kertokaa

Puolesta miljoonasta kilometristä ylöspäin, huonosti hoidettuna alle 400tkm. Kova on pata tuossa mallissa, et saa konetta hajalle ajamalla. Kuluvia osia menee eikä osat ole kalliita (=laturi, startti, pyörän laakerit jne).

tyytyväisiä vanhuksia volvoistansa taikka pillunpeällä. yks vastas.vaihanko perusteella hiljaisuus on myöntyväisyyden merkki. hiljaa hyvää tulee. haloo nyt joku täällä ja också rannikolla.

Ostin 240 gl -86 10 vuotta sitten. Silloin oli ajettu 250000 km ja nyt 425000. Olen siis ajanut 175000 km eikä moottorille ole tehty mitään remonttia vain huoltoa ja säätöjä. (Olen vetänyt paljon asuntovaunuakin)Pakokaasupäästöt olleet aina ok. Pelit tahtoo mennä (ruotsalainen ekoauto=maatuu itsestään). Kosteilla keleillä autovanhus ei oiken jaksa käydä kylmäkäynnillä mutta lisää jäänestoa polttoaineeseen niin helpottaa. Kaikki kuluvat osat ovat halpoja tarvikeliikkeissä ja hajottamoilta löytyy hyvin osia. Juuri hain puhjenneen talvirenkaan tilalle käytetyn renkaan. Kun itse sen irroitin tiensä päähän ehtineestä Volvosta sain vanteenkin mukana yht. 10 euroa. Volvo 240 on viisas valinta.

Joopa, meilläpä kun noita volvoja on ollut, ja on vieläkin (2kpl) niin eipä voi muuta sanoa että etpä tule katumaan jos päätät volvon hankkia.
Mulla oli toissa vuonna sellanen -88 240 volvo jolla oli ajettu 980th, eikä ollut konetta tarvinnut aukaista kertaakaan, nokka siihen oli vaihdettu 300th aikaisemmin kun oli kuulemma kulunut.
Ostin auton liikkeestä ja maksoin siitä 400€, katsastin sen ja katsastukseen jouduin vaihtamaan toisen alapallon joka maksaa parisen kymppiä tai alle ja sen vaihtaa vartissa. Muita kohteita on :
helmat, poikittais palkit etuistuinten kohdalla,
Varapyörä kotelot,helmojen päät roiskeläppien takana, ja sitten ne öljy vuodot, jos kone alapuolelta hiukan öljyssä ei vaaraa, saattaa vuotaa venttiilikopasta mutta jos öljy tuoretta ja märkää niin tulee melko varmasti kannen tiivisteen välistä ja se merkitsee että koneelle on tehty tai on yritetty tehdä jotakin. Mikäli satut löytämään sellaisen volvon joka savuttaa on oletettavasti kyseessä diesel tai sitten on kohdallesi tullut harvinaisuus.Itselleni ei sellaista ole tullut vastaan sen 28 vuoden aikana jonka olen volvoilla leikkinyt. Tosin se 100 sarja oli vähän eri kuin 200 sarja, joka taas on mielestäni luotettavampi, helppohoitoisempi ja isompi kuin esim:300 tai 400
sarjalaiset, vaikkakin samoja koneita löytyy niistäkin. Meillä on vuoden -73 145 jolla on ajettu 380th ja nyt kun on taas seissyt talven niin täytyy jarrut käydä läpi eli herkistää, mutta volvon kun muistaa pestä myös sieltä kaarista sekä helmojen alapuoleta niin sen saa pysymään ruosteettomana, mutta se on niin kyllä kaikkien autojen kanssa. Niin ja tuo toinen volvo on diiseli jolla on ajettu 1.8 miljoonaa km, siihen on tehy täys kone remppa 170th sitten ja hyvin kulkee vaikkakin se kone on volkkarin. Mutta ei muuta kun kauppaan ostamaan volvoa niitä kun saa liikkeistä ihan parilla kolmella sadalla, eikä ne aina ole loppuun ajettuja, jos mittarissa on semmonen 400th niin sillä on toiset 400 edessä, jollei ihan älyttömästi sitä konetta rääkkää.
Talvi terveisin:Volvollinen ukko.

Morjens. Itse ostin Volvoni (240-87, b200k koneella m47 vaihteisto)vuonna 2000.Maksoi 11000mk. Mittarissa oli tuolloin 334 000km. Öljyt olen vaihtanut kerran vuodessa, ja vaihteisto ja perä-öljyt vaihdatin keskusautohallissa viime kesänä. Tällä hetkellä mittarissa on 385 000km. Koneelle ei ole tarvinut tehdä muuta kuin venttiilien säätö (keskusautohallissa), sekä vuosittainen öljyjen vaihto. 2002 vaihdatin uudet jouset ja iskarit (kaasu) joka nurkkaan. Laturin olen huoltanut 2005(uudet hiilet). Taka jarrusatulat (uudet Volvon alkup.) menivät vaihtoon viime kesänä. Samalla vaihdettiin myös jarrukilvet ja levyt (kaikki tilattiin keskusautohallin kautta). Eli tekniikka puolelle ei ole tarvinnut pahemmin puuttua isompien remonttien kanssa. Kuluvia osia on vain vaihdeltu. Jarrupalat, polttimot, pakoputki ym... Olen aina pyrkinyt käyttämään vain alkuperäisiä varaosia. Auto on myös täydellisesti ruostesuojattu kotelot, palkit, pohja, pyöräkotelot ym.. Dinitrolin kaksivaihe menetelmällä. 2005 kesällä havaitsin tavaratilan kannen reunapokkauksessa ruostetta, ja sen korjaus olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden osan ostaminen, joten päätin ostaa kokonaan uuden kannen (tilattiin Ruotsista keskusautohallin kautta), jonka vein sitten maalaamoon. Myös sisusta on verhoiltu uudelleen kesällä 2006. Käsittäen sisustan täydellisen purun. Lattiat hiottiin pellille ja maalattiin uudelleen ruosteen esto maalilla sekä lattiaan sulatettiin uudet pikimatot. Ovien ikkunapenkkejä kasvatettiin 25mm ja verhoiltiin Ruolan (Raisiossa toimiva huonekaluliike) beigen värisellä plyysillä/beigellä keinonahalla. Penkkeihin teetettiin Tamperelaisessa liikkeessä saman sävyiset verhoilut. Samalla auton varustetasoa nostettiin asentamalla sähköiset ikkunan nostimet (Bosch Volvo alkup.)kaikkin oviin,sekä asentamalla sähköpeilit (myös alkup. kamaa).Armeijan päivärahoille saatiin myös vuonna 2003 hyötykäyttöä asennuttamalla Alfatech -hälytysjärjestelmä keskuslukon kauko-ohjauksella.
Ja näillä eväin jatketaan.