En nyt kertakaikkiaan tiedä, minne muualle tämän kysymyksen heittäisi ja tiedän sen, että sinä "pyörit" ainakin tällä palstalla oikeasti hyvien neuvojesi kanssa.
Onko se mahdollista, että VAIMON voi kokonaan testamentata pois omaisuudenjaosta? Siis jos kyseessä on avioero tai kuolema? Eli vaimolle jäisi vain se, mikä jo alunperinkin oli vaimon nimissä ja kaikki "muu" (mitä se sitten onkin) siirtyisi suoraan miehen lapsille?
Onko se mahdollista, että VAIMON voi kokonaan testamentata pois omaisuudenjaosta? Siis jos kyseessä on avioero tai kuolema? Eli vaimolle jäisi vain se, mikä jo alunperinkin oli vaimon nimissä ja kaikki "muu" (mitä se sitten onkin) siirtyisi suoraan miehen lapsille?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kun asia on silleen ettei vaimo muutenkaan PERI aviopuolisoaan.
Mutta kun kuolet/eroat joudut mahdollisesti maksamaan tasinkoa kun omaisuutenne puolitetaan jos ei ole avioehtoa.
On muistettava että leskellä on hallinta oikeus (yhteiseen) asuntoon jossa asuu lopun ikänsä vaikka kuolipesä/lapset sen sitten omistaisivatkin.
Sitten siitä puolesta = omasta osastasi saat testamentillä kirjoitta 50% vaikka kipeitten kissojen kesäkodille, ja 50% jää lakiosana lapsiesi jaettavaksi keskenään.
niin, sori en ollut siis m 36.
Juu, no pääasia, että vastaa ja haluaa auttaa, jos tietää.:)
Avioliiton purkaminen ja kuolemasta johtuva perinnönjako ovat ikäänkuin erillisiä asioita oikeudellisesti.
Kun teillä on muksu, vaimo ei PERI, eikä sinun tarvitse tehdä mitään tämän varmistaaksesi.
Mutta riippuu siitä, onko teillä avioehto, miten käy omaisuuden, kun teistä toinen kuolee. Jos on avioehto, molemmat pitävät oman omaisuutensa, mutta jos ei ole avioehtoa, kuoleman tai eron sattuessa tehdään ositus, jossa käytännössä tasataan puntit eli molemmille jää yhtä paljon. Se, kumpi omistaa enemmän, maksaa tasinkoa sille, joka omistaa vähemmän. Tästä puolesta ei voi siis kumpikaan yksin määrätä, vaan se on hoidettava avioehdolla.
Ja kuten mainittiin, puolisolle jää aina, avioehdosta, perimyksestä yms riippumatta oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Omistusoikeus menee yllä selitettyjen sääntöjen mukaan (ensin ositus, sitten perinnönjako), mutta niin vaan se leski saa jäädä asuntoon asumaan.
"Ja kuten mainittiin, puolisolle jää aina, avioehdosta, perimyksestä yms riippumatta oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Omistusoikeus menee yllä selitettyjen sääntöjen mukaan (ensin ositus, sitten perinnönjako), mutta niin vaan se leski saa jäädä asuntoon asumaan."
Tarkoitatko "yhteisellä kodilla" sellaista, jonka kauppakirjassa omistajina on mainittu sekä mies että vaimo?
Entäs jos vain toisen nimi "komeilee" omistajana?
Entäs jos yhteisiä taloja on useampia..? (Tai jos taloja yleisesti ottaen on useampia?)
Eli käytännössä leski saa jäädä asumaan siihen asuntoon, jossa hän on asunut edesmenneen kanssa yhdessä ennen tämän kuolemaa. Vaikka asunto olisi ollut kokonaan edesmenneen omistaja ja periytyisi hänen lapsilleen. Lapset maksavat perintöverot ja saavat omistusoikeuden, leski saa hallintaoikeuden.
