SYDÄMEN TAHDISTIN

Kertokaa kokemuksistanne tahdistimen asentamisen jälkeen.
Mitä sähkölaitteita ei voi käyttää ja mitä taas voi?
Miten olette kokeneet tahdistimen,rajoittaako normaalia elämää/liikuntaa?
Itse olen jo yli kuusikymppinen,olisi kiva tietää myös vastaajien ikä.
Kiitos paljon!
Ilmoita


Olen kohta 50-v ja tahdistin minulla on ollut yli kuusi vuotta.

Ei ole haitannut elämää - antanut sille vain jatkoa.
Sairaalasta saatavat ohjeet ovat ihan riittävät - luota niihin :)
5 VASTAUSTA:
Minä olen 24-vuotias tahdistimenkäyttäjä:) Tottunut laitteeseen jo yli 15 vuoden ajan. Onko muita näin nuoria tahdistimen saaneita? Eniten minua itseäni ärsyttää leikkauksien aiheuttamat kosmeettiset haitat ja, kun laite pullottaa laihuuteni takia, niin pitää tarkaan valita vaatteet. Muuten menee ihan kivasti:)

Tässä linkki vertaistukeen: http://www.pacemakerclub.com
VihannesIlmanTahdistinta kirjoitti:
Minä olen 24-vuotias tahdistimenkäyttäjä:) Tottunut laitteeseen jo yli 15 vuoden ajan. Onko muita näin nuoria tahdistimen saaneita? Eniten minua itseäni ärsyttää leikkauksien aiheuttamat kosmeettiset haitat ja, kun laite pullottaa laihuuteni takia, niin pitää tarkaan valita vaatteet. Muuten menee ihan kivasti:)

Tässä linkki vertaistukeen: http://www.pacemakerclub.com
Itse täytin vähän aikaa sitten 19 ja olin 15 kun sain tahdistimen. Oli silloin aika rankka paikka ja on edelleenkin. Laite myös minulla näkyy ulospäin, vaikka olen normaalipainoinen.
Magneeteista on sanottu, että ne on pidettävä käsivarren etäisyydellä, sekä kännykkää vastakkaisella korvalla tahdistimeen nähden jne..
Nyt täytyy kuitenkin kysyä, eikö ketään ole yhtään haitannut tahdistin? Onhan se eri asia, jos vanhemmalla iällä sellainen asetetaan tai ihan pienestä saakka ollut, mutta itseltäni se vei monta asiaa mitä olisin halunnut tehdä, armeijaa myöten.
En myöskään pysty nukkumaan vatsallani, entä muut?
Vaikea käsittää, miten voi tottua sydämentahdistimeen. Tuntuu, etten totu siihen koskaan.
Ja en tiedä onko tällä merkitystä, mutta olen naispuolinen.
VihannesIlmanTahdistinta kirjoitti:
Minä olen 24-vuotias tahdistimenkäyttäjä:) Tottunut laitteeseen jo yli 15 vuoden ajan. Onko muita näin nuoria tahdistimen saaneita? Eniten minua itseäni ärsyttää leikkauksien aiheuttamat kosmeettiset haitat ja, kun laite pullottaa laihuuteni takia, niin pitää tarkaan valita vaatteet. Muuten menee ihan kivasti:)

Tässä linkki vertaistukeen: http://www.pacemakerclub.com
sain tahdistimen parin tunnin ikäisenä. (:
AAIR kirjoitti:
Itse täytin vähän aikaa sitten 19 ja olin 15 kun sain tahdistimen. Oli silloin aika rankka paikka ja on edelleenkin. Laite myös minulla näkyy ulospäin, vaikka olen normaalipainoinen.
Magneeteista on sanottu, että ne on pidettävä käsivarren etäisyydellä, sekä kännykkää vastakkaisella korvalla tahdistimeen nähden jne..
Nyt täytyy kuitenkin kysyä, eikö ketään ole yhtään haitannut tahdistin? Onhan se eri asia, jos vanhemmalla iällä sellainen asetetaan tai ihan pienestä saakka ollut, mutta itseltäni se vei monta asiaa mitä olisin halunnut tehdä, armeijaa myöten.
En myöskään pysty nukkumaan vatsallani, entä muut?
Vaikea käsittää, miten voi tottua sydämentahdistimeen. Tuntuu, etten totu siihen koskaan.
Ja en tiedä onko tällä merkitystä, mutta olen naispuolinen.
CRT-D tahdistimen kanssa ei voi nukkua mahallaan kun painaa tahdistin rintaan kovaa. Vasemmalla kyljellä nyt olen pystynyt nukkumaan muutaman kerran. Tahdostin minulla nyt 1,5kk. 50v lähihoitaja mies.
AAIR kirjoitti:
Itse täytin vähän aikaa sitten 19 ja olin 15 kun sain tahdistimen. Oli silloin aika rankka paikka ja on edelleenkin. Laite myös minulla näkyy ulospäin, vaikka olen normaalipainoinen.
Magneeteista on sanottu, että ne on pidettävä käsivarren etäisyydellä, sekä kännykkää vastakkaisella korvalla tahdistimeen nähden jne..
Nyt täytyy kuitenkin kysyä, eikö ketään ole yhtään haitannut tahdistin? Onhan se eri asia, jos vanhemmalla iällä sellainen asetetaan tai ihan pienestä saakka ollut, mutta itseltäni se vei monta asiaa mitä olisin halunnut tehdä, armeijaa myöten.
En myöskään pysty nukkumaan vatsallani, entä muut?
Vaikea käsittää, miten voi tottua sydämentahdistimeen. Tuntuu, etten totu siihen koskaan.
Ja en tiedä onko tällä merkitystä, mutta olen naispuolinen.
Minulla on ollut tahdistin pian 7 vuotta, kiitos sen on elämäni nyt paljon mukavampaa kuin rajujen rytmihäisiöiden takia. Sairaalassa olin useita kiertoja sen takia ja Tehtiin ablaatioita ( 4-5 eri kertaa) eli poltettiin jotain paikkoja sydämeni lähellä mutta eivät auttaneet., sitten sain tahdistiminen ja sen kanssa on mennyt nyt hyvin. Mutta vuoden tai kahden päästä taidan saada uudden version taas.

Miehelläni on pänvastaisesta syystä tahdistin, häntä silloin aikoinaan ajettiin tk:sta pois että Mitäs tänne tulet iso mies yskä lähtee yskimällä, sillä hänen sydämensä pisti hänet yskimään sillä loppujen lopuksi kun hän pääsi siihen tutkimukseen , silti hänet päästettiin menemään sanomalla kyllä me sitten ilmoitetaan jos jotain löytyy. Kyllä löytyi pulssi oli enää 37 ja silti päästettiin menemään.
Kuorma-autolla hän oli työssä ja oli autosta poissa ja ennenkuin hän huomasi että olis soitettu useita kertoja TK.sta että HETI takaisin.
Kun hän meni niin sitten suoraan ambulanssiin ja sairaalaan ja tahdistin laitettiin hänelle heti siellä. Sairaalassa oli pulssin enää 27. Että se oli hilkulla mieheni henkikulta.
Että sellaista hoito täällä annetaan, Jos on iso mies niin eihän sillä mitään vikaa voi olla..
+Lisää kommentti
vaihdettiin pari päivää sitten...
Nykyiset tahdistimet eivät tykkää mm. voimalinjojen alla seisoskelusta, kännykän pitämisestä rintataskussa tahdistimen päällä, viallisten sähkölaitteiden käyttämisestä...

Samat säännöt olivat voimassa jo 90-luvun lopulla.

Tahdistin ei rajoita liikkumista ainakaan enempää kuin ennen sen asentamista.
Kaikki on yksilöllistä - itselläni sydän laajenee pikkuhiljaa toimintakyvyttömäksi, enkä olisi enää elossa ilman tahdistintani.

Suuri suukko kaikille tahdistimille ;DDD
Ilmoita
Hei vaan kaikki tahdistimesta kiinnostuneet!

Olen saanut tahdistimen 27 v sitten ollessani 27 v. (tosiaan, siis puolet elämästä se on kulkenut mukanani). Eka asennus oli helppo, haava tosin oli tosi tökerösti umpeen ommeltu, ja siihen jäi ikävän näköinen iso arpi. v. -01 tahdistin vaihdettiin uuteen, se oli mun kohdallani todella tavallista huikeasti hurjempi operaatio, kesti monta tuntia ja tuotti oikeasti myös kovasti tuskaa, kun entinen tahdistin oli kasvanut kiinni lihakseen. Uuden asentamisessakin oli probleemaa, minulla on niin kiemuraiset suonet kuulema... No, nyt on puolen vuoden päästä uuden vaihto taas. Jospa se olisi normaali.
Elämä tahdistimen kanssa on aivan normaalia. Teen ihan mitä tahansa, mitä kaikki muutkin. Toki en mene voimakk. magneettikenttien lähelle ym. Mutta niihin harvoin törmää. Elän todella täysillä, enkä muista koko tahdistinta yleensä ollenkaan. Jos sitä ei olisi, makaisin sängyn pohjassa, ehkä vähän käsiä ja silmiä liikuttelisin, siinä kaik. Et olen todella onnekas, et asun Suomessa, ja minulla on ollut mahdollisuus tällaiseen hienoon elämään.
Tsemppiä ja iloa elämää kaikille. Tahdistin on hieno juttu!
Ilmoita
Mistä aloittaisin??
Minulle laitettiin tahdistin elokuulla kahdella "piuhalla", toinen piuha oli jo alusta alkaen irti, ja se korjattiin marraskuun lopussa. Sen jälkeen on ollut vakavat rytmihäiriöt.Kun pakkanen meni yli kymmenen asteen, sähköisyys oli niin voimakasta että suussa oli kuin metallia ja sormien päissä sykki.Eniten elämää vaikeuttaa ettei voi kulkea kuin hiipimällä, jos on vähäkin jotain vaikka leivon seuraava päivä on levättävä Olen juuri kuusikymmentä vuotta täyttänyt.Luulen että vaurio tuli korjausleikkauksesta, koska myös toista piuhaa yritettiin vaihtaa, mutta se oli juurtunut jo veri suoniin.
Ilmoita
49 v minulle asennettiin tahdistin vasemman haarakatkoksen vuoksi. Leikkaus oli pitkä ja tuskainen. Seuraavat 3 kk elin valtavissa kivuissa. Epätietoisuus omasta tilastani oli kurjaa. Uimareissulta jouduin sairaalaan ja odotin syömättä 55 h leikkaukseen. Minulle ei puhuttu tahdistimesta ja kysymyksiini ei vastattu. Minulla oli tahdistimen käyttäjän opas kädessä ja siitä luin asioita. Muutokisia elämäntapoihin ja lääkitys ... niin mitä ei minulla ole mitää rajoitteita, eikä lääkkeitä. Toivoisin, että sairaalassa lääkärillä olisi aikaa kertoa potilaalle mitä on tapahtunut ja kuinka selviää eteenpäin. Minä hain apua, mutta sitä en saanut koskaan. Jäin TAYS:ssa täysin yksin. Kävin tahdistinpolilla ja minulla sanottiin olevan kaikki hyvin. Itse en ollut asiasta niin varma. Päivää ennen kontrolliakäynti sain kohtauksen ja otin yhteyttä sairaalaan. Todettiin, että piuha on irti leikkaus on tehtävä uudelleen. Toinen leikkus oli edellistä tuskaisempi ja se kesti yli 4 h. Leikkauksen jälkeen olen ollut kuin toinen ihminen ilman kipuja. Vain kerran minulle on tullut huono olo. Liikun paljon ja teen pitkiä lenkkejä n. 20 000 askelta / pvä.Tahdistin ei ole rajoittanut elämääni nyt mitenkään. Suurin mielipaha tulee muiden ihmisten reaktiosta, kun '' kaikilla'' on kokemuksia ja tietoa elämän päättymisestä kohta. Itse haluaisin uskoa, että vuosia on vielä paljon edessä.

Toivon voimia kaikille tahdistimesta apua saaville ihmisille. Elämä on yhtä kivaa kuin aikaisemminkin. Mukavia hetkiä !
4 VASTAUSTA:
Minulle laitettin kaksi vuotta sitten tahdistin eteis-kammiokatkoksen vuoksi. Hieman on arka, kn olen hoikka ja tahdistin pullottaa hieman hankalasti ihon läpi. Muuten mennyt mukavasti. Toinen johto jouduttiin laittamaan aika tiukalle, joten ääriasentoihin en saa vasenta kättä viedä. Mahtavaa, että tälaisia hoitomuotja on olemassa ja saatavilla!!
tr kirjoitti:
Minulle laitettin kaksi vuotta sitten tahdistin eteis-kammiokatkoksen vuoksi. Hieman on arka, kn olen hoikka ja tahdistin pullottaa hieman hankalasti ihon läpi. Muuten mennyt mukavasti. Toinen johto jouduttiin laittamaan aika tiukalle, joten ääriasentoihin en saa vasenta kättä viedä. Mahtavaa, että tälaisia hoitomuotja on olemassa ja saatavilla!!
Minullekkin laitettiin tahdistin eteis-kammiokatkoksen vuoksi, 3-asteen AV-katkos.
Siitä on jo kohta 6-vuotta ja hyvin olen pärjäillyt, tehnyt normaalisti töitä jotka joskus
ovat olleet hyvinkin rankkoja fyysisesti, vaikka rytmin määrää 95% tahdistin, omaa rytmiä
on 5 %.
Tärinä voi häiritä tahdistimen toimintaa jos tahdistimessa on liikesensori ohjelmoitu käyttöön,sensori
aistii tahdistimen rasitukseksi ja saattaa nostaa sykettä turhan päiten, muuta haittaa ei siitäkään ole.
Ollaan onnellisia siitä että asumme Suomessa ja että tahdistimen saavat kaikki sitä tarvitsevat,toisin on
hyvin monessa muussa maassa.
Hyvää kevättä kaikille tahdistetuille!
tr kirjoitti:
Minulle laitettin kaksi vuotta sitten tahdistin eteis-kammiokatkoksen vuoksi. Hieman on arka, kn olen hoikka ja tahdistin pullottaa hieman hankalasti ihon läpi. Muuten mennyt mukavasti. Toinen johto jouduttiin laittamaan aika tiukalle, joten ääriasentoihin en saa vasenta kättä viedä. Mahtavaa, että tälaisia hoitomuotja on olemassa ja saatavilla!!
Saahan kättä ääriasentoihin liikuttaa
Gnutsen kirjoitti:
Minullekkin laitettiin tahdistin eteis-kammiokatkoksen vuoksi, 3-asteen AV-katkos.
Siitä on jo kohta 6-vuotta ja hyvin olen pärjäillyt, tehnyt normaalisti töitä jotka joskus
ovat olleet hyvinkin rankkoja fyysisesti, vaikka rytmin määrää 95% tahdistin, omaa rytmiä
on 5 %.
Tärinä voi häiritä tahdistimen toimintaa jos tahdistimessa on liikesensori ohjelmoitu käyttöön,sensori
aistii tahdistimen rasitukseksi ja saattaa nostaa sykettä turhan päiten, muuta haittaa ei siitäkään ole.
Ollaan onnellisia siitä että asumme Suomessa ja että tahdistimen saavat kaikki sitä tarvitsevat,toisin on
hyvin monessa muussa maassa.
Hyvää kevättä kaikille tahdistetuille!
Hei! Minä asun Unkarissa, olen unkarilainen, 69 vuotias, ja sain ensimmäisen tahdistin viikko sitten. Haava vielá kivulias mutta sydämäni toimii! Toivottavasti vielä pitkän... kun mulle on vielä paljon-paljon tekemistä :) . Terkut kaikille, olemme samassa veneessä.
+Lisää kommentti
oikeastaan lainkaan koko tahdistin liikkumista. Lisäisin kiellettyjen listaan vielä ratsastuksen, mutta sitä tuskin monikaan harrastaa. Olikohan tuolla jo mainittu noi varashälyttimet kaupoissa, että niiden väliinkään ei kannata jäädä maleksimaan. Lentokentillä pitää mainita tahdistimesta, kun menee turvatarkastukseen.

