseen veneeseemme on asennettu valmiiksi kaikki välttämättömät lisävarusteet, kuten septi, pohjan käsittely, lämmin vesi, lepuuttajat, köydet, ankkurointi tarvikkeet jne. Uudessa nämä on pitkälti lisävarusteita.
- Nykyiseen veneeseen jouduin uhraamaan omaa työtä ja jonkun verran rahaa, jotta sen sai omaan silmään riittävän hienoksi (pelkkää estetiikkaa). Uudessa veneessä tällaista ongelmaa ei pitäisi olla.
- Monesti sanotaan, että uudet veneet on paljon parempia sisätiloiltaan ja purjehdusominaisuuksiltaan. Valitettavasti monissa veneissä normaali reilu 180 cm pitkä mies ei mahdu edes nukkumaan kunnolla mihinkään. Nykysiessä veneessämme on ruhtinaallinen takakajuutta, joten tätä ongelmaa ei ole. Lisäksi nykyinen veneemme purjehtii varmasti ihan tarpeeksi hyvin.
- Väitetään, että uutta venettä ei tarvitse korjata ainakaan ensimmäiseen viiteen vuoteen, mutta melkeinpä sanoisin, että hyvin pidettyä vanhaa joutuu korjaan ja huoltaan saman verran kuin sitä uuttakin.
- Eli yhteenvetona sanoisin, että MINUN mielestäni meidän nykyinen vene on parempi kuin uusi ja säästin vielä sen noin 30k€, vaikka joudun uhraamaan hieman aikaa ja rahaa, että vene saatiin meidän silmälle sopivaksi. Ainoa negatiivinen seikka on se, että menetin hieman statusarvoa rannalla seisovien nettipurjehtijoiden silmissä. Tämä ei kuitenkaan haittaa minua, koska meidän perhehän sillä veneellä seilaa.
Kuten olisit voinut vuosiluvuista päätellä, hintajakauma oli aivan muu kuin 20-40 k€. Kaikissa oli takakajuutta, erillinen vessa, liesiuuni jne.
Toki se isoin ja kallein olisi tarjonnut paljon enemmän tilaa ja olisi ollut selkeästi nopeinkin, mutta en katsonut sitä lisähintansa arvoiseksi.
Mikä on se oleellinen ero Inferno 33:n ja uuden FG33:n välillä, mikä tekisi Infernosta sopimattoman FG:n ostajakandidaatille?
Inferno on hiukan hitaampi (ei hiljaisilla tuulilla), kallistuu herkemmin, on vähän ahtaampi ja vanhanaikasempi. Siinä on kuitenkin kaikki samat perusjutut kuin FG33:ssa (takakajuutta, kunnon vessa ja pentteri jne.). Suurin ero noiden kahden välillä on kuitenkin ikä, joka myös näkyy eniten hinnassa.
ostajia. Mutta omakohtaisesti olen kanssasi erimieltä. Siksi, että on myös ostajia, joilla on vaikkapa 80 k€ riihikuivaa rahaa eikä senttiäkään venelainaa, mutta mahdollisuus satsata vielä hieman lisä 80 k€ lisäksi. Tällöin voi miettiä, ottaisiko venelainaa ja ostaisi uuden veneen vai päätyisikö käytetyyn ja jatkaisi venelainatonta elämää. Osa tietysti ostaa aina niin suuren kuin rahat riittää, mutta sitten kun on jo riittävänsuuri vene ja haluaa vain vaihtaa toisen tyyppiseen tai muuten erillaiseen veneeseen voi tuosta suuruudenhuluudesta luopua.
Se mitä sanot vaatimuksista 150 k€ hintaluokassa on mielenkiintoinen asia. Jos vertaat esimerkiksi uutta FG33 ja Inferno 33, niin olisikin kiva tietää, mitä uusi FG tarjoaa vastineeksi hintaerolle. Molemmat ovat käsittääkseni yhtäpieniä mittasi asiaa miten tahansa.
