Hei!
Ystäväni 3 vuotias uroskoira on arvaamaton ja mustasukkainen (ei siedä muita koiria eikä ihmisiä) ja käy omani, noin vuoden ikäiseni urokseni, päälle ihan pienemmästäkin syystä. Urokseni tulee hyvin toimeen muiden uroskoirakavereidensa kanssa ja uskoo vähemmästäkin jos vanhempi komentaa. Usein olen joutunut kiskomaan ystäväni koiran omani päältä, sillä tämä ei lopeta vaikka koirani alistuu. Eniten minua ärsyttää ystäväni suhtautuminen asiaan: "se nyt vaan on tommonen" hohhoh, "noi nyt on vaan ton rotuisia" (ikään kuin koirani jotenkin olisi "syyllinen" tapahtuneeseen.) Koiramme ovat tunteneet pennusta asti ja varsinaisesti ongelma alkoi kun omani alkoi haisemaan urokselle. Eniten minua askarruttaa voiko jatkuva pääkekäyminen luoda käyttäytymismallin, eli onko vaarana, että oma koirani oppii, että päälle voi käydä ku huvittaa. Näen selvästi missä ongelma piilee: kaverini koira on aivan kuriton, ei kuuntele tai tottele käskyjä kovin helpolla, räyhää remmissä jne. Tiedän, että jos otan asian puheeksi ystäväni loukkaantuu verisesti sillä hän pitää itseään esimerkillisenä koirankouluttajana, onhan hänellä ollut koira jo kolme vuotta kun minulla vasta vuoden.
Ystäväni 3 vuotias uroskoira on arvaamaton ja mustasukkainen (ei siedä muita koiria eikä ihmisiä) ja käy omani, noin vuoden ikäiseni urokseni, päälle ihan pienemmästäkin syystä. Urokseni tulee hyvin toimeen muiden uroskoirakavereidensa kanssa ja uskoo vähemmästäkin jos vanhempi komentaa. Usein olen joutunut kiskomaan ystäväni koiran omani päältä, sillä tämä ei lopeta vaikka koirani alistuu. Eniten minua ärsyttää ystäväni suhtautuminen asiaan: "se nyt vaan on tommonen" hohhoh, "noi nyt on vaan ton rotuisia" (ikään kuin koirani jotenkin olisi "syyllinen" tapahtuneeseen.) Koiramme ovat tunteneet pennusta asti ja varsinaisesti ongelma alkoi kun omani alkoi haisemaan urokselle. Eniten minua askarruttaa voiko jatkuva pääkekäyminen luoda käyttäytymismallin, eli onko vaarana, että oma koirani oppii, että päälle voi käydä ku huvittaa. Näen selvästi missä ongelma piilee: kaverini koira on aivan kuriton, ei kuuntele tai tottele käskyjä kovin helpolla, räyhää remmissä jne. Tiedän, että jos otan asian puheeksi ystäväni loukkaantuu verisesti sillä hän pitää itseään esimerkillisenä koirankouluttajana, onhan hänellä ollut koira jo kolme vuotta kun minulla vasta vuoden.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sano, että jos hän ei pidä koiraansa aisoissa, niin sitten ei nähdä koirien kanssa.
teidän ylipäätään pitää tavata niin, että molemmilla on koirat mukana? Jos hän on "vain" joku koirakaveri (tapaatte vain koiraharrastuksen takia), niin itse ainakin joko jättäisin koko kaverin sikseen tai sitten sanoisin suoraan miksi ei ole kivaa tavata.
Mutta jos olette muutenkin ystäviä, niin jätä vaikka oma koirasi pois tapaamisista tai sitten on vaan pakko sanoa suoraan, vaikka ystävä loukkaantuisi.
Useat urokset eivät siedä toisia uroksia. Koirat pidetään erillään, kumpainenkin kytkettynä.
Itselläni on tällä erää uros ja narttu, joista narttu pehmeä kaikkien kaveri ja uros taas sitä tyyppiä, joka ei ihan kaikista tykkäile. Mutta vihainen se ei ole. Ärisee, örisee ja purisee kyllä, etenkin jos toinen siihen yllyttää. Itseäni ärsyttää tiettyjen ihmisten asenne siihen, että koira tekisi heidän koirilleen jotain, mistä ei tosiaankaan ole kyse. Mainittakoon vielä, että tämä kyseinen uros kylläkin tottelee. Jos joku ei pidä toisen koiran käyttäytymismalleista, ei ko. ihmisen / koirien kanssa ole pakko puuhastella. Mutta pointti piti tosiaan olla se, että usein kuulee myös paljon porua tyhjästä.