Oma tahdistimeni olisi täydellinen jos se ei jotenkin "vuotaisi" ja antaisi iskuja muualle kehoon. Jos ei minulla ole flimmeriä niin tahdistin potkii (antaa sähköiskun) palleaan lähes koko vuorokauden jolloin esim. nukkumisesta ei tahdo tulla mitään. Lekurit vaan hymähtelee tälle lisävaivalle. Tahdistin ollut nyt nelisen kuukautta ja ikäni pyörii viidenkympin hujakoilla.
Ilmoita
Tällä hetkellä olen 63v ja minulla on ollut tahdistin pian 5v. Alkuun leikkausarven paraneminen oireettomaksi kesti muutamia kuukausia enkä mielelläni nukkunut vasemmalla kyljelläni. Muutoin kaikki on ihan ok, lähes kaikkia laitteita olen käyttänyt entiseen malliin, ts. hiomakoneet, sähköinen mootorisaha, hiustenkuivaimet yms. arkipäivän laitteet eivät ole aiheuttaneet harmia. Aluksi välttelin kännykän käyttöä autossa, mutta ei siitä ole tullut mitään harmia. Sähkölinjojen alle ei kannata jäädä esim. marjastaessa. Lentoasemilla korttia näyttämällä voi metallinpajastimen ohittaa. Tosin kerran Pariisin lentokentällä ei auttanut korttikaan, piti vain kävellä läpi - ei tullut harmia siitäkään. On kuulemma yhtä pienet haitat kuin kaupan turvaporteissa. Tyttären induktioliettäkin olen muutamia kertoja käyttänyt vaikka ohjeistuksessa kielletään. En ole huomannut mitään poikkeavaa jälkeenpäin ( kannatta kuitenkin varoa eikä hankkia sellaista liettä omaan kotiin ). Kontrolleissa kannataa kertoa kokemuksiaan ja esittää mieltä askarruttavia kyysymyksiä.
Hyvää jatkoa sinulle ja ilo pintaan. Kevät tulee ja elämä jatkuu.
18 VASTAUSTA:
näyttää tahdistin olevan vasemmalla puolella. Mulla se on oikealla.
Niin ei kai siitä metallinpaljastimesta ole vaaraa tahdistimelle, mutta metallinpaljastin piippaa kun kulkee siitä läpi.
tahd06 kirjoitti:
Niin ei kai siitä metallinpaljastimesta ole vaaraa tahdistimelle, mutta metallinpaljastin piippaa kun kulkee siitä läpi.
Kyllä siitä voi olla haittaa tahdistimelle. Ohjelmointi voi nollautua, ts. hienosäätö katoaa vaikka tahdistin jatkaakin perusasetuksilla toimintaansa. Pelkän hälytyksen vuoksi ei korttia kannata näyttää. Kysyin sitä hoitavalta lääkäriltä. Ymmärstin että tahdistin ei siitä tuhoudu, mutta ohjelmointi eli "hienosäädöt" voivat kadota.
Lomamatkailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi olla haittaa tahdistimelle. Ohjelmointi voi nollautua, ts. hienosäätö katoaa vaikka tahdistin jatkaakin perusasetuksilla toimintaansa. Pelkän hälytyksen vuoksi ei korttia kannata näyttää. Kysyin sitä hoitavalta lääkäriltä. Ymmärstin että tahdistin ei siitä tuhoudu, mutta ohjelmointi eli "hienosäädöt" voivat kadota.
Minulle laittoivat ensimmäisen keinoläpän -80. Nyt 2009 asennettiin toinen, sekä aorttaproteesi ja laitettiin tahdistin (ikä 49).

Rytmihäiriöitä koko ajan. Lisälyöntejä tulee 3-7 sydänlyönnin luokkaa ja kardiologi sanoi, että sydän on ihan kunnossa. Töihin käski vaan palata, mutta kun en uskalla mennä kun pelottaa.

Matkustaminen olisi mukavaa, mutta kun ei uskalla mennä minkään laitteen läpi ja muutenkin.

Ei ole kaukana itsemurha.
sekaisinko kirjoitti:
Minulle laittoivat ensimmäisen keinoläpän -80. Nyt 2009 asennettiin toinen, sekä aorttaproteesi ja laitettiin tahdistin (ikä 49).

Rytmihäiriöitä koko ajan. Lisälyöntejä tulee 3-7 sydänlyönnin luokkaa ja kardiologi sanoi, että sydän on ihan kunnossa. Töihin käski vaan palata, mutta kun en uskalla mennä kun pelottaa.

Matkustaminen olisi mukavaa, mutta kun ei uskalla mennä minkään laitteen läpi ja muutenkin.

Ei ole kaukana itsemurha.
Olen 44-vuotias mies ja jo toinen tahdistin asennettuna. eka oli puoltoista vuotta sitten tarvittiin lisää toimintoja ja asennettiin uusi. Tämän uuden kanssa oli aluksi vähän ongelmia kun se läks liikkumaan ylös päin ja menas tulla ihon läpi. Se piti upottaa syvemmälle ja laittaa vähä taskun reunaan tikkejä että pysyy paikallaan.
Mitään muita ongelmia ei ole ollut ja kivut leikkauksen jälkeen ovat olleet ensimmäistä päivää lukuun ottamatta hivin lieviä ja aika nopeasti on alkanut aina täysin kivuton kausi.
Kaikkia laitteita olen käyttänyt ihan normaalisti puhelinkin on lähes aina just vasemmalla korvalla eli samalla puolella kuin tahdistin eikä kontrolleissa ole näkynyt mitään poikkeavaa. Ainut mitä olen välttänyt on äänentoisto kaiuttimien nostaminen koska niissä on aika voimakas magneettikenttä.

Sekaisinko?? ehkä vähän mutta se on ihan tilanteessasi ymmärrettävää. Matkustaa uskaltaa kyllä koska tahdistimen kanssa ei tarvitse mennä minkään laitteen läpi.
Näyttää vain sairaalasta saatu tahdistin kortti. Sehän pitäisi jokaisella tahdistimen omaavalla olla.
Karpalo06:lta kirjoitti:
Olen 44-vuotias mies ja jo toinen tahdistin asennettuna. eka oli puoltoista vuotta sitten tarvittiin lisää toimintoja ja asennettiin uusi. Tämän uuden kanssa oli aluksi vähän ongelmia kun se läks liikkumaan ylös päin ja menas tulla ihon läpi. Se piti upottaa syvemmälle ja laittaa vähä taskun reunaan tikkejä että pysyy paikallaan.
Mitään muita ongelmia ei ole ollut ja kivut leikkauksen jälkeen ovat olleet ensimmäistä päivää lukuun ottamatta hivin lieviä ja aika nopeasti on alkanut aina täysin kivuton kausi.
Kaikkia laitteita olen käyttänyt ihan normaalisti puhelinkin on lähes aina just vasemmalla korvalla eli samalla puolella kuin tahdistin eikä kontrolleissa ole näkynyt mitään poikkeavaa. Ainut mitä olen välttänyt on äänentoisto kaiuttimien nostaminen koska niissä on aika voimakas magneettikenttä.

Sekaisinko?? ehkä vähän mutta se on ihan tilanteessasi ymmärrettävää. Matkustaa uskaltaa kyllä koska tahdistimen kanssa ei tarvitse mennä minkään laitteen läpi.
Näyttää vain sairaalasta saatu tahdistin kortti. Sehän pitäisi jokaisella tahdistimen omaavalla olla.
Itse sain eteistahdistimen 4 vuotta sitten, eikä se ole rajoittanut elämääni toistaiseksi mitenkään. Asentaminen kävi paikallispuudutuksessa helposti ilman kipuja. Porakonetta tai muita magneettikentän synnyttäviä laitteita en voi käyttää, mutta enpä niitä ennenkään ole juuri käyttänyt, joten ei haittaa. Matkustelen paljon, eikä turvatarkastuksissa ole ollut ongelmia. Ilmoitus "I have a pacemaker" ja tahdistinkortin vilautus turvatarkastajalle on riittänyt joka paikassa, minkä jälkeen olen päässyt "kopeloitavaksi". Mutta samalla lailla käsitarkastukseen joutuvat monet muutkin, joten en koe sitä ongelmaksi.

Harrastuksiakaan en ole rajoittanut mitenkään, sillä vaikka sairaalassa yksi hoitaja varoitteli mm. ratsastuksesta, toinen hoitaja ja lääkäri sanoivat, että tahdistimen tarkoitushan nimenomaan on mahdollistaa normaalin elämän viettäminen, ei suinkaan estää sitä. On melko epätodennäköistä, että putoisin hevosen selästä sillä tavalla, että tahdistin rikkoutuisi. Olen siis lähtenyt sille linjalle, että en erityisesti varo tahdistinta, mutta heti jos epäilen sen vaurioituneen, soitan tahdistinpolille. Kertaakaan neljän vuoden aikana en vielä ole joutunut niin tekemään.

Onko jollekin lukijoista muuten käynyt niin, että tahdistimen johto olisi irronnut esim. urheillessa? Tai oletteko kuulleet, että jollekin muulle olisi käynyt niin? Itse harrastan myös lajeja, joissa kädet tekevät välillä laajoja ja repiviä liikkeitä, mutta ainakin toistaiseksi johto on pysynyt kiinni. Toivottavasti jatkossakin.

Tsemppiä itse kullekin!
Sick sinus syndrooma kirjoitti:
Itse sain eteistahdistimen 4 vuotta sitten, eikä se ole rajoittanut elämääni toistaiseksi mitenkään. Asentaminen kävi paikallispuudutuksessa helposti ilman kipuja. Porakonetta tai muita magneettikentän synnyttäviä laitteita en voi käyttää, mutta enpä niitä ennenkään ole juuri käyttänyt, joten ei haittaa. Matkustelen paljon, eikä turvatarkastuksissa ole ollut ongelmia. Ilmoitus "I have a pacemaker" ja tahdistinkortin vilautus turvatarkastajalle on riittänyt joka paikassa, minkä jälkeen olen päässyt "kopeloitavaksi". Mutta samalla lailla käsitarkastukseen joutuvat monet muutkin, joten en koe sitä ongelmaksi.

Harrastuksiakaan en ole rajoittanut mitenkään, sillä vaikka sairaalassa yksi hoitaja varoitteli mm. ratsastuksesta, toinen hoitaja ja lääkäri sanoivat, että tahdistimen tarkoitushan nimenomaan on mahdollistaa normaalin elämän viettäminen, ei suinkaan estää sitä. On melko epätodennäköistä, että putoisin hevosen selästä sillä tavalla, että tahdistin rikkoutuisi. Olen siis lähtenyt sille linjalle, että en erityisesti varo tahdistinta, mutta heti jos epäilen sen vaurioituneen, soitan tahdistinpolille. Kertaakaan neljän vuoden aikana en vielä ole joutunut niin tekemään.

Onko jollekin lukijoista muuten käynyt niin, että tahdistimen johto olisi irronnut esim. urheillessa? Tai oletteko kuulleet, että jollekin muulle olisi käynyt niin? Itse harrastan myös lajeja, joissa kädet tekevät välillä laajoja ja repiviä liikkeitä, mutta ainakin toistaiseksi johto on pysynyt kiinni. Toivottavasti jatkossakin.

Tsemppiä itse kullekin!
Minulle laitettiin tahdistin kohta kaksi vuotta sitten kammiovärinän vuoksi. Kaksi johdoista mittaa ja kaksi iskee, jos on tarpeen. Kerran lenkillä sain iskuja ja en haluaisi kokea sitä enää koskaan!

Joku kirjoitti kyseli tahdistimen "vuodosta". Itse tunnen tahdistimeni mittailut. Väsyneenä tai rasituksessa tahdistin näpsii luunappeja? Näpsäys ei ole kipeä, mutta tuntuu kainalossa asti. Tasaisesti, noin 15- 20 sekunnin välein tuntuu näpsintä.

Onko kellään samaa ongelmaa? Lääkäri totesi joidenkin tuntevan tahdistimen mittailut, mutta minulle jäi tunne, että lääkärin mielestä ongelma on enempi päänsisäinen!

Hyvin on muuten elämä eteenpäin jatkunut. Ratsastus on vielä haaveissa, jos vaikka talutukseen?

Hyvää kesää ja vointeja kaikille! T: 36 vuotta vanha ex-kilparatsastaja
Näpsähtelijä kirjoitti:
Minulle laitettiin tahdistin kohta kaksi vuotta sitten kammiovärinän vuoksi. Kaksi johdoista mittaa ja kaksi iskee, jos on tarpeen. Kerran lenkillä sain iskuja ja en haluaisi kokea sitä enää koskaan!

Joku kirjoitti kyseli tahdistimen "vuodosta". Itse tunnen tahdistimeni mittailut. Väsyneenä tai rasituksessa tahdistin näpsii luunappeja? Näpsäys ei ole kipeä, mutta tuntuu kainalossa asti. Tasaisesti, noin 15- 20 sekunnin välein tuntuu näpsintä.

Onko kellään samaa ongelmaa? Lääkäri totesi joidenkin tuntevan tahdistimen mittailut, mutta minulle jäi tunne, että lääkärin mielestä ongelma on enempi päänsisäinen!

Hyvin on muuten elämä eteenpäin jatkunut. Ratsastus on vielä haaveissa, jos vaikka talutukseen?

Hyvää kesää ja vointeja kaikille! T: 36 vuotta vanha ex-kilparatsastaja
Moi!
Olen 39 -vuotias mies. Sain ensimmäisen tahdistimeni tasan vuosi sitten TYKS:ssa. Syynä noin 20 vuotta kestänyt toisen asteen eteis-kammiokatkos. Enää en tahdistinta juuri huomaa eikä siitä ole ollut minulle juurikaan haittaa. Tahdistimen asennus jännitti etukäteen hurjasti, sillä olin kuitenkin tullut ilman sitä toimeen jo usean vuoden ajan. Kauhuskenaariona oli, että vointi tulee huonommaksi tai joku epäonnistuu asennuksessa. Lääkäri kuitenkin suositteli tahdistimen asennusta ja niinpä siihen pitkän harkinnan jälkeen suostuin. Toimenpide kesti noin tunnin ja se tehtiin paikallispuudutuksessa. Pari komplikaatiota ilmaantui asennuksen jälkeen.

Ensin tuli tiheälyöntisyyksiä, jotka tekivät epämiellyttävän olon. Oireet ovat kuitenkin lääkärin mukaan melko tyypillisiä, kun "mennään sinne sähköjohtoihin sorkkimaan". Beetasalpaajien avulla oireet ovat hävinneet. Beetasalpaajahan olisi muutoin myrkkyä harvalyöntisyydestä kärsivälle, mutta tahdistimen kanssa ei siitä ole mitään vaaraa.
Viikko asennuksen jälkeen vasempaan käsivarteen ilmaantui kipeä patti. Siinä todettiin pieni laskimotukos, joka oli syntynyt asennuksesta. Tukos hävisi kuukaudessa lääkityksen jälkeen. Tämäkin on kuulemma aika yleistä.

Tahdistimeeni on asennettu minimisyke, 55. Kun oma syke laskee tämän alle, tahdistin käynnistyy parissa nanosekunnissa eikä sitä mitenkään huomaa. Leposykkeeni oli aiemmin öisin nukkuessa alle 30, kun sydän jätti joka toisen lyönnin v'älistä.

Näistä kokemuksista huolimatta voin suositella tahdistinta kaikille, joille se on tarpeen. Se on todella huomaamaton eikä estä normaalia elämää tai työntekoa. Lentokoneessa olen ollut vuoden aikana noin 20 kertaa ja kävelen yleensä pokkana portin läpi. Joskus se hälyttää, useimmiten ei. Jos hälyttää, otan takataskusta esille tahdistinkortin ja esitän tarkastajalle. Näin "pääsee" käsitarkastukseen.

Kodin tavanomaisia työkaluja (poraa tms.) olen käyttänyt ihan normaalisti. Samoin tamppaan edelleen mattoja ja pelaan erilaisia pelejä, joissa vasen käsi ei joudu aivan äärivenytyksiin. Lentopalloa en uskaltaisi pelata ihan tosissaan, sillä varsinkin torjunnassa tuo venytys on melko suuri ja saattaisi pahimmassa tapauksessa irrottaa johtoja. Hiihto, sauvakävely, sulkapallo (oikealla kädellä), uinti yms onnituvat ilman minkäänlaista kipua tai rajoitusta. Jokainen tietysti oman tuntemuksensa mukaan.