Kiitos. Entäs jos osa lesken asumisesta on "suoritettu" sekä edesmenneen omistamassa talossa, että edesmenneen liikkuvan työn vuoksi erinäisissä vuokrataloissa niin, että ei voida sanoa, että "asui enimmäkseen tuolla tai tuolla"?
Kirjoitan omien tietojen pohjalta lisäyksen asiaan..
Sinun vanhemmat voivat tehdä testamentin sinulle (vaikka olisit ainut lapsi) johon he voivat kirjoittaa lauseen: Tämän testamentin edunsaajan aviopuolisolla tai mahdollisella tulevalla puolisolla ei ole avio-oikeutta tässä testamentattuun omaisuuteen eikä sen sijaan tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon.
Sitten kun teidän avioliitto päättyy (joko kuolemaan tai eroon) otetaan kyseisen paperin käytäntöön.
Eikös ole näin? Voisiko joku viisaampi vahvistaa asian?
Testamentissa voidaan poissulkea testamentinsaajan puolison avio-oikeus testamentattuun omaisuuteen.
tämä nyt on ihan eri asia kun mitä alkuperäinen aluksi kysyi.
Ja tämä on erittäin suositeltava kirjoittaa perintökirjaan.
Aina saa neuvoa, jos on hyödyllisiä tietoja, vaikka vähän "asian vierestäkin".:)
Joku kysyi voisko joku viisaampi vahvistaa kysymänsä asian, joka toki ei alkuperäiseen kysymykseen liittynyt mutta kysymys kuitenkin, ja minä viisaampana vahvistin.
Vastaushan on jo tullut, mutta kun otsikko oli noinkin "persoonakohtainen" niin kommentoidaan.
Ellei sinulla ole lapsia, mutta aviopuoliso, voit tehdä hänet perinnöttömäksi. Jos sinulla lapsi tai lapsia, ei tarvtta koska he perivät sinut kokonaan.
MUTTA, jos avioehdottomassa avioliitossa elätte ... niin kuolemahan on se toinen tavoista päättää avioliitto.
Eli, vaimosi saattaa saada tasinkoa ennen kuin jättämääsi perintöä aletaan jakamaan, aivan kuten saisi jos huomenna avioeroisitte. Siihen ei testamentti vaikuta, avioehto vaikuttaisi (johon tarvitaan teidän kummankin allekirjoitukset ja suostumus, ja muutama muukin muotoseikka).
Asiaa lienee tullut selväksi.
Eli siis puolison voi tehdä kokonaan perinnöttömäksi vain AVIOEHDON avulla? (ei siis testamentin?)
Eli aina kun avioehtoa EI ole, tasinko suoritetaan joka tapauksessa (oli muksuja tai ei) puolisoiden välillä?
Lisäkysymys: Mitä "muotoseikkoja" vaaditaan siihen dokumenttiin, jolla ihmisen vanhempi voi rajata lapsensa puolison/tulevan puolison pois perimästä häneltä itseltään perittävää omaisuutta, sitten kun "aika koittaa"?
Onko tuollainen dokumentti syytä tehdä asianajajalla vai voiko sen tehdä itse?
Kiitos jo etukäteen.
Perinnöttömäksi ei ihmistä voi avioehdon avulla tehdä, mutta tarkoitat lienee perinnöttömyydellä sitä, että penniäkään ei siirry?
Avioehto on ainoa keino estää ositus. Tai kuten ylempänä mainittiin, jos olet saamassa perintöä, perinnönjättävät voivat testamentissa määrätä, että perintö ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Määräyksellä on sama vaikutus kuin avioehdolla, mutta vain sen omaisuuden osalta, jota testamentti koskee.