Jaahas, taas näitä kirjottajia, jotka jakelevat viisauksia tajuamatta edes mistä on kyse. Tottakai urokset ärisevät ja purisevat toisilleen, sehän on täysin normaalia käytöstä, mutta tässä onkin kyse kimppuun käymisestä ilman varoitusta, ilman syytä. Ystäväni koira on jo todettu luonnevikaiseksi, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta kirjoitukseni TARKOITUS oli vain kysyä voiko jatkuva kimppuunkäyminen muuttaa oman koirani käytöstä agressiivisemmaksi?????
Voi muuttaa.Mitä nuoremmasta koirasta on kyse,sen enemmän se voi ottaa mallia toisesta/toisista.Tietty koiran perusluonne ratkaisee myös paljon,eli itsevarmempi koira ei paljon herneitä ota.
Minä nyt lähden aina siitä,että leikki on kaikille kivaa.Meillä on koirilla muutama erilainen ystävä pennusta alkaen,hihnassa ei seurustella.Ystävät valitaan aina niin,että ne on hyvänkoirankielen omaavia,joiden leikki ei ole nuorempaa kohtaan liian päällekäypää.Selkeesti alistavia tai muuten "sopimattomasti"leikkiviä koirakavereita en huoli.
Minun nuo isot ei ole erityisen sosiaalisia rotuja.Siksikin on tärkeätä,että niillä on vain "hyvin leikkiviä" tervepäisiä kavereita,joista saa siis vaan pelkästään hyvää mallia.Tosin näin olen tehnyt noiden "helpompien" pientenkin kanssa.
Joten omistaja päättää,kenen kanssa leikitään,niin että se leikki olisi kivaa kummallekkin osapuolelle ;=)
Eli simppeliä.Leikkikaverit valitaan,sanoisinko joskus jopa hyvinkin yksilöllisesti.
En minä myös antaisi,jos omistaisin selkeästi huonosti leikkivän tai alistavan koiran,röykyttää muita tarkoituksellisesti edes leikin varjolla.Kyllä omistaja itse huomaa,koska on vaan vähän rajumpaa leikkiä,mutta kummallekin sopivaa,vai onko leikki toista sorsivaa.
Ystäväsi on kohdellut koiraansa väärin ja koiralla on käytös ongemia.Suosittele ystävällesi ongelmakoirakouluttajan luona käymistä!!!Sinun koirallesi EI OLE HYVÄKSI joutua jatkuvan hyökkäyksen kohteeksi.Tee ystävällesi selväksi,että jos hän ei tee asialle jotain ongelma pahenee ja te ette voi oman koiranne kanssa tavata heitä enään yhdessä.jonkun on ystävällesi kerrottava totuus.Mihkään rotuun ei voi vedota,että se on nyt vaan tällänen.Olen toiminut itse ongelmakoirien kanssa ja kouluttanut 3 ongelmakoiraa itselleni,joten jotain pohjaa on kommentilleni...
Kyseessä on siis hyvä ystävä, jonka olen tuntenut lapsesta asti. Koirat ovat hänelle kaikki kaikessa ja hyvin "herkkä" asia. Olen myös koittanut ehdottaa hänelle tottelevaisuuskursseja ja yms. mutta ystäväni tyypillinen komentti tähän on että "ei tommosen kanssa viitti lähtee oikeen mihinkään". Olen aika vaikeassa tilanteessa, sillä koirat on ollu aina meillä menossa mukana. Toistaiseksi aion pitää omani erossa tästä ongelmatapauksesta. Ei kai sitä voi muutakaan.
veisi omaa koiraani sellaisen luo joka ei käyttäydy hyvin. Se vaikuttaa jatkossa sinun koirasi käyttäytymiseen. Eli ehdottomasti sanoisin sen ystävällesi että sen koira ei saa tulla omani päälle eikä ärhennellä sille jos kerran omasi käyttäytyy hyvin. Tai sitten sopisin koiralenkit muiden kanssa ja tapaisin ystävää ilman koiraa.
ystäväsi koira on?
Tosiasiahan on ettei läheskään kaikki urokset tule toimeen keskenään vaikka kuinka hyvin ne olisi koulutettu.
Sinuna en veisi koiraa kyseisen koiran luokse kuin korkeintaan lenkille, jolloin koirat kävelisivät eri puolilla tietä.
itselläni on kokemusta asiasta, eli puhun vain oman kokemukseni kautta.
Minulla on erittäin iso egoinen koira ja kaverillani myöskin (kumpikin uroksia), kesällä ne tulivat loistavasti keskenään toimeen kun oma koirani oli vielä pentu. Kun koirani alkoi haista urokselle kaverini koira yritti samantien käydä kimppuun. Nykyään käydään vain lenkillä.. :)
vanhempi on malamuutti ja omani rotikka