Ja pieni arpi on muuten tämänikäisellä miehellä pelkkä komistus!
SKJ kirjoitti:
Moi!
Olen 39 -vuotias mies. Sain ensimmäisen tahdistimeni tasan vuosi sitten TYKS:ssa. Syynä noin 20 vuotta kestänyt toisen asteen eteis-kammiokatkos. Enää en tahdistinta juuri huomaa eikä siitä ole ollut minulle juurikaan haittaa. Tahdistimen asennus jännitti etukäteen hurjasti, sillä olin kuitenkin tullut ilman sitä toimeen jo usean vuoden ajan. Kauhuskenaariona oli, että vointi tulee huonommaksi tai joku epäonnistuu asennuksessa. Lääkäri kuitenkin suositteli tahdistimen asennusta ja niinpä siihen pitkän harkinnan jälkeen suostuin. Toimenpide kesti noin tunnin ja se tehtiin paikallispuudutuksessa. Pari komplikaatiota ilmaantui asennuksen jälkeen.

Ensin tuli tiheälyöntisyyksiä, jotka tekivät epämiellyttävän olon. Oireet ovat kuitenkin lääkärin mukaan melko tyypillisiä, kun "mennään sinne sähköjohtoihin sorkkimaan". Beetasalpaajien avulla oireet ovat hävinneet. Beetasalpaajahan olisi muutoin myrkkyä harvalyöntisyydestä kärsivälle, mutta tahdistimen kanssa ei siitä ole mitään vaaraa.
Viikko asennuksen jälkeen vasempaan käsivarteen ilmaantui kipeä patti. Siinä todettiin pieni laskimotukos, joka oli syntynyt asennuksesta. Tukos hävisi kuukaudessa lääkityksen jälkeen. Tämäkin on kuulemma aika yleistä.

Tahdistimeeni on asennettu minimisyke, 55. Kun oma syke laskee tämän alle, tahdistin käynnistyy parissa nanosekunnissa eikä sitä mitenkään huomaa. Leposykkeeni oli aiemmin öisin nukkuessa alle 30, kun sydän jätti joka toisen lyönnin v'älistä.

Näistä kokemuksista huolimatta voin suositella tahdistinta kaikille, joille se on tarpeen. Se on todella huomaamaton eikä estä normaalia elämää tai työntekoa. Lentokoneessa olen ollut vuoden aikana noin 20 kertaa ja kävelen yleensä pokkana portin läpi. Joskus se hälyttää, useimmiten ei. Jos hälyttää, otan takataskusta esille tahdistinkortin ja esitän tarkastajalle. Näin "pääsee" käsitarkastukseen.

Kodin tavanomaisia työkaluja (poraa tms.) olen käyttänyt ihan normaalisti. Samoin tamppaan edelleen mattoja ja pelaan erilaisia pelejä, joissa vasen käsi ei joudu aivan äärivenytyksiin. Lentopalloa en uskaltaisi pelata ihan tosissaan, sillä varsinkin torjunnassa tuo venytys on melko suuri ja saattaisi pahimmassa tapauksessa irrottaa johtoja. Hiihto, sauvakävely, sulkapallo (oikealla kädellä), uinti yms onnituvat ilman minkäänlaista kipua tai rajoitusta. Jokainen tietysti oman tuntemuksensa mukaan.

Ja pieni arpi on muuten tämänikäisellä miehellä pelkkä komistus!
Hei! Edelleen kiinnostaisi, onko joku oikeasti kuullut tapauksesta, jossa johto olisi irronnut? Minulle kerrottiin tahdistinpolilta, että kun johto on kiinnittynyt, niin on äärimmäisen epätodennäköistä, että se irtoaisi, vaikka liikkuisi miten. Itse harrastan mm. kiipeilyä ja siinä jos jossakin käsi tekee ääriliikkeitä ja välillä erittäin repiviäkin sellaisia (mm. rintalihas on revähtänyt joskus), mutta johto on pysynyt kiltisti paikoillaan.

Ok, ehkä en ottaisi pienintäkään riskiä, jos henkeni olisi välittömästi riippuvainen tahdistimen toiminnasta, mutta koska oma vaivani on sellainen, että tahdistinvian syntyessä todennäköisesti huomaisin sen huonona olona ja heikotuksena, ja osaisin mennä ajoissa sairaalaan, niin en osaa olla niin kovin huolissani. Reilut neljä vuotta ainakin on mennyt ihan hyvin näin. Tahdistin ei siis ole rajoittanut elämääni toistaiseksi millään tavoin, joten olen hyvin onnekas.
Sick sinus syndrooma kirjoitti:
Hei! Edelleen kiinnostaisi, onko joku oikeasti kuullut tapauksesta, jossa johto olisi irronnut? Minulle kerrottiin tahdistinpolilta, että kun johto on kiinnittynyt, niin on äärimmäisen epätodennäköistä, että se irtoaisi, vaikka liikkuisi miten. Itse harrastan mm. kiipeilyä ja siinä jos jossakin käsi tekee ääriliikkeitä ja välillä erittäin repiviäkin sellaisia (mm. rintalihas on revähtänyt joskus), mutta johto on pysynyt kiltisti paikoillaan.

Ok, ehkä en ottaisi pienintäkään riskiä, jos henkeni olisi välittömästi riippuvainen tahdistimen toiminnasta, mutta koska oma vaivani on sellainen, että tahdistinvian syntyessä todennäköisesti huomaisin sen huonona olona ja heikotuksena, ja osaisin mennä ajoissa sairaalaan, niin en osaa olla niin kovin huolissani. Reilut neljä vuotta ainakin on mennyt ihan hyvin näin. Tahdistin ei siis ole rajoittanut elämääni toistaiseksi millään tavoin, joten olen hyvin onnekas.
Olen kuullut että jossain joskus olisi johto irronnut mutta se on kyllä äärimmäisen harvinaista. Olen keskustellut kymmenien ihmisten kanssa joilla on tahdistin eikä yhdelläkään ole ollut johtojen kanssa ongelmia. Yksi kaveri kertoi kuinka johto oli mennyt sydämen seinämästä läpi ja alkanut iskeä keuhkoon.
Sitä ei kuulemma koskaan unohda ja tietää nyt miltä sähkökidutus tuntuu.
Onneksi tälläiset tapaukset ovat todella harvinaisia.
Minulle ehdotettiin eilen tahdistinta. En ole edes hyväksynyt koko sairauttani, saati sitten vielä tahdistinta. Voiko sen kanssa sitten ollenkaan nukkua vasemmalla kyljellä? Tuntuisi, että se lähtee ihon alla vaeltelemaan, jos olkapää on mutkalla. Pitääkö sen kanssa aina syödä marevania? Luulen, että mulla ei haava parane kunnolla. Mulla on lähes aina jotakin infektioita (viruksia tai bakteereita). En uskalla ottaa sikainflurokotustakaan toistaiseksi, kun olen jatkuvasti sairastellut tai muuten puolikuntoinen. Miten kestäisin sen leikkauksen?
flimmeripotilas 62v kirjoitti:
Minulle ehdotettiin eilen tahdistinta. En ole edes hyväksynyt koko sairauttani, saati sitten vielä tahdistinta. Voiko sen kanssa sitten ollenkaan nukkua vasemmalla kyljellä? Tuntuisi, että se lähtee ihon alla vaeltelemaan, jos olkapää on mutkalla. Pitääkö sen kanssa aina syödä marevania? Luulen, että mulla ei haava parane kunnolla. Mulla on lähes aina jotakin infektioita (viruksia tai bakteereita). En uskalla ottaa sikainflurokotustakaan toistaiseksi, kun olen jatkuvasti sairastellut tai muuten puolikuntoinen. Miten kestäisin sen leikkauksen?
Tahdistimen laitto on pikkujuttu, eikä sen olemassaolo haittaa nukkumista tai liikkumista. Marevaninkin käyttö liittyynee tuohon flimmeriin, ei tahdistimeen. Itselläni ainakaan ei ole mitään lääkitystä. Lue koko viestiketju, niin huomaat, ettei ole mitään syytä pelätä tahdistimen laittoa. Hyvin se menee!
Sick sinus syndrooma kirjoitti:
Hei! Edelleen kiinnostaisi, onko joku oikeasti kuullut tapauksesta, jossa johto olisi irronnut? Minulle kerrottiin tahdistinpolilta, että kun johto on kiinnittynyt, niin on äärimmäisen epätodennäköistä, että se irtoaisi, vaikka liikkuisi miten. Itse harrastan mm. kiipeilyä ja siinä jos jossakin käsi tekee ääriliikkeitä ja välillä erittäin repiviäkin sellaisia (mm. rintalihas on revähtänyt joskus), mutta johto on pysynyt kiltisti paikoillaan.

Ok, ehkä en ottaisi pienintäkään riskiä, jos henkeni olisi välittömästi riippuvainen tahdistimen toiminnasta, mutta koska oma vaivani on sellainen, että tahdistinvian syntyessä todennäköisesti huomaisin sen huonona olona ja heikotuksena, ja osaisin mennä ajoissa sairaalaan, niin en osaa olla niin kovin huolissani. Reilut neljä vuotta ainakin on mennyt ihan hyvin näin. Tahdistin ei siis ole rajoittanut elämääni toistaiseksi millään tavoin, joten olen hyvin onnekas.
Itselläni laitettiin n.vuosi sitten ICD-tahdistin (mun hengenpelastaja). Toinen johdoista "painoi" palleahermoon joka aiheutti sen kun pulssi laski ja tahdistin alkoi sitä nostamaan niin mulla tuli nykimistä rintakehään, aivan kuin hikatessa :) syy selvis sit ku alettiin tekeen tarkistus mittauksia. Aina ku sitä johtoo "tarkistettiin" ja mitä korkeammalle pulssia nostettiin niin "hytkyin ja pompin" siinä makuullani. Lääkärillä ja hoitajilla oli hauskaa ;) No ei siinä auttanu muu ku uusi haava ja johdon paikan vaihtaminen, nyt mulla on 2 haavaa vierekkäin. Jotkut lääkärit kuulema käyttää "tätä reittiä" johdolle mut en ole kuulema ainut tapaus jolle on käynny näin? Toisen laiton jälkeen tahdistin laitettiin niin et ne johdot lähtee ylöspäin kainaloon (tinnit ylöspäin) Ne on nyt niin "ulkonevat" et en voi käyttää esim. turvavyötä ku se hankaa niin niitä "ruuveja" ja iho tulee kipeeks ja lääkärit pelkäs et iho menee rikki ja tahdistin "tulee ulos" Sanovat syyksi ku oot niin hoikka siks se on niin pinnalla vaikka omasta mielestä oon ihan normaali (168cm 61kg) Harrastan ratsastusta vaikka toiset lääkärit on sitä mieltä ettei sais jos vaikka putois tm. mut mähän voin vaikka kaatua kävellessä niin ja siihen johtojen irtoamiseen. Itselläni tarkistetaan johdot vähintään 1/2 vuoden välein, siinä viimeistään kyllä huomataan jos niin ikävästi on päässy käymään. Vaikka mulle ei sen asennus menny ihan nappiin niin olen erittäin tyytyväinen siihen ja saamaani hoitoon. Kyllä sitä tuli itsekkin sillon ajateltua, et mitä jos se ei iskekkään tai johto on poikki ym. mut nyt oon ajatellut niin, et jos se ei pelitä ku tarve on, niin sitten on mun aika lähtee. Ihmisiä kuolee sairaalaankin vaikka siellä on kaikki tarvittava lähellä. Meillä on päivämäärä ku me synnytään ja päivämäärä ku lähetään. :)
Näpsähtelijä kirjoitti:
Minulle laitettiin tahdistin kohta kaksi vuotta sitten kammiovärinän vuoksi. Kaksi johdoista mittaa ja kaksi iskee, jos on tarpeen. Kerran lenkillä sain iskuja ja en haluaisi kokea sitä enää koskaan!

Joku kirjoitti kyseli tahdistimen "vuodosta". Itse tunnen tahdistimeni mittailut. Väsyneenä tai rasituksessa tahdistin näpsii luunappeja? Näpsäys ei ole kipeä, mutta tuntuu kainalossa asti. Tasaisesti, noin 15- 20 sekunnin välein tuntuu näpsintä.

Onko kellään samaa ongelmaa? Lääkäri totesi joidenkin tuntevan tahdistimen mittailut, mutta minulle jäi tunne, että lääkärin mielestä ongelma on enempi päänsisäinen!

Hyvin on muuten elämä eteenpäin jatkunut. Ratsastus on vielä haaveissa, jos vaikka talutukseen?

Hyvää kesää ja vointeja kaikille! T: 36 vuotta vanha ex-kilparatsastaja
Minulle laitettiin sydänpysähdyksen takia tahdistin noin 5vuotta sitten. Se tahdistin on jälkeenpäin pelastanut minut kolmelta kammiovärinä kuolemalta. Eli taju mennyt ja iskenyt kun mennyt kammiovärinään. Kuusi kertaa se on tahdistanut myös turhaan. :(

Ratsastus on ollut aina mulle henki jal elämä. Ja kun tästä elämän pituudesta en tiedä haluan elää sen niin kuin hyvältä tuntuu. Joten ostin ekan oman hevosen kaksi vuotta sitten. Tiedän riskit, mutta en halua enkä aio elää neljän seinän sisällä. Pelottaa turhat iskut, koska kipu on niin suunnaton, hevonen ei ole potkaissut selkääni, mutta tunnetta voisi kuvailla sellaiseksi, kun turha tahdistus tulee (kone luulee hyvänlaista rytmihäiriöö kammiovärinäksi).

Toivottavasti voidaan jutella paljon lisää -kuuntelen mielelläni tarinasi ihan kokonaisuudessaan.

Älä unohda tai jätä ratsastusta ja hevosia, jos jalat ja kädet toimii, eikä liikkumista ole kielletty. Mielettömien esteiden hyppääminen ehkä kannattaa jättää... ja aktiivinen kilpaurheilu korkealla tasolla (jossa on myös korkeat tavoitteet ja paineet).
Durasellpupujussi kirjoitti:
Olen kuullut että jossain joskus olisi johto irronnut mutta se on kyllä äärimmäisen harvinaista. Olen keskustellut kymmenien ihmisten kanssa joilla on tahdistin eikä yhdelläkään ole ollut johtojen kanssa ongelmia. Yksi kaveri kertoi kuinka johto oli mennyt sydämen seinämästä läpi ja alkanut iskeä keuhkoon.
Sitä ei kuulemma koskaan unohda ja tietää nyt miltä sähkökidutus tuntuu.
Onneksi tälläiset tapaukset ovat todella harvinaisia.
Eilen oli normaali vuotuinen tahdistinkontrolli ja toinen johdoista oli lakanntut toimimasta jo kuukausia sitten! En ollu huomannut olossani kovin kummallisia muutoksia!
Nyt erilillaisia kokeita ja lähete Meilahteen! Siellä sitten vaihtavat toisen johdon uuteen!
zephyr1 kirjoitti:
näyttää tahdistin olevan vasemmalla puolella. Mulla se on oikealla.
Oikealla puolella minullakin - olen myös joskus aikoinaan asiaa miettinyt.

Täytyykin kysyä ensi kuussa seuraavan tahdistinvaihdon yhteydessä...
flimmeripotilas 62v kirjoitti:
Minulle ehdotettiin eilen tahdistinta. En ole edes hyväksynyt koko sairauttani, saati sitten vielä tahdistinta. Voiko sen kanssa sitten ollenkaan nukkua vasemmalla kyljellä? Tuntuisi, että se lähtee ihon alla vaeltelemaan, jos olkapää on mutkalla. Pitääkö sen kanssa aina syödä marevania? Luulen, että mulla ei haava parane kunnolla. Mulla on lähes aina jotakin infektioita (viruksia tai bakteereita). En uskalla ottaa sikainflurokotustakaan toistaiseksi, kun olen jatkuvasti sairastellut tai muuten puolikuntoinen. Miten kestäisin sen leikkauksen?
Minullakin oli aikanaan "eettinen kriisi" - olenko oikeutettu elämään koneen varassa...

KYLLÄ; KYLLÄ JA KYLLÄ!!!!

Nuo ajatukset karisevat nopeasti, kun oma vointi paranee ja tajuaa saaneensa toisen mahdollisuuden.