Ja kyllä jälkimmäiseen kysymykseen.
yksinkertaistaen
1. ihminen kuolee
2. ihmisen omaisuus otetaan kuolinpesään
3. a) jos ihminen avioliitossa ilman avioehtoa, omaisuuden ositus lesken kanssa
- "puntit tasan"; molemmille jää yhtä suuri nettovarallisuus, se, jolla on enemmän maksaa sille jolla on vähemmän, tasinko voidaan maksaa myös rahana
- tasinko on verotonta, eikä sitä katsota perimiseksi
3. b) jos ihminen avioliitossa avioehdon kanssa, ei ositusta
4. perinnönjako
- jos on lapsia, vain he perivät
- jos ei lapsia, eikä testamenttia, puoliso perii
- jos testamentti, omaisuus menee testamentin mukaan, mutta lapset saavat aina 1/2 omaisuudesta lakiosana, esim. puoliso ei
- perinnöstä menee perintövero
5. leski saa aina jäädä asumaan pariskunnan yhteisenä kotina olleeseen asuntoon, ts. saa hallintaoikeuden
- hallintaoikeus ei ole verollista
- hallintaoikeus ei vaikuta siihen, miten omistus asuntoon periytyy
Käytännössä testamentissa on mainittava ainoastaan, että omaisuus testamentataan "siten, ettei siihen ole testamentin saajan puolisolla avio-oikeutta".
Testamentista yleisesti perintökaari, 10 luku.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Siis tarkoitin tuolla aikaisemmalla kirjoituksellani sitä, että vaikkei puolisoilla olisikaan avioehtoa, voi osa omaisuudesta jäädä osituksessa huomioon ottamatta.
Eli jos jompi kumpi on saanut vanhemmiltaan (tai ihan keneltä tahansa) testamentin nojalla 'yksin oikeuden' vaikkapa perimäänsä osakkeisiin. Perinnön saamisen jälkeen on kulunut jo joitain vuosia (=on eletty niinkuin kaikki olisikin yhteistä) kunnes aviopari eroaa tai toinen puolisoista kuolee ja ositus tulee ajankohtaiseksi. Tässä tilanteessa vasta ko. lauseella on merkitystä. (=> Tämän testamentin edunsaajan aviopuolisolla tai mahdollisella tulevalla puolisolla ei ole avio-oikeutta tässä testamentattuun omaisuuteen eikä sen sijaan tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon.)
Eli osituksessa kyseinen omaisuus jätetään huomioon ottamatta!
Esimerkki tilanne tällaisesta osituksesta:
Miehen omaisuus
omaisuus kokonaisuudessaan 100 000
em. testamentilla saatu omaisuus - 30 000
avio-oikeuden alainen omaisuus 70 000
Vaimon omaisuus
omaisuus kokonaisuudessaan 60 000
Eli osituksessa 70 000 60 000 = 130 000
130 000 : 2 = 65 000
Mies joutuu maksamaan osituksessa vaimolle tasinkoa 5 000!!
Puolison voi siis tehdä 'perinnöttömäksi' myös muualta tulleen testamentin avulla.
Mutta vain sen omaisuuden osalta, joka on annettu perintönä!!
Käytännössä laskelmassa laitetaan allekkain aina vain avio-oikeuden ALAINEN OMAISUUS - velat eli laskelma näyttää hieman erilaiselta. Ulkopuolisesta omaisuudesta riittää maininta syystä, miksi ovat avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
//tarkoitat lienee perinnöttömyydellä sitä...//
Kuule oik.yo., älä käytä olla-verbin potentiaalimuotoa, kun et sitä hallitse. Pane sen sijaan vaikka "ehkä", "varmaankin" tms.
Tuollainen suomen kielen rääkkäys oksettaa!
Korjattuna:
Tarkoittanet perinnöttömyydellä sitä...
Mikä mua vaivaa tänään?
MIKÄ?
Hitto..
//Mikä mua vaivaa tänään?//
Ehkä sua vaivaa se, että olet varas. Nikkivaras. Luulisin tällaisen toisena esiintymisen vaivaavan rehellistä osaa palstan lukijoistakin. Sellaisia lienee valtaosa keskustelijoista kuitenkin.
