Elikäs olen monesti kuullut vl-puhujien sanovan seuraavanlaisia asioita "kyllä jo täällä maan päälläkin saamme olla onnellisia siitä että elämme kuten elämme, uskovaisina, monelta pahalta välttyen. Saati sitten kun pääsemme taivaaseen" sekä "kaikista kurjimpiahan me olisimme, jos tätä maallista vaellustamme varten näin eläisimme, monesto ihmislihan mielestä mukavasta asiasta kieltäytyen".
Eikös noi ole keskenään aika ristiriitaisia toteamuksia ja puhujan suusta kuuluvahan ei ole hänen omaa tekstiään vaan Jumalan sanaa, right? Eli kumpi nyt on totta, maallinen elämä on kärsimystä vaiko ihanaa?
Eikös noi ole keskenään aika ristiriitaisia toteamuksia ja puhujan suusta kuuluvahan ei ole hänen omaa tekstiään vaan Jumalan sanaa, right? Eli kumpi nyt on totta, maallinen elämä on kärsimystä vaiko ihanaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En itse ihan tuolla tavalla ole koskaan kuullut ja siksi päättelen, että olet kuullut väärin tai muistat väärin.
Syntiluetteloita ei ole, koska muutenhan usko ei olisi vapaata. Me olemme vapaat, usko ei ole orjuutta, vaan vapautta.
Ja koska olemme synnistä vapaat, emme halua myöskään tehdä sitä tahallamme, eri asia on sitten, kun teemme vahingossa, mutta niin kauan kun olemme uskossa, meille ei lueta syyksi vahingossa tehtyjä syntejä.
Seuroissa ei istuta sen vuoksi, että oppisimme tai kuulisimme jotain uutta ja modernia asiaa, vaan yksinkertaisesti sen vuoksi, että pysyisimme uskossa ja vahvistuisimme siinä. Olemalla seuroissa pysymme hengen vaikutuksessa ja meille ei lueta syyksi tekemiämme syntejä.
oppii uutta: kun kaymme seuroissa, meille ei lueta syyksi tekemiamme synteja.
Tahan asti olen luullut, etta saamma omistaa uskolla Kristuksen vanhurskauden omaksi vanhurskaudeksemme, ja etta Kristuksen karsymyksen ja kuoleman tahden meille ei lueta synneiksi meidan syntejamme. No, nyt se on tullut konkreettisemmaksi - kaymalla seuroissa saavutamme autuuden.
En ole koskaan oikein tajunnut tuota että "emme halua tehdä syntiä". Miksi emme? Koska Jumala kieltää, vai? Eikös silloin kyseessä ole sääntö? Noudatat ja pääset taivaaseen, et noudata ja et pääse. Tai pääset jos teet koko ajan "parannusta" mutta käsittääkseni jos samaa syntiä tekee jatkuvasti, esim baariin joka ikinen perjantai ja lauantaiaamuna tekee siitä parannusta, niin ei sitäkään hyvällä katsota.
Otetaanpa esimerkki: Itse halusin kovasti nuorempana pelata jääkiekkoa joukkuessa mutta vanhempien mukaan se oli synti, joten en sitten päässyt mukaan. Eli kyllä halusin "tehdä syntiä" mutta en saanut. Eikö elämä ole vanhoillislestadiolaisena tällaisia tilanteita täynnä?
Puhuja on puhunut totta, eikä niissä ole ritiiritaa.
"kyllä jo täällä maan päälläkin saamme olla onnellisia siitä että elämme kuten elämme, uskovaisina, monelta pahalta välttyen."
Esimerkiksi tuo asia tarkoittaa sitä, että alkoholin välttäminen pitää poissa sellaisista vaikeuksista, joihin sen käyttö usein johtaa. Asia ei kaivanne lisäperusteluja.
"kaikista kurjimpiahan me olisimme, jos tätä maallista vaellustamme varten näin eläisimme, monesto ihmislihan mielestä mukavasta asiasta kieltäytyen". ...ei ole hänen omaa tekstiään vaan Jumalan sanaa, right? Eli kumpi nyt on totta..."
Molemmat ovat totta.
Tuo sama asia kerrotaan Raamatussa. Eli omin sanoin, maallisista "iloista" pois jääminen olisi turhaa, jos eläisimme vain maallista hyvinvoitia ajatellen.
Esittämäsi kysymys on erikoinen:
"Eli kumpi nyt on totta, maallinen elämä on kärsimystä vaiko ihanaa?"
Maalliseen elämään kuuluu sekä iloa että surua. Raamatun sanoin... mm. "on aika itkeä ja on aika nauraa."