Alussa on pientä kiusaa, mutta tahdistin kyllä yleensä kiinnittyy ja voit viimein nukkua ihan miten lystäät.

Marevania joudun nyt "syömään" pysyvän flimmerin takia, mutta 12 edeltävää vuotta ilman.

Samoja haavaongelmia minullakin, haava ärtyi ja sain siihen antibioottivoidetta. Kyllä se parani.

Lääkärit osaavat arvioida sopivan ajankohdan, kunhan vain kerrot infektioistasi. Mielelläänhän mitään leikkauksia ei tehdä silloin, kun pöpö on päällä, vaan se hoidetaan ensin pois.

Varmasti asiasi järjestyvät!
Sick sinus syndrooma kirjoitti:
Itse sain eteistahdistimen 4 vuotta sitten, eikä se ole rajoittanut elämääni toistaiseksi mitenkään. Asentaminen kävi paikallispuudutuksessa helposti ilman kipuja. Porakonetta tai muita magneettikentän synnyttäviä laitteita en voi käyttää, mutta enpä niitä ennenkään ole juuri käyttänyt, joten ei haittaa. Matkustelen paljon, eikä turvatarkastuksissa ole ollut ongelmia. Ilmoitus "I have a pacemaker" ja tahdistinkortin vilautus turvatarkastajalle on riittänyt joka paikassa, minkä jälkeen olen päässyt "kopeloitavaksi". Mutta samalla lailla käsitarkastukseen joutuvat monet muutkin, joten en koe sitä ongelmaksi.

Harrastuksiakaan en ole rajoittanut mitenkään, sillä vaikka sairaalassa yksi hoitaja varoitteli mm. ratsastuksesta, toinen hoitaja ja lääkäri sanoivat, että tahdistimen tarkoitushan nimenomaan on mahdollistaa normaalin elämän viettäminen, ei suinkaan estää sitä. On melko epätodennäköistä, että putoisin hevosen selästä sillä tavalla, että tahdistin rikkoutuisi. Olen siis lähtenyt sille linjalle, että en erityisesti varo tahdistinta, mutta heti jos epäilen sen vaurioituneen, soitan tahdistinpolille. Kertaakaan neljän vuoden aikana en vielä ole joutunut niin tekemään.

Onko jollekin lukijoista muuten käynyt niin, että tahdistimen johto olisi irronnut esim. urheillessa? Tai oletteko kuulleet, että jollekin muulle olisi käynyt niin? Itse harrastan myös lajeja, joissa kädet tekevät välillä laajoja ja repiviä liikkeitä, mutta ainakin toistaiseksi johto on pysynyt kiinni. Toivottavasti jatkossakin.

Tsemppiä itse kullekin!
Hei, sain eilen Sick sinus syndroman vuoksi eilen tahdistimen, olen 46v nainen. Asennus leikkaus oli suhteellisen ok, vaikka pelotti etukäteen tuo paikallispuudutuksessa tehtävä operaatio. Ikäviä tuntemuksia muttei kipua, homma kesti tunnin.
Nyt kotiutunut sairaalasta ja kovana urheilunaisena hieman epätietoinen mitä pystyn tekemään ja mitä en... harrastan maratoneja, kahvakuulaa, pilatesta, kuntosalilla käyntiä ja yleisurheilua kaikissa muodoissaan.. nähtäväksi jää miten nuo tulee sujaumaan tulevaisuudessa..

etsin tässä netistä juurikin vertaistukiryhmiä.. onko sellaisia?
+Lisää kommentti
Itselleni asennettiin kaksijohtoinen fysiologinen tahdistin kaksi vuotta sitten 3-asteen AV-katkoksen seurauksena. Olen 29-vuotias nainen. Laitteen asennus oli paikallispuudutuksessa tehtävä pieni toimenpide, nopeasti ongelmitta ohitse. Haava kesti parantua noin kolme kuukautta ja sen jälkeen olen viettänyt normaalia elämää. Nukkuminen kaikissa asennoissa on mahdollista, jos se vaan itsestä tuntuu mukavalta. Tahdistinta ei saisi kuitenkaan liikutella/sormeilla ihon läpi, jottei johtojen kiinnityskohta vaurioidu tai tulehtu. Haava on samankokoinen kuin umpilisäkkeenpoistoleikkauksesta seuraava.
4 VASTAUSTA:
Itselleni on asennettu tahdistin 2003 3-asteen AV-katkoksen takia. Olin kärsinyt ensin jatkuvasta rytmihäiriökohtauksesta, aamusta iltaan kahden kuukauden ajan. Diagnoosi oli 1-asteen AV-blokki EEG:n ottamisen jälkeen. Nuori, kokematon terveyskeskuslääkäri oli erittäin töykeä ja ihmetteli, vieläkö rytmihäiriö voi vaivata yli 8 viikon jälkeen. Sain lääkkeeksi betasalpaajaa, mutta en päässyt mihinkään tutkimuksiin. Kahden viikon betasalpaajalääkityksen jälkeen pulssi alkoi laskea alle 50, jolloin lopetin lääkityksen Lääkityksen lopetus ei auttanut, vaan pulssi laski koko ajan. Lopulta se oli 30, kun menin ensiapuun. Minut lähetettiin välittömästi TAYS:iin ambulanssilla, jossa tahdistin laitettiin seuraavana päivänä. Olin tahdistimen laittamisen jälkeen yön sairaalassa ja sitten pääsin kotiin. En saanut päivääkään sairauslomaa - työni on kuulemma niin "kevyttä istumatyötä" opettajana. Jouduin vaatimaan sairauslomaa, sillä työni ammattioppilaitoksen työnopettajana ei todellakaan ole kevyttä. Miten teillä muilla on ollut sairauloman kanssa ? Kuinka pitkään sairauslomanne on jatkunut ?

Olen nyt menossa tahdistimen vaihtoon kahden viikon päästä ja hiukan jännittää, muistelee edellistä leikkausta paikallispuudutuksessa.
Nainen 53 v. kirjoitti:
Itselleni on asennettu tahdistin 2003 3-asteen AV-katkoksen takia. Olin kärsinyt ensin jatkuvasta rytmihäiriökohtauksesta, aamusta iltaan kahden kuukauden ajan. Diagnoosi oli 1-asteen AV-blokki EEG:n ottamisen jälkeen. Nuori, kokematon terveyskeskuslääkäri oli erittäin töykeä ja ihmetteli, vieläkö rytmihäiriö voi vaivata yli 8 viikon jälkeen. Sain lääkkeeksi betasalpaajaa, mutta en päässyt mihinkään tutkimuksiin. Kahden viikon betasalpaajalääkityksen jälkeen pulssi alkoi laskea alle 50, jolloin lopetin lääkityksen Lääkityksen lopetus ei auttanut, vaan pulssi laski koko ajan. Lopulta se oli 30, kun menin ensiapuun. Minut lähetettiin välittömästi TAYS:iin ambulanssilla, jossa tahdistin laitettiin seuraavana päivänä. Olin tahdistimen laittamisen jälkeen yön sairaalassa ja sitten pääsin kotiin. En saanut päivääkään sairauslomaa - työni on kuulemma niin "kevyttä istumatyötä" opettajana. Jouduin vaatimaan sairauslomaa, sillä työni ammattioppilaitoksen työnopettajana ei todellakaan ole kevyttä. Miten teillä muilla on ollut sairauloman kanssa ? Kuinka pitkään sairauslomanne on jatkunut ?

Olen nyt menossa tahdistimen vaihtoon kahden viikon päästä ja hiukan jännittää, muistelee edellistä leikkausta paikallispuudutuksessa.
ICD tahdistin asennettiin ja sairaslomaa kirjoitetiin 2 ja puoli kuukautta. 2 viikkoa ennen sen loppumista karkasin jo takaisin töihin. Ihmettelin itsekin loman pituutta. Tosin minun kohdalla varmaan halusivat pelata varman päälle kun on menneisyydessä noita kammiovärinä episodeja.
Nainen 53 v. kirjoitti:
Itselleni on asennettu tahdistin 2003 3-asteen AV-katkoksen takia. Olin kärsinyt ensin jatkuvasta rytmihäiriökohtauksesta, aamusta iltaan kahden kuukauden ajan. Diagnoosi oli 1-asteen AV-blokki EEG:n ottamisen jälkeen. Nuori, kokematon terveyskeskuslääkäri oli erittäin töykeä ja ihmetteli, vieläkö rytmihäiriö voi vaivata yli 8 viikon jälkeen. Sain lääkkeeksi betasalpaajaa, mutta en päässyt mihinkään tutkimuksiin. Kahden viikon betasalpaajalääkityksen jälkeen pulssi alkoi laskea alle 50, jolloin lopetin lääkityksen Lääkityksen lopetus ei auttanut, vaan pulssi laski koko ajan. Lopulta se oli 30, kun menin ensiapuun. Minut lähetettiin välittömästi TAYS:iin ambulanssilla, jossa tahdistin laitettiin seuraavana päivänä. Olin tahdistimen laittamisen jälkeen yön sairaalassa ja sitten pääsin kotiin. En saanut päivääkään sairauslomaa - työni on kuulemma niin "kevyttä istumatyötä" opettajana. Jouduin vaatimaan sairauslomaa, sillä työni ammattioppilaitoksen työnopettajana ei todellakaan ole kevyttä. Miten teillä muilla on ollut sairauloman kanssa ? Kuinka pitkään sairauslomanne on jatkunut ?

Olen nyt menossa tahdistimen vaihtoon kahden viikon päästä ja hiukan jännittää, muistelee edellistä leikkausta paikallispuudutuksessa.
Minulle asennettiin tahdisti Syyskuulla,"Epikriisissä" kerrotaan rasituskokeessa oli maininta toisen asteen
totaalinen AV-blokki kammiovasteella 35/min, mitähän tuo kansankielellä tarkoittaa?
Onkohan PM/Boston/DDDR tahdistimen tyyppi, sanoisiko tämä teille mitään,mikä tyyppi tämä on?
Viittaa entiseen itäsaksaan, no en tätä oikein usko.
Olisin kaikista tiedonmurusistakin kiitollinen,muuten paketti tykyttää hienosti.
makraleena kirjoitti:
Minulle asennettiin tahdisti Syyskuulla,"Epikriisissä" kerrotaan rasituskokeessa oli maininta toisen asteen
totaalinen AV-blokki kammiovasteella 35/min, mitähän tuo kansankielellä tarkoittaa?
Onkohan PM/Boston/DDDR tahdistimen tyyppi, sanoisiko tämä teille mitään,mikä tyyppi tämä on?
Viittaa entiseen itäsaksaan, no en tätä oikein usko.
Olisin kaikista tiedonmurusistakin kiitollinen,muuten paketti tykyttää hienosti.
Totaaliblokki minullakin - pahin eteis-kammio-johtuma katkos. Asteita minulla tosin enemmän 3-4 en enää muista.
Pulssisi siksi noin alhainen.