Enempään sanailuun en varkaan kanssa alennu. Tässä keskusteluketjussa tämän jälkeen mahdollisesti nimissäni esitettävät kirjoitukset siis ovat tämän nikkivarkaan hengentuotteita.
//pitäisköhän soittaa polliisi?//
Kiitos. Kohdasta 4 vielä: (toivottavasti ei mene toistoksi)
"- jos testamentti, omaisuus menee testamentin mukaan, mutta lapset saavat aina 1/2 omaisuudesta lakiosana, esim. puoliso ei"
Koskiko tuo ylläoleva siis sitä tilannetta, että avioehto ON voimassa? (eli on olemassa sekä testamentti että avioehto?)
Entäs jos ei ole avioehtoa, mutta on testamentti?
Silloin suoritetaan tasinko puolisoiden kesken ja sitten...?
Kumpi on "vahvempi", avioehto vai testamentti? (jos niissä olisi vaikka pientä tulkinnanvaraa)
"Tämän testamentin edunsaajan aviopuolisolla tai mahdollisella tulevalla puolisolla ei ole avio-oikeutta tässä testamentattuun omaisuuteen eikä sen sijaan tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon."
Tämäkö on hyvä ja oikea sanamuoto näissä tapauksissa? Mitä tuolla "eikä sen sijaan tulevaan omaisuuteen" tarkoitetaan käytännössä?
Kiitos.
Eli tehdään ikäänkuin "erillinen testamentti" juuri sille tietylle asialle? (Voiko testamentteja muuten olla useampia?)
Siis jos vaikka sillä ihmisellä, on enemmänkin omaisuutta ja hän haluaa jakaa sitä "osiin" vain TIETYILLE ihmisille?
Sijaan tuleva tarkoittaa sitä, että jos kyseinen omaisuus esimerkiksi myydään, ja tilalle ostetaan jotain uutta vastaavaa, tällä samalla rahasumalla ostettu uusi omaisuus säilyttää saman suojan.
Testamentissa voi olla yleisjälkisäädös (testamenttaan kaiken omaisuuteni/puolet omaisuudestani) ja erityisjälkisäädös (testamenttaan sinisen korulippaani), samaan tapaan samassa testamentissa voi olla sekaisin useampia erilaisia säädöksiä, joissa on avio-oikeuden poissulkevia määräyksiä jne.
Normaalistihan lapsi perii vanhempansa ilman testamenttiakin, mutta jos lapsen perimään omaisuuteen halutaan kyseinen jälkisäädös, silloin täytyy tehdä testamenttimuotoinen määräys avio-oikeuden poissulkemisesta.
Perimysoikeus on asia aivan erikseen, kuten olen yrittänyt selittää. Ensin puretaan avioliitto, sitten mietitään perimys. Eli nuo kaksi asiaa eivät mitenkään riitele keskenään. Avioehto ei esimerkiksi tee leskeä perinnöttömäksi.
Perintökaari säätää perimyksestä niin, että ihmisellä on perusluonteinen oikeus tehdä testamentti, mutta lapsia eli rintaperillisiä suojataan niin, että heillä on aina oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet testamentin arvosta ja se siis jakautuu kaikkien rintaperillisten kesken tasan.
Perimys menee periaatteessa niin, että jos on testamentti, se kyllä pätee, mutta niin, että rintaperillisille pitää maksaa lakiosansa. Rintaperilliset voivat siis aina vaatia lakiosaansa päältä, joskin se voidaan maksaa rahassa.
Jos rintaperillisiä eli omia lapsia ei ole, laki säätää seuraavaksi perilliseksi lesken. Lapsettomassa avioliitossa, ilman testamenttia, puoliso siis myös perii sanan varsinaisessa merkityksessä. Käytännössä nyt avioehtojen yleistyessä tullee olemaan tilanteita, joissa avioehto on täysin aukoton eli leski ei saa kuolinpesältä tasinkoa, mutta kun muuta perillistä ei ole, leski perii kaiken edesmenneen omaisuuden. Ymmärrätkö eron?