Tietysti hinta on uudessa eri, mutta kyllä yleensä paljon muutakin. Tilat on nykyaikaisemmat moniin vanhoihin verrattuna ja monet uudet purjehtii paremmin. Ja kyllä uusiin ihan kohtuulliset vakio varusteet kuuluu riippuen veistämöstä. Kyllä käytetyn hyvänkin voi löytää. Monille käytetyille on vaan matkan varrella sattunut sitä sun tätä. Asia erikseen, jos vahingot on korjattu asiallisesti.
on kyllä uuden veneen eduksi se, ettei tarvitse kolojen ja lokeroiden perukoilta löytää vanhoja likoja, homeita ja pullanmurusia,ja joskus vieläkin pahempaa; ei haise septi ja sen letkut,ja tietää varmasti, että sotkut on sitten omia, jos niitä tyhmyyksissään päästää syntymään.
Ja kyllä uuteenkin saa just ne varusteet ja sellaiset purjeet kun haluaa, kun vaan ajoissa vaikuttaa ja valitsee (ja maksaa, tietty).
Ihmettelen, että punkkien pituudesta maristaan: suomalaisen miehen keskipituus on edelleen alle 180, ja pääosa äijistä on pikku köpöjä, ainakin siltä näyttää katukuvassa. Hyvin riittää punkkien pituus useimmille, oli vene uusi tai vanha...
Varusteet eivät ole mikään ongelma. Niitähän saa joukon vakiona ja loput voi ruksia optioista, vain lompakko hiukan ohenee. Mutta parhaatkin veneet ovat raakileita mitä tulee vaikkapa säilytystilojen järjestykseen ja todella moneen muuhun pikku asiaan, joita omistajat vuosien varrella näpertävät. Työ on enimmäkseen sellaista, että veistämöltäkin palaisi tunteja kustannusvaikutuksiltaan kohtuuton määrä asioihin, joita moni ostaja ei edes huomaisi. Eikä siltikään omistajan pienille jutuille saisi sitä omaa mitoilleen tehtyä paikkaa. Ja ne pient jutut ovat lopulta niitä, jotka tekevät veneestä toimivan ja oman.
Uusien veneiden purjehdusominaisuuksista en sanoisi mitään yleistä, toiset purjehtivat, toiset eivät. Uudet IMS-veneet kyllä tuppaavat olemaan nopeampia kuin vanha omani, mutta enemmistö uusista isommistakin näyttää jäävän. Heloituksessa tai kansijärjestelyissä ei ole tullut mitään ratkaisevaa uutta.
Jos matkan varrella on jotain sattunut, sen kyllä aika lailla poikkeuksetta huomaa jäljistä tai korjausjäljistä ja asialliset korjaukset löytyvät dokumentoituina tai jos omistaja on itse korjannut, ei ole kovin vaikeaa saada käsitystä hänen taidoistaan keskustelemalla aiheesta.
Olen itse ollut monta kertaa ostoaikeissa olevien tuttujen kanssa katsomassa veneitä, enkä muista syntyneistä kaupoista kenellekään tulleen merkittäviä yllätyksiä. Ei se niin kauhean vaikeaa ole.
Pienellä työllä ne liat ja roskat saa siivottua. Jos ei halua sitä itse tehdä, niin rahalla siitäkin selviää. Toisaalta uusikin vene on likainen ekan kesän jälkeen.
Minulle on kyllä todella merkityksetöntä, että keskimitta on alle 180 cm, jos olen ostamassa venettä itselleni (yli 180 cm) oli vene kuinka uusi tahansa.
Uuteen ja käytettyyn saa ihan mitä tahansa rahalla, mutta todennäköisemmin vanhassa on valmiiksi niitä enemmän. Kunnossa voikin olla sitten reilusti eroa.
Pääpiirteittäin samaa mieltä, mutta joku ei välttämättä pidä niitä toisten tekemiä näperryksiä itselleen passeleiksi ja siksi haluavat uuden, jonka sitten muokkaavat mieleisekseen. Heloituksessa ei ole tullut mitään ratkaisevaa uutta, mutta kansijärjestelyt on melkein poikkeuksetta nykyveneissä fiksumpia mm. sitloodan osalta. Hienoa, että jollain on ollut yllätyksettämiä käytetyn kauppoja. Mutta nyt tuntuu olevan myyjän markkinat ja siksi vähäisillä markkinoilla jokainen pyytää huippuhintaa huonokuntoisestakin veneestä, joten nykyisessä tilanteessa ei uuden hankinta ole huono vaihtoehto.
tällä "kansijärjestelyt on melkein poikkeuksetta nykyveneissä fiksumpia mm. sitloodan osalta" sitä, että on fiksua siirtää kaikki purjehtimiseen liittyvät vempeleet riittävän kauas, jotta ruorimies ei vahingossakaan yletä niihin?