Minulla Vitatron DDD - ärrästä en osaa kyllä sanoa mitään. Itäsaksa ;DDDDD

Hienoa, että pelittää!
+Lisää kommentti
keskustelu. Kiitos aloituksesta. Mullakin voi olla tahdistimen laitto edessä.
Ilmoita
Olinkohan muistaakseni viikon-kaksi sairaslomalla. Tein tuolloin opiskelun ohessa siivoushommia ja varmaan työn fyysisyyden vuoksi sain noin pitkän loman. Kyllähän kättä pystyy jo viikon päästä liikuttelemaan aika hyvin, eikä haava muuten rasita normaalia olemista jos nyt ei ihan nosta käsiä pystyyn (kirjaimellisesti siis). Kait se paraneminen on kuitenkin yksilöllistä, mutta jos työssään ei joudu nostelemaan taakkoja tai muuten liikuttamaan käsiä ääriasentoihin, on tuo viikko-kaksi ihan riittävä sairasloma.
6 VASTAUSTA:
Sairastan dilatoivaa kardiomyopatiaa, diagnoosi tehtiin v. 2007. Tahdistin laitettiin muutama viikko diagnoosin tekemisen jälkeen, sydämen harvalyöntisyyden vuoksi. Hyvin on mennyt tahdistimen kanssa, tottakai alkuun oli totuteltava esim tuo nukkuma-asento. En nimittäin vieläkään osaa "rennosti" nukkua vasemmalla kyljellä. Mutta ei se haittaa, pahempaakin voisi olla. Käytän itse myös ravintolisiä päivittäin, ja niista onkin ollut minulle suuri apu. Paras sydämen toimintaan positiivisesti vaikuttava ravintolisä on ollut ubikinoni, jota otan jopa 200 mg / vrk. Olen hoidossa antioksidanttiklinikalla ja käytän ravintolisiä siis tarkasti lääkärin valvonnassa. Pystyn käymään normaalisti töissä, lenkkeilen lähes päivittäin ja vointini on ollut sairauden vakavuuden huomioon ottaen tosi hyvä. Tietysti täytyy muistaa se, että sydän ei kuitenkaan toimi enäää normaalisti ja omat "rajansa " täytyy muistaa. Oikea ruokavalio ( kasvisvoittoinen ), liikunta, hyvät ihmissuhteet ja ennekaikkea omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen noiden ravintolisien lisäksi ovat tuoneet omaan elämääni jaksamista vaikean sairauden kanssa. Menee jo päiviä, etten muista ollenkaan sairauttani......Jaksamista kaikille!!
Still Alive kirjoitti:
Sairastan dilatoivaa kardiomyopatiaa, diagnoosi tehtiin v. 2007. Tahdistin laitettiin muutama viikko diagnoosin tekemisen jälkeen, sydämen harvalyöntisyyden vuoksi. Hyvin on mennyt tahdistimen kanssa, tottakai alkuun oli totuteltava esim tuo nukkuma-asento. En nimittäin vieläkään osaa "rennosti" nukkua vasemmalla kyljellä. Mutta ei se haittaa, pahempaakin voisi olla. Käytän itse myös ravintolisiä päivittäin, ja niista onkin ollut minulle suuri apu. Paras sydämen toimintaan positiivisesti vaikuttava ravintolisä on ollut ubikinoni, jota otan jopa 200 mg / vrk. Olen hoidossa antioksidanttiklinikalla ja käytän ravintolisiä siis tarkasti lääkärin valvonnassa. Pystyn käymään normaalisti töissä, lenkkeilen lähes päivittäin ja vointini on ollut sairauden vakavuuden huomioon ottaen tosi hyvä. Tietysti täytyy muistaa se, että sydän ei kuitenkaan toimi enäää normaalisti ja omat "rajansa " täytyy muistaa. Oikea ruokavalio ( kasvisvoittoinen ), liikunta, hyvät ihmissuhteet ja ennekaikkea omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen noiden ravintolisien lisäksi ovat tuoneet omaan elämääni jaksamista vaikean sairauden kanssa. Menee jo päiviä, etten muista ollenkaan sairauttani......Jaksamista kaikille!!
Olen 36-v ja mulla on ollut tahdistin tänään kaksi viikkoa. Asennuksen jälkeen mulle nousee lämpöä joka ilta, paitsi päivinä joina olen jo ottanut panadolia esim. rintakipuihin. Olen käynyt Meikussa kahdesti asennuksen jälkeen ja kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty eikä mitään syytä löydy. Sairasloma loppuu huomenna ja mun pitäis opettaa tanssia. En tiiä kuinka jaksan, kun nyt en jaksa kävelyllä käydä. Oletteko muut kokeneet lämpöilyä? Mistäköhän voi johtua?
Kiitos tästä ketjusta! On mahtavaa lukea muiden kokemuksia!
elorantat kirjoitti:
Olen 36-v ja mulla on ollut tahdistin tänään kaksi viikkoa. Asennuksen jälkeen mulle nousee lämpöä joka ilta, paitsi päivinä joina olen jo ottanut panadolia esim. rintakipuihin. Olen käynyt Meikussa kahdesti asennuksen jälkeen ja kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty eikä mitään syytä löydy. Sairasloma loppuu huomenna ja mun pitäis opettaa tanssia. En tiiä kuinka jaksan, kun nyt en jaksa kävelyllä käydä. Oletteko muut kokeneet lämpöilyä? Mistäköhän voi johtua?
Kiitos tästä ketjusta! On mahtavaa lukea muiden kokemuksia!
Minulle laitettiin tahdistin tämän vuoden tammikuussa. Olin kyllä todella kipeä leikkauksen jälkeen. En pystynyt likkuttamaan kättäni yhtään, etten olisi tuntenut kipua. Kipulääkkeetkään ei juuri auttaneet. En pystynyt nousemaan sängystä yksin ylös, en pukemaan jne. Sairaslomalla oli kuitenkin vain 3 viikkoa. Paraneminen kesti kyllä kauan. Nyt on vasta kuukauden verran ollut normaali olo leikkauksen jälkeen. Nukkuminen vaatii totuttelua, rippuen kummalle puolelle tahdistin laitetaan. Mulla se on vasemmalla. Mutta nyt voin elää suht koht normaalia elämää. Pelottaa jo ajatus, että sitten kun joudun joskus uudestaan leikkaukseen, miten kestän samanlaista kipua?
pacemaker69 kirjoitti:
Minulle laitettiin tahdistin tämän vuoden tammikuussa. Olin kyllä todella kipeä leikkauksen jälkeen. En pystynyt likkuttamaan kättäni yhtään, etten olisi tuntenut kipua. Kipulääkkeetkään ei juuri auttaneet. En pystynyt nousemaan sängystä yksin ylös, en pukemaan jne. Sairaslomalla oli kuitenkin vain 3 viikkoa. Paraneminen kesti kyllä kauan. Nyt on vasta kuukauden verran ollut normaali olo leikkauksen jälkeen. Nukkuminen vaatii totuttelua, rippuen kummalle puolelle tahdistin laitetaan. Mulla se on vasemmalla. Mutta nyt voin elää suht koht normaalia elämää. Pelottaa jo ajatus, että sitten kun joudun joskus uudestaan leikkaukseen, miten kestän samanlaista kipua?
Tahdistimeni vaihdettiin viime perjantaina paikallispuudutuksessa kuten ensimmäinen oli asennettu 7 vuotta sitten. Oikeasta nivusesta laitettiin väliaikainen tahdistin sydämeen ennen operaation aloittamista. Olin leikkaussalissa kaksi tuntia. Vanha tahdistin oli koteloitunut jämäkästi paikoilleen ja toinen johto vielä sen päälle. Lääkärillä riitti pitkään työtä vanhan irrotuksessa. Puudutus oli aluksi hyvä, mutta kipu alkoi tuntua ikävästi operaation pitkittyessä. Sain sitten kipulääkettä pyydettyäni myös suoneen, joka helpotti oloani. Nyt, kun leikkauksesta on 5 päivää, voin kääntyä nukkuessa oikealle kyljelleni, mutta vasemmalle kyljelle kääntyessä sattuu aika reippaasti. Haava on 6 cm pitkä ja 8 tikkiä (kuitenkin kahdessa kerroksessa lääkärin mukaan) ja se tehtiin eri kohtaan kuin viimeksi. Lääkäri TAYS:issa oli erittäin asiallinen ja kertoi koko leikkauksen ajan, mitä tekee. Sairauslomaa sain 10 päivää tikkien poistopäivään saakka. Todennäköisesti tulen tarvitsemaan sitä kuitenkin jonkin verran lisää. Leikkaavia lääkäriä on monenlaisia, mutta pyytäkää kipulääkettä leikkauksen aikana lisää, jos kipu alkaa tuntua.
Nainen 53 v. kirjoitti:
Tahdistimeni vaihdettiin viime perjantaina paikallispuudutuksessa kuten ensimmäinen oli asennettu 7 vuotta sitten. Oikeasta nivusesta laitettiin väliaikainen tahdistin sydämeen ennen operaation aloittamista. Olin leikkaussalissa kaksi tuntia. Vanha tahdistin oli koteloitunut jämäkästi paikoilleen ja toinen johto vielä sen päälle. Lääkärillä riitti pitkään työtä vanhan irrotuksessa. Puudutus oli aluksi hyvä, mutta kipu alkoi tuntua ikävästi operaation pitkittyessä. Sain sitten kipulääkettä pyydettyäni myös suoneen, joka helpotti oloani. Nyt, kun leikkauksesta on 5 päivää, voin kääntyä nukkuessa oikealle kyljelleni, mutta vasemmalle kyljelle kääntyessä sattuu aika reippaasti. Haava on 6 cm pitkä ja 8 tikkiä (kuitenkin kahdessa kerroksessa lääkärin mukaan) ja se tehtiin eri kohtaan kuin viimeksi. Lääkäri TAYS:issa oli erittäin asiallinen ja kertoi koko leikkauksen ajan, mitä tekee. Sairauslomaa sain 10 päivää tikkien poistopäivään saakka. Todennäköisesti tulen tarvitsemaan sitä kuitenkin jonkin verran lisää. Leikkaavia lääkäriä on monenlaisia, mutta pyytäkää kipulääkettä leikkauksen aikana lisää, jos kipu alkaa tuntua.
Nainen53: Hyvä tietää mitä odottaa sitten muutaman vuoden päästä...vaikka onhan se yksillösitä. Mutta uskon, että 7:ssä vuodessa varmaan tahdistin koteloituu ja johdot myös..jote se pelottaa. Mutta hyvä kun kaikki meni hyvin. Pyysin kipulääkettä lisää leikkauksen aikana ja sainkin suoraan suoneen, mutta ei oikeastaan auttanut ja sanoivat, etteivät pysty enempää antamaan. No, sittenhän meillä tahdisitnpotilailla alkaa olemaan leikkausarpia "jonossa":) Hyvää toipumista sinne!
pacemaker69 kirjoitti:
Nainen53: Hyvä tietää mitä odottaa sitten muutaman vuoden päästä...vaikka onhan se yksillösitä. Mutta uskon, että 7:ssä vuodessa varmaan tahdistin koteloituu ja johdot myös..jote se pelottaa. Mutta hyvä kun kaikki meni hyvin. Pyysin kipulääkettä lisää leikkauksen aikana ja sainkin suoraan suoneen, mutta ei oikeastaan auttanut ja sanoivat, etteivät pysty enempää antamaan. No, sittenhän meillä tahdisitnpotilailla alkaa olemaan leikkausarpia "jonossa":) Hyvää toipumista sinne!
Tahdistin laitettu kuukausi sitten, papereissa lukee toimenpidelääkärin tekstin mukaan monitorissa totaaliblokki kammiovasteella 35/min,kertosiko joku tietävä pysähtyikö sydän vai mitä tuo on kansankielellä tarkoittaa?
Näitä hyviä kirjoituksia lukeneena (kiitos kirjoittajille) siellä mainitaan 1 asteen AV-blokki ta 2 ja 3 asteen blokki,mitä eroa näillä tuloksilla mahtaa olla?
Kaikki muuten onnistui loistavasti.
+Lisää kommentti
Moi! Osaako joku selostaa, mitä tarkoittaa DDD tahdistimen säädöissä ylälukema. Lukemat 50 - 120. Alalukeman ymmärrän, että tahdistin toimii, jos syke jää alle 50. Mutta entäs tuo 120?
1 VASTAUS:
120 on ylin lukema, johon sykkeesi tahdistimen avulla nousee.
+Lisää kommentti
Näpsähtelijä, noilla mittailuilla tarkoitat varmaan kun tahdistin automaattisesti tarkistaa johtojen toiminnan, sen saa säädettyä pois päältä. Mulla oli alkuun sellasta et tuli useampi näpsähdys peräkkäin ja se oli just tota tarkistusta mutta se otettiin sitten pois päältä. Mut edelleen kun mulla menee pulssi liian alas ja laite tahdistaa niin tuntuu kuin saisi luunapin sydämeen, todella inhottavaa. Mulla on ilmeisesti toinen johto huonosti ja sähkö "karkaa".

Mulla on ICD tahdistin, laitettu kesällä 2010. Mulla oli haavan kanssa ongelmia kans et ei meinannu millään parantua ja arpi on aika ruma ja tahdistin näkyy koska oon kans hoikemman puoleinen. Olen 29-vuotias et tietty sitä miettii tollasia asioita mut en mä valikoi sellasii vaatteita jotka peittäis sen tai mitään, jos arpi näkyy niin näkyköön ja jos jotain se häiritsee niin kysykööt asiasta tai sanokoot.

Mä oon kyl pystyny aika normaalisti olee tahdistimen kanssa, pystyn nukkuu mahallanikin tahdistimen puolesta mutta silloin mä pidän kädet tyynyn alla ja mulla puutuu kädet yöllä niin pahasti et mieluummin nukkuu kyljellään. Tää puutumisongelma tuli sairauden myötä, mulla siis kardiomyopatia ja täällä taiski olla "tuttuja".
Ilmoita
Minulle laitettiin tahdistin 2008 ja erittäin hyvin toimii uusi fysiologinen tahdistin.
Haava parani hyvin, erittäin kaunis arpi, sanoi hoitaja
Ei haittaa ollenkaan elämää, voin tehdä mitä vain, vähän on joskus tuntemuksia kun tahdistin tahdistaa , mulla on vikana 3 asteen AV-katkos.
Olen 59v jaksan tehdä työtä paremmin kuin moni nuorenpi, olen hoitoalalla, on se hyvä että tahdistin on keksity muuten olisin jo haudassa ollut 3 vuotta.
Meilahden tahdistin polilla on ystävällinen henkilökunta ja osaavat lääkärit, täytyy vain elää eteenpäin näin mitä on kohtalo on määrännyt.
1 VASTAUS:
Täällä kanssa yksi tahdistettava, tahdistimen sain tammikuussa ja sillä mennään ja porskutetaan. Fysiologinen tahdistin minullakin (DDI). Olen aika nuori (29v) ja vähän vielä sopeutumista kyllä meneillään. Lähinnä siis ylipäätään jotenkin tähän ajatukseen, että elän sen kanssa loppuiän.

Minulla oli ongelmia tahdistimen sijoittelun kanssa. Olen hoikka ja minulla on pieni rintakehä. Tahdistin laitettiin lihaksen alle ja tuli sijoituksi vähän liian lähelle olkapäätä. Ensimmäiset viikot tahdistimen asennuksen jälkeen olivat äärimmäisen tuskallisia, kun tahdistin oli olkanivelen edessä koko ajan. Tuli selväksi melko pian, ettei se voi siihen jäädä. Viisi viikkoa asennuksesta tahdistintasku repesi ja tahdistin repsahti kainaloon. Sattui niin paljon, että vieläkin näin jälkikäteen puistattaa. Sen jälkeen tehtiin ripeästi korjausleikkaus. Tosin johdot eivät irronneet vaikka tahdistintasku ratkesikin, kainalosta käsinkin onnistui hienosti tahdistus.... Arpia on korjausleikkauksen jäljiltä kaksin kappalein. Näytän siltä, kuin oisin saanut puukosta rintaani. Toisaalta tottahan se onkin...

Tahdistimen ansiosta voin hyvin. Huumori auttaa sopeutumaan. Tunnen muutamia muitakin omanikäisiä nuoria aikuisia, joilla on tahdistin. Se on aika tärkeää, ainakin itselleni. Aiheesta saa reviteltyä myös erittäin loistavaa huumoria. Sille jaksan aina nauraa, että meidät voidaan oikeasti määritellä kyborgeiksi ;D

Onko teillä muilla tahdistimen saaneilla ollut leikkausalue pitkään kipeä? Itselläni tietysti taskun repeäminen ja uuden tekeminen pidensivät parantumista. Silti tahdistimen alue on itselläni jatkuvasti todella arka, ja kädessä on liikerajoituksia. Mm. kiertoliikkeet tai esim. jonkun tiukan purkin avaaminen ovat tosi vaikeita. Tahdistintaskuun koskee myös päivittäin jonkin verran, ja rintalihaksen rasittaminen pahentaa kipua. Näillä kuitenkin mennään :)
+Lisää kommentti
Saatan olla hieman liian nuori vastaamaan ... mutta tulen vastaamaan silti. :D Joo, siis itselläni on tahdistin synnynnäisen sydänvian takia, olen elänyt sen kanssa 13 vuotta, eli koko elämäni. Leikkauksia on tehty kolme, ja mulla on myös ollut kolme erinlaista tahdistinta. Tällähetkellä se on siirretty tuohon solisluun alapuolelle, toukokuussa 2011.

Itse voin käyttää lähes kaikkia sähkölaitteita, mutta puhelinta ei suositella pidettäväksi tahdistimen läheisyydessä, myöskään lentokoneiden turvatarkastuksesta en saa mennä läpi, tai magneetteja en saa käyttää. Saan liikkua lähes normaalisti, paitsi mitään iskuja ei tahdistinalueelle saisi tulla. Telinevoimistelu oli esim kielletty vielä silloin kun tahdistin oli tuossa kylkiluun alapuolella, nyt se on solisluun alapuolella, ja pullottaa siitä näkyvästi, ja tuntuu. - Ja kyllä, tämä on parantumaton vika, tahdistin on ja pysyy loppu elämäni. Oma sykkeeni on nimittäin 32, ja on vain laskenut kun olen kasvanut.

Piskunen, joka puhuit siitä kivusta leikkausaleen kivusta, niin voin sanoa että sattuu edelleen. Leikkaus tehtiin toukokuussa, ja esim laukun pitäminen siinä kohdalla sattuu.

Olen oppinut elämään sydänvian ja tahdistimen kanssa oikein hyvin. Meidän perhe on koko minun pienen iän ajan aikana käynyt monilla sopeutumisvalmennus leireillä ja perhekursseilla sydänlapset- ja aikuset ry:n kautta. Itse olin myös viimevuonna sydänlasten leirillä, ja ensivuonna olen menossa sydännuorten leirillä, jossa tapaa kaltaisiaan. Myös sydänaikuisille on sydänkursseja ja sova viikonloppuja. Että mukaan vaan. :) Tahdistimen asennus saattaa tuntua oudolta ajatukselta, että kehoon laitetaan joku ns "patteri" mutta se vaatii sopeutumista ja tottumista. Itse en ole koskaan oikein osannut "sopeutua" koska se on ollut mulla ihan aina, pari tuntisesta alkaen. Mulla vain pienenä kerrottiin mikä mulla on ja miksi käyn sairaalassa vuosittain (nykyään kaksi kertaa vuodessa) ja sillä selvä. Ehkä nykyään on enemmän kysymyksiä, kuin pienenä, mutta tykkään mun elämästä näin, enkä vaihtaisi tahdistinta loppupeleissä pois. Se on osa mun elämää.
Ilmoita
Miehelle asennttiin tahdisitin noin 12 vuotta sitten, hänen ollessa 27v. Muutaman vuoden kuluttua tahdistintaskun ympärillä alkoi tuntumaan voimakasta kipua ja tahdistimen kulma nousi ylös ja lähes ihosta läpi. Tahdistin vaihdettiin uuteen. Vuosi tahdistimen vaihdosta ja taas kipu tahdistintaskun ympärillä kävi tuskaiseksi ja tahdistin yritti tulla ihon läpi. Taas sairaalaan. Taskusta löytyi bakteeri joka oli ilmeisesti mennyt sinne jo ensimmäisen tahdistimen asennuksen aikaan. Tahdistin laitettiin taas uuteen kohtaan, nyt rintalihaksen alle. Aluksi kaikki vaikutti ihan hyvälle ja on muutama vuosi taas vierähtänyt. Nyt ollaan taas tilanteessa jossa mies on tosi tuskainen, kerran kävi jo sairaalassa jossa todettiin vaan että tahdistin toimii moitteettomasti. Kukaan ei ollut kiinnostunut siitä miten mies sen tahdistimen ympärillä voi. Olenkin tässä yrittänyt etsiä tietoa mistä saataisiin apua näihin tuskiin. Särkylääkemäärä on juhlava ja äsken mies lähti töihin koska ei saanut tietenkään sairaslomaa. Mitähän meillä on edessä? Olisipa päivä ilman pelkoa.
Ilmoita
Vaimo** onpas teillä ikävä tarina. Kirjoitin tuossa pari pykälää aiemmin omista kokemuksistani kun tahdistintaskuni repesi ja tahdistin siirtyi pois paikoiltaan. Itselläni myös kävi tuolloin niin (vaikka tahdistin oli jo alunperin lihaksen alla) että kun tahdistin ratkesi irti, sen kulma kääntyi ihoa vasten ja alkoi kairaamaan ihoa. Jos leikkausta ei olisi tehty pikapikaa, varmaan olisi ajan kanssa kairannut itsensä koko tahdistin siitä läpi, niin väärin päin se siellä oli ratkettuaan irti paikoiltaan.