Puolisolla ei ole lakiosasuojaa, eli jos on tehty testamentti, hänen perimysoikeutensa syrjäytyy eikä hän voi vaatia mitään osaa itselleen.
Eli
avioehto -> ei omaisuuden ositusta
omia lapsia -> ei puolison perimysoikeutta
ei omia lapsia, mutta testamentti -> ei puolison perimysoikeutta.
//Lakiosa on puolet testamentin arvosta ja se siis jakautuu kaikkien rintaperillisten kesken tasan.//
Hyvin hämärä ilmaisu oik.yo:n käyttämäksi.
Oikeammin:
Lakiosa on puolet rintaperillisen lakimääräisen perintöosan arvosta.
Perintökaari 7 luku
Lakiosasta
1 §
"Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
3 § 1 mom.
"Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo."
//laki säätää// eduskunta säätää
//tullee olemaan tilanteita// HYVÄ!
//Käytännössä nyt avioehtojen yleistyessä tullee olemaan tilanteita, joissa avioehto on täysin aukoton eli leski ei saa kuolinpesältä tasinkoa, mutta kun muuta perillistä ei ole, leski perii kaiken edesmenneen omaisuuden.//
Vai että avioehtojen yleistyessä tullee olemaan tilanteita ... Tällaisia "tilanteitahan" on koko ajan ollut runsaasti. Ei avioehto mikään harvinaisuus ole tähän mennessäkään ollut.
ole kuin aukoa päätään jonkun kirjoitusvirheistä??
Tässä sinulle, arvon yksi
http://kempele.fi/~skyostil/uv/ostaelama/
T: ihan vaan yleinen yo
Joo. Uskon ymmärtäneeni. Eli siis lapsettomassa avioliitossa leski perii (vaikka hänet olisi yritetty sulkea avioehdolla "pois"), ellei häntä ole suljettu testamentilla pois?
Ok. Kiitos.
Kiitos. Mutta kaikki nämä "jälkisäädökset" tehdään samalla kaavakkeella/saman kaavan mukaan kuin "päätestamentti" vai löytyykö niihin omat kaavakkeensa/voiko ne muotoilla suht "vapaasti"?
Parempaakin tekemistä on. Kysymys nyt ei kuitenkaan ollut kirjoitusvirheistä, vaan virheellisestä/epäselvästä/kielenvastaisesta ilmaisusta, tekijänä sellainen, jonka nimimerkki edellyttäisi parempaa ilmaisua.
//jos kyseinen omaisuus esimerkiksi myydään, ja tilalle ostetaan jotain uutta vastaavaa, tällä samalla rahasumalla ostettu uusi omaisuus säilyttää saman suojan.//
Muuten hyvä, mutta "uutta vastaavaa" harhauttaa. Tilalle ostettavan ei tarvitse olla "vastaavaa". Tilalle ostettava voi olla mitä tahansa, kunhan se on kestotavaraa eikä esim. syötävää tai muuten hupenevaa. Mitään ei tarvitse välttämättä ostaakaan; myyntikauppahintana saatu raha on sekin sijaan tullutta omaisuutta. Parasta on on olla sekoittamatta tätä rahaa muuhun rahaan, eli pitää sen omalla erillisellä tilillään.
Jos uuden omaisuuden hankintaan käytetään sekä avio-oikeuden alaisia että avio-oikeudesta vapaita varoja, hankinnan yhteydessä on syytä (vastaisen varalle) laatia asiakirja (molempien muolisoiden allekirjoittama), missä todetaan, mikä murto-osuus hankinnasta on rahoitettu avio-oikeudesta vapailla varoilla. Vastaava osuus ko. omaisuudesta kuuluu omistajalleen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena.
Sijaan tulleen omaisuuden mainitseminen avioehtosopimuksessa ei ole välttämätöntä, sillä avioehto koskee ex lege sijaan tullutta omaisuutta, vaikkei sitä olisi sopimuksessa mainittukaan.
---