Valitettavasti yksinpurjehtijaa ajatellen muutamissa veneissä skuutti vinssit on vähän kaukana ruorimiestä ajatellen, mutta ei kaikissa.
mukaan valtaosassa on asia valitettavasti niin, että purjehdus rajoitetulla miehistöllä (lue perhe) on mahdollisimman hankalaa. On enemmänkin poikkeus uusissa veneissä, että nämä käsiteltävyysasiat olisi huomioitu. Vinssit, nostimet ja levanki, kaikki jossain ruorimiehen ulottumattomissa. Surkeeta.
No kyllä nostimet ja levanki on pitkälti kuten vanhoissakin. Levanki aina ruorin edessä ja nostimet ruffin katolla, joten väkisinkin yksin purjehdittaessa hankalempia oli kyse vanhasta tahi uudesta. Mutta näiden kimpussa ei nyt kokoaikaa tarvitse touhutakkaan, levangin voi kryssiessä säätää hieman myöhemmin.
työskentelykoreografiaan muissa kuin kilpailukäyttöön ainakin osittain tarkoitetuissa veneissä verrattuna vanhempaan kalustoon.
Ja vajaamiehitettyinä purjehdittavissa matkaveneissä on todella menty huonompaan suuntaan; Keskitetty purjeiden käsittely ruffin katolle tai muuta harkitsematonta. Ilman autopilottia on yksinpurjehdus tosi hankalaa.
Seitsemänkymmenluvun alussa tehdyssä matkaveneessä, jolla olen purjehtinut kauan sitten oli jo keskusvinssi pinnamiehellä genuan skuuttaukseen - mainio ratkaisu.
valtaosassa uusista veneistä ruffin katolla ja säätö luukkutallin vieressä. Onko huonompaa paikkaa? Vinssit kaukan ruorimiehen ulottumattomissa. Ennen sentään nämä perusasiat olivat kunnossa.
Eli nyt ilmeisesti puhutaan, joistain todella vanhoista malleista tahi yksinpurjehtijalle modifioiduista veneistä. Sillä en ole nähnyt/purjehtinut venettä, jossa ei purjeiden nostimet, reivit yms. olisi sijoitettu ruffin katolle. Joissain vanhemmissa tuo nostaminen jopa hoidetaan mastolta.
purjeiden käsittelyyn. Yksi uusi hyvä esimerkki on Maestro 40. Mutta vanhempiakin löytyy joissa purjeiden käsittelyasiat on hoidettu hyvin. Center cockpitit ja rullapurjeet jne.
Jos tarkoitit, että levanki on monessa ruffin katolla, niin kyllä on monia uusia veneitä, missä levanki on perinteisesti ruorin edessä sitloorassa. Tuo ruffin katto on kyllä hankala paikka levangille.
Tuossa Maestrossa näyttää olevan yksinpurjetijaa ajateltu astetta pidemmälle, mutta nuo vanhemmat esimerkit, joita ei ole itse modifioitu kiinnostaisi, jos tietoa.
Rullapurjeet kyllä käteviä käsitellä, mutta purjehdus ominaisuudet kärsivät eli kompromisseihin usein päädytään eli rullagenua ja tavanomainen latoitettu iso.
On tietenkin nykyään bavaria ja ranskalaiset halpikset, kun jätetään swanit ja balticit yms. pois laskuista ja puhutaan tällaisista 80-luvun perusveneistä. Ei noihin kippoihin saa jälkikäteen mitään hohtoa vaikka kuinka hehkuttaisi ja vertailisi samojen henkilöiden perustamien uusien firmojen täysin erilaisiin, mutta ehkä saman nimisiin veneisiin. Herätkää nyt ihmeessä näkemään se valtava ero 20 vuotta vanhan ja uuden veneen välillä. Parin kuukauden kuluttua täälläkin taas suunnitellaan himmeiden kylkien myllytystä ja pohjan epoksointia ja kysellään uusista purjeista - nämä kaikki ja lukemattomat muut ongelmat voi unohtaa ainakin kymmeneksi vuodeksi vain käyttämällä hieman järkeä veneen hankinnassa. Ja tämä ei ollut tarkoitettu miksikään bavaprovoksi.
ei himmene 20 vuodessakaan?