Pelkään jotenkin että itsellänikin tulee vielä tässä ongelmia olemaan, kun samalla lailla kuin miehelläsi on tahdistimen alueella kipua eikä millään asetu ja tahdistintaskuun sattuu. Käsi ei toimi normaalisti. Olen yrittänyt kysellä tahdiistinpoliklinikalla että pitääkö tämä nyt vaan hyväksyä, mutta eivät ota oikein kantaa asiaan. Kipua on, mutta en käytä särkylääkkeitä juuri ikinä, vaan koitan kestää. Jollain lailla olen vähän turtunut jo siihen.

Muuten pidän tahdistimestani, se on osa minua ja tärkeää hyvinvoinnilleni.

Tsemppiä teille!
Ilmoita
Kivaa, että tänne oli tullut kommentti. Kiitos *Piskuinen*. Eniten ehkä tuntuu pahalle kun mistään ei saa apua eikä edes tietoa.
Mitenköhän yleistä tämä tahdistintasku-kipu on??

Miestä askarruttaa myös se, että miten ne johdot uusitaan, joudutaanko koko rintalasta katkaisemaan ns. avoleikkaus vai voikohan ne uusia jotenkin muuten??

Oli sairaalassa sanottu että seuraava korjausleikkaus on sitten sellainen että kaikki uusitaan ja tahdistin vaihdetaan oikealle puolelle. Miehen harrastus, ampuminen, loppuu sitten siihen.

Tänä aamuna laitettiin side rintakehän ja olkapään ympärille, jospa se vähentäs edes työssä esiintyvää tärinän aiheuttamaa lisäkipua.

Kyllähän se varmaan on niin, että kipuun on vaan totuttava, mutta kun
mistään ei voi tietää onko kipu lihaskipua vai aktivoituneen bakteerin aiheuttamaa, siitä taas on sanottu olevan vaarana sydänlihastulehdus yms...

Miehen tahdistin tekee töitä 95%.sti joten tuiki tärkeä kapsitushan se on ja muistetaan olla siitä kiitollisia. Mutta kun tuska ja pelko iskee niin koko perhe sairastaa...
Ilmoita
Käsittääkseni johtojen vaihtoa vältetään viimeiseen asti, koska niiden vaihtaminen/poistaminen on työläämpää ja riskialttiimpaa kuin itse koneiston. Olen ymmärtänyt, että johdon poisto lihaksesta aiheuttaa arven poistokohtaan, jossa se on kiinni, eli tästä seuraa oletettavasti lisää rytmihäiriötä jatkossa. En usko avoleikkaukseen, kuulostaa aika extremeltä toimenpiteeltä, olihan asennuskin aika pieni juttu. En tiedä, voiko johdot jotenkin "onkia" sieltä menemään toiselle puolelle, vai otetaanko ne sitten kylmän viileästi vaan pois ja uudet tilalle..

Tahdistintaskun kohdanhan ei normaalisti kuuluisi olla kipeä. Itse tunnen toki tahdistimen ja joskus siinä kohtaa tuntuu oudolta (ei kuitenkaan kipua). Se kuuluu varmasti jonkin verran asiaan, onhan ihon alle tungettu vierasesine.

Tsemppiä teille kaikille!
Ilmoita
Vaimo** sanoit tuossa että mietitte johtojen vaihtamista, minulle on sanottu, että jos ei ongelmaa niin neljät johdot mahtuis sydämeen (eli kun tarvitaan uudet, niin vanhat jätetään paikoilleen suoniin kunnes on vaihdettu parikin kertaa), mutta sitte pitää leikata rintakehä auki. On myös sanottu, että jos johdossa on joku pöpö ja se pitää ottaa pois, niin ekan vuoden aikana saanee ulos vetämällä, mutta tämän jälkeen sitte käytetään sellasta työkalua, jolla jotenkin "jyrsitään" pois se johtoa ympäröivä arpikudos, ja sillain saadaan kiskottua. Ehkä. Nimittäin jos jää jotain johdonpaloja suoniin, ja johdonpätkissä on pöpöä, niin ymmärsin, ettei olisi hyvä asia.

sun miehellä tuskin tässä vaiheessa johdot enää vetämällä ulos tulee, mutta onhan se ehkä mahdollista, että saavat sillä "jyrsijällä" ne suonista pois ilman, että rintakehä täytyy avata. Tosin jos miehelläsi on ollut jotain bakteeria, niin ei liene varaa tohtoreilla jättää pientäkään pätkää sinne.

Todella ikävä tilanne, jatkuvana tahdistintaskun kipuilijana ymmärrän kyllä että paljon tässä on asioita, jotka mietityttää.. ja juuri se ettei näihin oikein poliklinikalta tukea oikein saa.. Tietoakin joutuu joskus kovasti etsimään itse. Asiat riippuu paljon lääkäristä. Mulla on kyllä itselläni maailman paras kardiologi, johon luotan täysin, mutta se ei ole läheskään aina itse poliklinikalla vaan joku erikoistuva. Niiden erikoistuvien kanssa en välittäs edes keskustella, olen myös aika tarkka siitä, että kuka tahdistimeni säätöjä saa vaihtaa, jos vaihtaa täytyy.

Ei ole aina helppoa olla sairaalan "armoilla" ja riippuvainen jostain koneesta sisälläni, joskus väkisinkin vähän tulee huoli että mitä tulevaisuudessa... Mut iloisin mielin pitää mennä silti eteenpäin :)
1 VASTAUS:
Tuossa hieman faktaa, niin ei tarvitse arvuutella:)
http://www.fincardio.fi/@Bin/333301/sa_teema1A_11_luku13.pdf
+Lisää kommentti
Kiitoksia vastauksista. Linkki oli hyvin tyhjentävä eli kehitys kehittyy tälläkin lääketieteen saralla ja hvyä niin.

Rintakehän sitominen tiukaksi paketiksi on auttanut siihen kipuun senverran että mies pärjää nyt buranalla, mutta kyllä se sellainen aikapommi on kuitenkin. Joko mies väsyy täydellisesti kivun kuuntelemiseen ja niin mitäpä sitten tai bakteeri aktivoituu ja nousee kuume, silloin on jo kiire. Ei se nyt taida muuten kivuttomaksi tulla.

Näillä mennään.
Ilmoita
saako käyttää minkälaista kännykkää tahansa vai pitääkö välttää vanhoja tms?
Ilmoita
Voi käyttää minkälaista vain, uudet tahdistimet eivät häiriinny puhelimista mitenkään.
Hyvää kevättä kaikille tahdistinpotilaille.
1 VASTAUS:
Minulle laitettiin DDD tahdistin 3.4. ja tikit poistetiin 13.4.
Aika koholla tuntuu koko juttu rinnan päällä vielä olevan. Nyt meitä on sitten 2 duracel-pupua huushollissa sillä miehelläni on ollut se jo niin kauan että syksyllä on uuden tahdistimen vaihto.
Miehelläni oli pulssi enää 27 kun TYKSiin vietiin ja seuraavana päivänä laittoivat sitten tahdistimen .Itselläni taasen on päinvastainen vaiva, kuulemma "erinomaisen hankala" kiertoaktivaatiotakykardia taipumus/eteistakykardia taipumus.
Seloken Zoc lääkkeellä tasoitellaan vaivoja.
Tässä sitä yritetään pärjäillä
+Lisää kommentti
Tahdistin ym arvista tuli mieleen...

Itselleni tehtiin -90 (7v) avosydänleikkaus jossa suljettiin ASD. Valtava keloidiarpi kasvoi, mutta ei ole ikinä häirinnyt minua, ei edes teininä. Nyt (29v) helmikuussa asennettiin rytmivalvuri ja viikko sitten sydämentahdistin, koska synnynnäisen sydänvikani ja avosydänleikkauksen takia sinus solmuke alkoi sanoa sopimusta irti. Nyt rintakehä enemmän ja vähemmän arpinen, nyt jo siis 3 keloidiarpea ja lisää on luvassa varmasti kun tahdistinta vaihdetaan ja rytmivalvuri otetaan pois ym. ja nyt vasta itsekkin huomaan arvet ja ne aiheuttaa epävarmuutta. Mites muut "arpiset" naiset asiaan suhtautuu?

Onko muita aikuisia jotka lapsuusiän sydänleikkauksen jälkeen ovat saaneet tahdistimen?
1 VASTAUS:
Hei entinen ASD potilas! Kun Sinä kirjoitit kysymyksesi puolitoista vuotta sitten, toivottavasti sait jo vastauksetkin. Ja positiivisia! ASD leikkausta on tehty minulla v. 1967 (!), silloin olin 23 vuotias, 2 v. ikäisen pikkupojan äiti, ja sain ensimmäisen tahdistin just viime viikolla. Löysin tämän keskustelusivut vasta tänään. Olisi kiva lukea Sinusta, toivon vaan että kaikki meni hyvin! Terveisin Unkarista!
+Lisää kommentti
Itseäni ei niinkään se arpi haittaa, koska on jo vaalentunut nätisti muun ihoni väriseksi. Toista on tahdistimen näkyminen päällepäin kohoumana. Olen ns. normaalipainoinen ja silti se näkyy ja rajoittaa avarakaula-aukkoisten paitojen käyttöä. Täytyy vaihdon yhteydessä pyytää lääkäriä kairaamaan se syvemmälle. Vaihtoon on tosin vielä kuusi vuotta, eli jokunen vuosi pitää tässä kitkutella. Epäilen, ettei sitä tahdistinta kuitenkaan voi kovin syvälle tunkea, kai siellä tulee ahdasta. Harmittaa välillä ja etenkin kun tulee kesä, sitä haluaisi käyttää ohuita, läpinäkyviä ja kapeaolkaimisia vaatteita. Ei voi mitään, en tätä kohoumaa kyllä ala esitelläkään.
Ilmoita
Itselläni tahdistin asennettiin 3-asteen blokin takia tasan vuosi sitten juhannuksena. Aluksi oli vähän vaikeuksia nukkua sen kanssa mutta kyllä siihen yllättävän nopeasti tottui.

Painan 63kg (mies) ja pullottaahan se tuolla komeesti, piuhatkin näkyy liittimestä puhumattakaan mutta ei se itseäni haittaa pätkääkään.

Paljon liikun uimarannoilla ilman paitaa ja kyllähän porukka kyylää että mikäs patti se tuollakin on mutta kiva että porukalla on jotain tekemistä
ja puheenaihetta
2 VASTAUSTA:
Minullakin tahdistin pullistelee ihon alla, vaikka on asennettu lihaksen alle.
Arpiakin on riittämiin kaksi vierekkäin kun tahdistimen paikkaa on jouduttu siirtämään.

En piittaa enää nykyään arvista ja pullotuksista. Tahdistin on osa minua. Aluksi kyllä tuli itkua tuherrettua kun arvet oli rumat ja punaiset, mut aika haalensi arvet tosi vaaleiksi (ja kiitos sitkeän, useita kuukausia jatkuneen perhoslaastareiden käytön, silikoniteipin ihmeaine Kelocoten, jota voin suositella kaikille arpisille!)
Yes!

Itse komeassa hääpuvussa annoin "arvelle arvonsa" - eli näkyi osin kaula-aukon reunalta.

Olemme tosi onnekkaita!!!
+Lisää kommentti
Kun olisikin se arpi vaan, joka häiritsee (arvet kuuluvat elämään, niitä tulee kaikille), mutta kohoumaa ei noin vaan naamioida..Oma arpi parani nätisti ihan vaaleaksi eikä muodostanut arpikudosta. Vuosi siihen meni, ettei siihen kiinnitä huomiota itsekään, mutta kohouman näkee ja tuntee joka päivä.
1 VASTAUS:
Ensimmäisen tahdistimen saatuani - pullottaahan se, kuten nykyinenkin - kiusasin esim työkavereitani: uskallatko koskettaa! ;DDD

Kaikki kokeilivat, mutta se ilmeiden määrä yllättävään kovaan aineeseen sormen koskiessa!

Sain monet naurut!
+Lisää kommentti
Moi. Olen 14 vuotias poika. Huomenna maanantaina on tahdistimen vaihto. Tuhoaako se elämäni?
Ilmoita
TAHDISTIMEN ASENNUS 21.11.2012,
Täytyy myöntää, että "voi harmi". Vaivani on väsyminen ja ahdistus kävellessä.
Jos saisi vaan istua , niin pärjäisi hyvin. Ultraääni tutkimuksessa todettiin, että vasen kammio pumppaa hitaammin kuin oikea, siinä syy.
Joskus kyllä pulssikin laskee 44, mutta yleensä on n. 50 kahta puolen.
Olen ollut jo sydänohitus leikkauksessa v. 2008, joten varaosilla eteenpäin.
Jos se on sitten laitettava, vaikka vähän pelottaa, jälleen uusi haava, entinen jäi tosi rumaksi, kasvatti kudosta ja on vieläkin punainen.
THIS IS LIFE !
Mummeli.
2 VASTAUSTA:
Minulle asetettiin tahdistin tasan vuosi sitten. Toimenpide oli täysin kivuton. Ei ongelmia. - Elämän laatu parani heti ja hurjasti. Kuin uusi ihminen. Käyn kuntosalilla jne, joten voin harrastaa kaikkea kuntoilua.
Mies kirjoitti:
Minulle asetettiin tahdistin tasan vuosi sitten. Toimenpide oli täysin kivuton. Ei ongelmia. - Elämän laatu parani heti ja hurjasti. Kuin uusi ihminen. Käyn kuntosalilla jne, joten voin harrastaa kaikkea kuntoilua.
Minulle (pian 50 v. naisihminen) asennettiin 4 viikoa sitten tahdistin totaalisen blokin seurauksena. Pulssini oli vain 33/min. rasituksen jälkeen. Seuraavana päivänä leikkausta odotellessa pulssini laski jopa 25:een. Ensin asennettiin väliaikainen tahdistin ja seuraavana päivänä lopullinen. Toimenpide sujui hienosti ja oli ohi noin tunnissa. Hoito Vaasan keskussairaalan sydänasemalla oli ensiluokkaista ja sain kysymyksiini vastaukset. Pelkooni suhtauduttiin asiallisesti ja sain selityksen kaikkiin mieltäni askarruttaviin asioihin. Ensimmäisten öiden aikana tunsin sähköiskun ja heräsin siihen, mutta nopeasti totuin uuteen olotilaan. On lähes outoa kun lähden kävelylenkille pakkasessa, että en hengästy enää. Uskon, että kunnon kohentuessa, olotila paranee entisestään. Jatkuvat huimaukset ovat jääneet ja uskallan pian aloittaa taas kuntosaliharjoittelun normaalisti. Työhön palaaminen on jonkin verran aiheuttanut ahdistusksen tunnetta rinnassa, mikä varmaan johtuu stressitilanteista. Silti olo on aivan toinen kuin ennen leikkausta, enkä haluaisi takaisin siihen, että ei jaksa kävellä, ei jaksa nousta portaita ja happi tuntuu loppuvan heti, kun astun ovesta ulos. Uskon, että olen saanut uuden elämisen mahdollisuuden ja uuden elämän, josta täytyy pitää huoli. Olen niin kiitollinen saamastani hoidosta ja uudesta elämästä. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille.
+Lisää kommentti
Olen juuri 43 vuotta täyttänyt nainen. Minulla asennettiin ITC-tahdistin v.2004 rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan takia. Kolmen kuukauden kuluttua se piti asentaa uudestaan, sillä se alkoi tunkemaan ihon läpi ulos. Kolmas, muistaakseni LV-johto, aiheutti pallean stimulaation ja ensi maanantaina on kolmas asennus, jotta kolmaskin johto saataisiin toimintaan ja vointiini parannus. Vähän pelottaa tämä toimenpide, se on isompi ja pidempi ja käsittääkseni leikkaushaava tulee vasempaan kylkeen, eikä tuohon solisluun alle.

Onkohan kellään kokemuksia?

En tunne ketään lähimainkaan ikäistäni, jolla olisi sama vaiva. Nytkin leikkausta odottelevat minä kolme yli 70-vuotiasta.
1 VASTAUS:
Meillä toimii Kotkassa Tahdistinryhmä, jossa pääsee vaihtamaan ajatuksia muitten tahdistettujen kanssa. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki joilla on tahdistin tai ne joille suunnitellaan tahdistimen asennusta, myös omaiset ovat tervetulleita.
Seuraavan ryhmän kokoontumis ajankohdan näette www.sydänliitto ja sieltä haku
kymenlaakson sydänpiiri ja tahdistinryhmä.
Hyvää kevättä ystävät!
+Lisää kommentti
KYLLÄ TAHDISTINJOHTO VOI IRROTA.

Minulle kävi niin, kävin kontrolleissa, mutta asiaa ei huomattu mitenkään. Tuloksena liian hidas leposyke ja veritulpan vaara. Puoli vuotta meni Marevanilla.

Muuten olen pärjännyt tahdistimen kanssa hyvin, tosin viimeinen tahdistin laitettiin liian lähelle olkaniveltä, joten en saa vasenta kättä kunnolla suoraksi mikä estää normaalin liikkuvuuden.

TAHDISTIN VOI MYÖS LIIKKUA
Minulla on myös tahdistin siirtynyt pois paikaltaan. Oli kivaa maata leikkauspöydällä kun lääkäri ei enää löytänytkään laitetta. Loppujen lopuksi se löytyi kainalosta...

Mutta silloin kun tahdistin on toiminut hyvin olen voinut elää normaalia elämään, reissaillut Aasiassa ja urheillut jumpissa kuten muutkin.
Ilmoita
Hei! Olen 20 vuotias nainen. Minulla on ollut syntymästi asti sydäntahdistin koska synnyin keskosena 3-kuukautta liian aikaisin.

Muistan kaikki lääkäri käynnit 10vuotiaasta asti. Minulle se oli aina vaikeaa ja en koskaan halunnu mennä lääkäriin koska pelkäsin. Pelkäsin kai sitä että jotain on vialla ja juodun leikkaukseen. Minulta on vaihdettu tahdistimen paikka 2 kertaa. Ensin se oli vatsan lähellä molemilla puolilla kunnes se laitetiin melkein sydämen viereen jotta johdot eivät katkeaisi koko ajan.
Pienenä en saanut tukea tahdistmen kanssa kun vanhemmiltani, silloin ku tuli ikää lisää toivoi että saisi tavata ja nähdä samassa tilanteissa olevia lapsia ja nuori.

Murrosiässä tahdstin oli vieläki ahdistava asia, en uskaltanu kertoa siitä kavereilla tein kaikkeni että arpeni eivä näkyisi koska niiden takia minulla oli todella huono itsetunto. vasta kun täytin 16 ymmärsin että tahdistimen takia pystyn elämää normaalia elämää, liikkumaan ja tekemään melkein kaikkea mitä muutkin kaverit.

Nyt kun olen vanhempi haluaisin auttaa tällä hetkellä tilanteissa olevia nuori ja lapsia. Voisin jakaa heidän kanssa ajatuksia koska olen itse käynyt asian läpi ja voisin samaistua paremmin tunteeseen ja tilanteeseen.

Nyt kun olen 20 olen sujut asian kanssa, en pelkää kertoa ihmisille että minulla on sydän tahdistin ja enkä pelkää lääkäri käyntejä. Ainut mikä oli pellotava kokemus kun 18vuotiaana vaihdetiin puudutus leikuksella tahdistin koska virta oli lopussa. Tottakai arjessa on asioita joita pitää tehdä varoen ja erinlailla ja tunnen tahdistimen koko ajan ja tietyt liikeet sattuvat siihen. En esim. pysty nukkumaan mahallani tai että painoa on tahdistimen päällä. Ja tahdistin näkyy ja tuntuu päälle päin. Mutta olen silti töissä päiväkodissa ja pystyn tekemään normaali mittaisia päiviä ja jaksan niinkuin muutkin työkaverini.
Ilmoita
Kiitos kaikille rohkaisevista kommenteistanne! On mukavaa lukea näin hyviä kokemuksia täältä, sillä minulle asennettiin v. 2013 alussa tahdistin, ja en pystynyt yhtään valmistautumaan asiaan henkisesti, totaaliblokki tuli niin yllättäin, 3 viikon sisällä oli ollut huimausta ja ahdistusta sydämessä. Kun saavuin Oysiin, samana iltana päättivät, että tahdistin asennetaan seuraavana päivänä. Minulla ei ole ikäsiäni (54 v) tahdistinpotilasystäviä ja nämä kokemukset ovat minulle tärkeitä. DDD-tahdistimen kanssa onnellisena tästä eteenpäin, olen saanut uuden mahdollisuuden, tahdistin, jolle olen antanut nimenkin, on minun pelastajani
Ilmoita
Hei! Oen 71 v. Tahdistin asennettiin sydämmen hidastelun takia 12 v. sitte, nyt toinen typ. DDDR . Mutta rakkaat kohtalon toverit,mitä luuletta sotiiko tahdistaja Seloken ZOC :nia vastaan. Tahdistaja kaasuttaa ja Seloken ZOC jarruttaa, tällä Selokenilla yritetään tasata rytmiä ,mutta se myös laskee pulssia jota tahdistaja koittaa pitää säädetyssä lukemassa. Miten tämä voidaan tulkita, sanokaapa mielipiteenne.
1 VASTAUS:
Lääkkeillä hoidetaan rytmihäiriöitä ja tahdistimella vain hidasta pulssia, näin se menee. Eli tavallinen tahdistin ei hoida rytmihäiriöitä vaan hidasta pulssia .
Toinen juttu on ICD eli rytmihäiriötahdistimet jotka pyrkivät estämään vakavien rytmihäiriöiden kuten kammiovärinänä syntymisen.
+Lisää kommentti
Hei! olen 73 v.nainen Minulle laitettiin tahdisti 30 .01 2013PHKS: ssa.Leikkaus meni kaiken puolin hyvin,tosin kipulääkitystä jouduttiin antamaan lisää. Hoitohenkilökunta oli erittäin ihania ja minulle selitettiin erittäin hyvin, mitä tehtiin.leikkaus tehtiin paikallispuudutuksella ja kesti n. tunnin. sain kipulääkettä tatvittaessa. Haava on parantunut ihan hyvin eikä sitä ole särkenyt.
Jälkitarkastukseen menen n. 2kk. kuluttua.
Kysyisin "kokeneenmilta" haittaako, jos ottaa joskus lasin tai pari viiniä?

Ei kannata pelätä, jos olet menossa "uutta elämää" antavaan leikkaukseen!
Ilmoita
Moi!

Mukavaa luettavaa kohtalontovereilta! Olen 45 vuotias poliisi ja minulla on ollut tahdistin noin 5 vuotta 2-asteen eteiskammiokatkoksen takia. Olin juuri vuosittaisessa kontrollissa ja lääkärille totesinkin, että en enää huomaa tai tunne koko laitetta ollenkaan. Siitä ei ole ollut mitään haittaa, epämiellyttäviä tuntemuksia taikka kipuja. Liikun normaalisti, nukun normaalisti (yleensä vatsallaan) ja teen kaikenlaisia hommia entiseen malliin. Siinä se olla möllöttää solisluun alapuolella ja patterissa on elinikää vielä 3 vuotta.

Edellinen kirjoittaja kyseli viinilasin haitoista. No, pari lasia viiniä tekee sydämelle hyvää, joten siitä ei liene mitään haittaa. Alkoholin nauttiminen riippuu tietysti itse perussairaudesta ja omasta terveydentilasta. Alkoholilla ei ole mitään merkitystä tahdistimen toimintaan. Itse otan joskus reilustikin ja vointi on seuraavana päivänä nykyään parempi, kun syke ei krapulassa laske tahdistimen vuoksi liian alas. Eli jos olet ennen voinut juoda alkoholia, voit juoda sitä tahdistimenkin kanssa.

Itse pelaan tennistä, hiihdän, pyöräilen, laskettelen, matkustelen ympäri maailmaa, juhlin ja nautin elämästä ihan täysillä. Moni ei usko todeksi, kun kerron mikä vempele on sisälläni. Sydämentahdistin kuullostaa pelottavalta, mutta eihän se sitä ole!
1 VASTAUS:
Heissan:). Upeaa ja vahvistavaa kuulla juuri tuollaisesta elämästä tahdistimen kanssa. Täytin itse juuri 40 ja sain tahdistimen aivan puskista ennalta tietämättä sydänpysähdyksen vuoksi. Tämä eka kk on ollut henkisesti ja fyysisesti todella rankka. Olen kokenut toipumisen erittäin hitaaksi. Olen hätähousu ja kova liikkumaan. En ole aiemmin elämässäni joutunut "pysähtymään". Odotan niin matkoja ja normi meininkejä :D. Minulla todennäköisesti tehdään uusinta leikkaus tämän ensimmäisen arven parannuttua, koska tahdistin törröttää kainalosta, kun nostan kättä ylös. Ilmeisesti asennetaan lihaksen alle seuraavaksi.
+Lisää kommentti
Heips!
Minulle laitettiin ICD-tahdistin kesällä 2011, usean kammiovärinän ja pitkä QT-ajan takia. Vähitellen olen tahdistimeen tottunut. Ongelma on, kun makaan vasemmalla kyljellä, niin verenpaine laskee heti (alimmillaan ollut 80/42) ja kun käännyn selälle, niin verenpaine nousee normaaliksi. Outoa, eikö totta? Mistä johtuu (ed. vas. kylkiasennossa) kun tulee yllättäen todella kova kipu vasemman rinnan alapuolelle?Kipua on vaikea kuvailla, mutta ihan kuin puukko olisi rintaan lyöty ja se olisi osunut johonkin hermoon. Todella epämiellyttävää ja iltaisin jo pelkään, että tuleekohan se taas.... Onko muilla tällaisia kokemuksia?
Pitkä Qt-aika ja ICD
Ilmoita
Minulla loppuu patterit tahdistimesta 2v pääsä ja jo nyt pelottaa miten uudet patterit laitetaan tahdistimeen.
5 v sitten kun se laitettiin mulle 3-asteen AV-katkoksen takia , lääkäri sanoi että siihen mennessä on keksitty jo laite joka lataa patterit uudelleen.
Pelottaa jo nyt koko homma. Tahdistin polilla olen käynyt vain 2v välein koska tahdistin toimii todella hyvin.
2 VASTAUSTA:
Uusia pattereita ei laiteta, vaan koko tahdistinkoje vaihdetaan. Toisinsanoen, vanha laite kaivetaan ulos ja jo olemassaoleviin johtoihin asennetaan uusi laite.
Pelko pois kirjoitti:
Uusia pattereita ei laiteta, vaan koko tahdistinkoje vaihdetaan. Toisinsanoen, vanha laite kaivetaan ulos ja jo olemassaoleviin johtoihin asennetaan uusi laite.
Joskus johtojakin voidaan joutua uusimaan...
+Lisää kommentti
Minulla on ollut defilloiva rytmihäiriötahdistin jo 5v.,ja se asennettiin sydänsarkoidoosin takia.Se on pelastanut minun henkeni jo 2 kertaa kun sydän on mennyt kammiovärinään,molemmilla kerroilla olin yksin sauvakävelylenkillä,ja kaikki tapahtui hyvin äkkiä...taju lähti molemmilla kerroilla mutta onneksi ymmärsin istuutua,heräsin sitten maasta kun olin paiskautunut makuulleni.Tahdistin ei tunnu kuin suihkussa,pullottaa hieman vas.puolen rinnassa.Hyvin on säädöt pysyneet kohdillaan iskuistakin huolimatta,ja muutoinkin laite on pelittänyt niinkuin kuuluukin.Muutamia kertoja se on tunnistanut alkavan kammiovärinän ja ennättänyt hoitamaan sen etukäteen pysäyttämällä sen.Tuon olen havainnut hetkellisenä huimauksen tunteena,tainiinkuin salama olis iskenyt.Toisinaan en ole tiennyt siitä mitään,lääkäri on vain sitten soittanut seuraanvana arkipäivänä että huomasitko olossa siihen aikaan mitään erilaista.Minulla on etäseurantalaiite,jonka kautta näkevät jos tulee toimintoja.Patterin vaihto on varmaan edessä parin vuoden sisään...
Ilmoita
Minulla vaihdettiin tahdistin muutama viikko sitten, vanha uskollinen ystävä palveli melkein 9 vuotta. Vaihto meni hyvin ja sykettä pidettiin yllä isoprenaliinilla sen ajan kuin johdot saatiin kytkettyä uuteen kiinni. Pohjalla mulla 3-asteen AV-katkos ja siitä johtuen eteisissä nykyään omaa rytmiä noin 20% mutta kammioissa ei yhtään.
Sairaslomaa sain viikon ja sen jälkeen normaalisti töihin. Hyvää kesää kaikille patterikäyttöisille :)
Ilmoita
Tuli tuossa mieleen vaan yks hauska juttu,kun kerroin eräälle ihmiselle tahdistimestani,hän kysyi että pitääkö sinun nyt kävellä tiettyyn tahtiin...ihmiset pelkäävät tahdistinta,siitä puhumistakin...mutta ei kait tuo hassumpi vehje ole,turvaa antaa...
Ilmoita
Hei!
Kiitos hyvästä keskustelun alusta! Minulle on asennettu tahdistin tämän vuoden alussa.Kysyisin, onko teillä kellään esiintynyt runsasta hikoilua, kun tekee jotakin vähänkin "raskaanpaa" työtä, esim. imuroi?Olen 74v. nainen. tahdistimeen olen muuten erittäin tyytyväinen.Se on asennettu PHKS:ssa, ja leikkaus onnistui hyvin. Haava parani nopeasti. Jos minulla ei olisi näitä muita sairauksia, kuten fibromyalgiaa ja nivelrikkoa, niin elämä olisi melkein kuin ennen, Ennen tahdistimen laittoa pyörryin monta kertaa päivässäkin."Kylkiäisinä" pyörtymisistä, murtui mm. jalka,ja kylkiluita, päähän tuli reikä jne. Hyvää syksyn jatkoa kaikille , vai pitäisikö toivottaa vielä hyvää kesän jatkoa.
2 VASTAUSTA:
Hei !
Minulla on ollut rytmihäiriötahdistin reilu 2 vuotta. Hikoilen myös runsaasti jo pienessäkin rasituksessa. Hiki valuu, kuin suihkussa olisi ollut. Kiusallinen vaiva ja monet veikkaavat, että minulla olisi alkanut vaihdevuodet, mutta kun ei ole. On tutkittu!
Käyn kontrolleissa vuoden välein (eli 3 krt olen käynyt) ja sanottiin, että kammiotahdistusta ei ole ollut, mutta eteistahdistusta on puolet ajasta. Nyt viime aikoina on tullut runsaasti hyvin lyhyitä (1-2sekuntia) kestäviä "tajunnanmenetyksiä". En enää tiedä johtuuko tahdistimesta ja pitkä QT-ajasta vai onko niskani jumissa. Osaako joku kertoa miten oireet eroavat. Itse tietysti pelästyn ja pelkään, että kohta iskee!
Pitkä QT-aika ja ICD kirjoitti:
Hei !
Minulla on ollut rytmihäiriötahdistin reilu 2 vuotta. Hikoilen myös runsaasti jo pienessäkin rasituksessa. Hiki valuu, kuin suihkussa olisi ollut. Kiusallinen vaiva ja monet veikkaavat, että minulla olisi alkanut vaihdevuodet, mutta kun ei ole. On tutkittu!
Käyn kontrolleissa vuoden välein (eli 3 krt olen käynyt) ja sanottiin, että kammiotahdistusta ei ole ollut, mutta eteistahdistusta on puolet ajasta. Nyt viime aikoina on tullut runsaasti hyvin lyhyitä (1-2sekuntia) kestäviä "tajunnanmenetyksiä". En enää tiedä johtuuko tahdistimesta ja pitkä QT-ajasta vai onko niskani jumissa. Osaako joku kertoa miten oireet eroavat. Itse tietysti pelästyn ja pelkään, että kohta iskee!
Minun mielestäni, ainakin tuo joksikin aikaa" ns. tajunnan menetys" saattaa johtua niskastakin, joka on todella "jumissa". Itselläni sellaista tapahtuu, kun kurkoitan alaspäin tai katselen korkealle. Tuntuu, kun vähän pyörryttäisi. Samoin käy, kun vaihdan sängyssä asentoa, puolelta toiselle.
Silloin, ennenkuin minulle laitettiin tahdistin,pyörtyminen joka päiväistä.Nyt sitä ei boi sanoa enää pyörtymiseksi, vaan vähäiseksi huimaukseksi.
Olisi varmaan ottaa yhteyttä sinne paikkaan, missä se laite on asennettu.
Minä kerroin kyllä viimeksi,kun meillä oli PHKS:ssa koko päivän kestävä "palaveri" tästä hikoilusta, mutta ei siitä osattu sanoa, että mistä se saataa johtua.

Hyvää syksyn jatkoa! Pallero 13
+Lisää kommentti
Hei!
Minulla on DDD-tahdistin ollut nyt 5kk. Sairauksia on sairas sinussolmuke ja flimmeri. Jo nyt edessä johtojen vaihto.Eteiseen laitettu johto oli vaikea kiinnittää jo alunperinkin ja nyt kontrollissa huomattiin ,että myös kammion johto kohta lakkaa toimimasta. Onko kellään kokemusta johtojenvaihdosta.Ja minkä vuoksi johtosi on vaihdettu. Komlikaatiot jännittää. Hoitaja 48v
1 VASTAUS:
Eihän niitä johtoja varsinaisesti vaihdeta, sillä mitenkäs otat kiinnikasvaneet
vanhat johdot pois? Et mitenkään. Uudet vain korvaavat vanhat, jotka siis jäävät
kehoon.
Minulle laitettiin joskus 90-luvulla uusi johto/uudet johdot (en muista nyt miten
se oli), mutta kuulemma vanhat johdot saattoivat olla vialliset. Tieto oli tullut valmistajalta.
No, ei muuta kuin uudet piuhat kehiin...
Tahdistimia minulla on ollut lähemmäs 40 vuotta, 16 vuotiaasta asti.
Ikinä mistään sopeutumisvalmennuksista kuullutkaan! Teinille vaan tahdistin
kylkikaaren alle ja "lycka till". Uskokaa pois, että ahisti, mutta kaikkeen tottuu.
+Lisää kommentti
Onko kenelläkään muulla tahdistettavalla koskaan pallean nykinää?
Itselleni vaiva ilmaantui vajaa 2 vuotta tahdistimen asennuksen jälkeen ja on jäänyt pysyväksi jutuksi. Tietyissä asennoissa, kuten etukumarassa, pallea alkaa nykiä samaan tahtiin kuin tunnen tahdistuksen olevan. Nykinää ei koskaan ole jos olen ihan suorassa ja varsinkaan selällään maatessa. Mutta vähänkään etukumarassa ollessa, ja varsinkin kumartelut ym. provosoivat nykinää samoin erityisesti lattialla istuminen ja siitä eteenpäin kumartuminen. Kävin kahdesti tahdistinpoliklinikalla valittamassa asiaa kun pallea ajoittain jopa kipeytyi nykinästä, mutta eivät saaneet provosoitua siellä nykinää riittävän pitkästi esiin (vain pari yksittäistä nykäisyä tahdistaessa), joten lääkäri sanoi ettei johdu tahdistimesta. Itse en tähän oikein usko, koska ilmiö on niin selvästi provosoitavissa tietyillä asennoilla ja nykinän taajuus on sama kuin tahdistuksen, jonka voin tunnistaa. Mutta tuskinpa siis on vaarallista. Silti kyselen, onko muita ja onko sitä jotenkin pitänyt hoitaa?
1 VASTAUS:
Hei! Minulla myös vastaava nykinää ja pieni kiertoliike oikealla esim.istuessa voi
provosoida sen.Tahdistin ollut 2v.,sen on 3-johtoinen ja alkuun oli todella kiusallisia
ne palleanykinät.Säädetty tahdistinpolilla usemman kerran ja eräskin lääkäri ei oikein
ottanut asiaa vakavasti.Huomaan myös syödessä,jos vatsa vähänkin täydempi,että
tulee nykinätuntemuksia,samoin lattialla jumpatessa kumartuessa tai vatsallaan.Muutoin tahdistin toiminut ok
ja kunto kohentunut.
+Lisää kommentti
Hei

Sain fysiologisen tahdistimen viime vuoden keväällä. Syksyllä kävin kontrolli käynnillä ja patterin vaihto tulee eteen noin 6-7v kuluttua. Samalla tarkistuksessa pyysin jättämään sen päivittäisin tarkistustoiminnan pois, koska siitä ei kohdallani ole mitään hyötyä. On selvää että uusitilanne vaatii totuttelua ja uutta asennoitumista, mutta muuten pystyn elämään lähes samalla tavalla kuin ennen asennusta. Jos jotain saisi toivoa niin laite voisi olla pienempi, mutta aika näyttää miten lääketiede kehittyy ja menee eteenpäin. Kaikille voimia ja jaksamista!!
2 VASTAUSTA:
mullakin fysiologinen tahdistin ollut 6 vuotta . Sanovat aina että vaihdetaan noin 6-7 v päästä,mutta Tänään sanoivat että vaihto on vasta 5-7 vuoden päästä koska tahdistin on kuluttanut aika vähän pattereita mun oma sydän lyö 50 (silloin olisi ollut 14v)
vaihto on helppo, avataan vain haava ja vaihdetaan petterit ,ommellaan kiinni, päivän vain sairaalassa ja pääsee kotiin.
Mulla on tahdistin toiminut todella hyvin, olen kiitollinen joka ainoasta hetkestä jonka voin elää näinkin.
62v kirjoitti:
mullakin fysiologinen tahdistin ollut 6 vuotta . Sanovat aina että vaihdetaan noin 6-7 v päästä,mutta Tänään sanoivat että vaihto on vasta 5-7 vuoden päästä koska tahdistin on kuluttanut aika vähän pattereita mun oma sydän lyö 50 (silloin olisi ollut 14v)
vaihto on helppo, avataan vain haava ja vaihdetaan petterit ,ommellaan kiinni, päivän vain sairaalassa ja pääsee kotiin.
Mulla on tahdistin toiminut todella hyvin, olen kiitollinen joka ainoasta hetkestä jonka voin elää näinkin.
Mulle vaihdettiin vasta,eka tahdistin ehti olla 5 ja puol vuotta,ja ehti antaa usita toimintoja,vaikka sydän muuten käykin omillaan,minulla on siis rytmihäiriötahdistin.Sain uusinta teknologiaa olevan koneen rintaan,joka lähettää jopa ekg puolivuosittain tahdistinpolille,kohta ei kai tarvi käydä enää ollenkaan näytillä!Muuten,tahdistin siirtyy kuulemma säästötilaan 3kk ennen vaihtoa,ja alkaa hälyttää sairaalassa,kunnes se vaihdetaan.Oli muuten nätti toimenpide,pari tuntia kesti paikallispuudutuksessa,ja iltapäivällä pääsi jo kotia.Hyvin on istunut uusikin laite rintaan,entinenkin oli niin koteloitunut ettei tahtonut pois saada.Kyllähän se lisää aikaa meille antaa,onneksi ollaan olemassa nyt eikä ennen...
+Lisää kommentti
Itselleni laitettiin tahdistin pari vuotta sitten ollessani parikymppinen. Totaaliblokki iski kuin kirkkaalta taivaalta,sairaalaan minut vietiin ambulanssilla ja seuraavana päivänä asennettiin tahdistin. Kaikki tapahtui äkkiä eikä asiaa oikein heti ymmärtänyt. Hyvin olen tottunut elämään tahdistimen kanssa,eikä sen olemassaoloa aina muista edes. Silti on välillä päiviä kun miettii miksi kävi niinkuin kävi. Pattereiden vaihto edessä muutaman vuoden päästä ja hiukan jännittää mitä tuleman pitää. Tekniikka kuitenkin kehittyy koko ajan. Saunassa käydessä tulee usein huono olo,onko muilla tahdistimen omaavilla ollut vastaavaa? Muuten elämään ei ole tullut suurempia rajoituksia. Harmittaa kun särkyyn ei ole kuulemma olemassa mitään helpotusta,kivun kanssa pitää oppia vain elämään :( Olen miettinyt usein että vertaistuesta olisi suuri apu,kun saisi jakaa ajatuksia muiden tahdistimen saaneiden kanssa mutta en ole netistä löytänyt pirkanmaalta mitään ryhmiä,tietääkö joku? Hyvää talven jatkoa kaikille!
Ilmoita
Tästä minäkin haluaisin selvyyttä, voinko saunoa ja löylytellä, onko haittaa tahdistimelle, on ollut pian kolme viikkoa. vai määrääkö sen oma olo ja tuntemukset.
1 VASTAUS:
olen ollut kuumissakin saunoissa eipä ole haitannut
+Lisää kommentti
Mulla on nyt kuudetta vuotta tahdistin,tykkään saunoa matalassa lämpötilassa,menenkin aina ekana saunaan ettei se ole liian kuumaksi vielä ehtinyt.Saapi kait sitä saunoa.ihan niin kuin tykkää..mikä ettei?
Ilmoita
Itselleni asennettiin ICD-tahdistin 4 vuotta sitten kun olin menettänyt tajuntani rytmihäiriöiden vuoksi. Olin silloin 25-v. Lääkitys on kuitenkin pitänyt pahemmat rytmihäiriöt poissa eikä tahdistimen ole tarvinnut kertaakaan iskeä. Mutta mielenrauhan se on tuonut. Lisälyöntejä ja muita pieniä rytmihäiriöitä on aina välillä, mutta kun tietää tahdistimen olevan rinnassa vahtimassa, en jää "kuuntelemaan" rytmiä ja siten se pysyy luontevampana.

Minulla tahdistin ei ole rajoittanut elämää, ennemminkin perussairaus rajoittaa enemmän. Tuossa vasemmalla se on ihan alla,näkyy pienenä kohoumana (koska lihas ei ole palautunut normaaliksi hävittyään vähäisen käytön vuoksi). Arpi valitettavasti on leveä, mutta senkin kanssa olen oppinut elämään. Joskus siinä tahdistintaskussa on kummallinen tunne, ei ihan särje, mutta ei ole ihan normaalikaan.

Mitään liikerajoituksia kädessä ei ole, mutta ei tunnu hyvältä rasvata oikeaa olkapäätä, tahdistin ottaa olkaluuhun kiinni silloin. Alussa tuntui ettei käsi liiku mihinkään ja nukkuminen mahallaan oli mahdotonta, mutta ajan kanssa keho sopeutui siihen.

Olen kiitollinen tästä tahdistimesta, se antaa mahdollisuuden elää oman näköistä elämää,niin ettei tarvitse jonkun olla vieressä vahtimassa jos tulee paha rytmihäiriö ja tajunta menee. Mutta silti olisi mukava tavata kohtalotovereita Salon seudulta ja mielellään samaa ikäluokkaa. Vertaistuki on aina vertaistuki.
Ilmoita
Minullakin on tahdistintaskussa välillä "kumma tunne", miten sen sanoisi, ei ihan kipua mutta sellasta outoa ahtauden tunnetta / jonkunlaista kireyttä. Vaikea kuvailla. Oma tahdistimeni on rintalihaksen alla, koska ihon alla ei ollut riittävästi rasvaa, jotta olisi voitu jättää tahdistin vain ihon alle. Joskus tahdistin hankaa kylkiluita, joiden päällä se on rintalihaksen alla. Jos on sateinen ja kylmä sää, tahdistintaskua ja sen alustaa kolottaa jonkin verran. Painavien juttujen kantaminen aiheuttaa särkyä.

Muuten menee hyvin. Tahdistimen sain 3 v sitten, olin silloin 28 v. Mukava kuulla että on muitakin nuoria joilla on tahdistin! Vertaistuki olisi tärkeää tässäkin. Itseänikin jännittää joskus se, kun generaattori pitää vaihtaa. Se mietityttää vielä enemmän, jos itse johdot on joskus pakko jostain syystä vaihtaa. Toivottavasti ei.
Ilmoita
Mulla sama juttu tahdistimen kanssa, kireyden ja ahtauden tunnetta rinnassa esiintyy aina välillä. Oletteko muut huomanneet tahdistimen laiton jälkeen esim.lenkillä käydessä että hengästyisitte helpommin kuin ennen?
Ilmoita
Minä olen kyllä hengästynyt vähän helpommin lenkillä tahdistimen laiton jälkeen. Toisaalta en tiedä johtuiko se aluksi siitä, että tahdistimen laiton jälkeen oli useampi kuukausi, etten voinut lenkkeillä. Tämä johtui siitä, että tahdistimen paikkaa jouduttiin vaihtamaan ja olin toipilaana leikkausten vuoksi jonkin aikaa. Taisi kunto laskea sinä aikana? Sittemmin tahdistimessani on ollut moodina DDDR, mikä tarkoittaa sitä, että tahdistin nostaa tarvittaessa sykettä. Mietin, että tämä voi jotenkin vaikuttaa verenkierrollisiin asioihin. Tosi vaikea sanoa mikä johtuu mistäkin.

Mikä moodi sinulla on kevätlintu?

Lenkkeillessä tuota kireyttä/ahtautta varsinkin tuntuuu minullakin. Joskus juoksulenkin jälkeen tahdistin näkyy iholla, on kuin olisi jotenkin kohonnut ylöspäin solisluuta kohti ja sitten taas jossain vaiheessa laskeutuu... Kummia juttuja.
Ilmoita
Minulle asennettiin tahdistin 11.4.2014. Sairaalassa olin tarkkailussa n. 1.5 viikkoa.
Minulla oli leposyke 28-40 / min. Ei ollut vaihtoehtoja mitä tehdään. Tahdistin oli ainoa vaihtoehto. Sydänlihas ja verisuonet olivat hyvässä kunnossa. Ennen tahdistimen asennusta olin monta kertaa pyörtynyt tai ollut pyörtymäisillään. Vaikea tilanne kun ei koskaan tiennyt, milloin valot sammuvat. Olisi paljon asiaa ko. aiheesta mutta en tiedä kenen kanssa keskustelisin. Vuonna 2011 minulla todettiin eteisvärinä, jonka jälkeen aloin käyttämään marevania.
Marevan oli tuttu lääke vuosien takaa kun olin saanut alaraaja trompeja.
Ilmoita
Mikä on taustalla?Tiedän tunteen kun ei tiedä milloin valot sammuvat,mutta toivottavasti tahdistin tuo sinulle avun.Tuntuisi että se hyvinkin korjaisi juuri tälläisiä liiallisia sykkeenlaskuja,jollaisesta ilmeisesti kärsit.Mutta ainahan se pelko on takaraivossa kuka tälläisiä on kokenut.Olitko sairaalassa tuon tahdistimen asennuksen jälkeen vai ennen?
Ilmoita
Vertaistuki olisi mielestäni tärkeää,kun sydämentahdistin kuitenkin on iso elämänmuutos ja vielä jos sen saaminen on tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tietääkö kukaan onko pirkanmaalla nuoremmille ihmisille vertaistukiryhmää esim.sydänliiton järjestämää?
Ilmoita
Täällä myös yksi sähköistetty nuorimies. 5 vuotta kulunut enemmän tai vähemmän helposti tahdistimen ja lääkityksen kanssa. Mieluusti myös kuulisin kokemuksia muilta nuoremmilta jolla henkiriepu välillä roikkuu tahdistimen varassa. Asustelen Turussa, laittakaa viestiä jos kokemusten vaihto kiinnostaa.
Ilmoita
Hei minulle on laitettu IPG tahdistin pari päivää sitten eli 22.7.2014.
Eteisvärinästä olen kärsinyt vuodesta 2008 lähtien. Nyt oireeksi tuli tajunnan menetyksen tunne, joka oli tosi voimakas. Ambulanssilla sairaalan, ja sieltä kardiologi kertoi, että tuon flimmerin hidas osa eli sydämen lyömättömyys kesti liian kauan, jonka myös ambulanssipojat kotona huomasivat. Näin ollen tahdistin oli paikallaan laittaa. Tämä on nyt sellaista opettelua sen kanssa elämään.
Varsinaisesti ei kovia kipuja ole ollut, mutta silloin tällöin pistelyä esiintyy.
Tarkistus on elokuun lopussa.
Helsingissä toimii sydänliiton tiloissa tahdistinryhmä, jonne ilman muuta menen kunhan se syksyllä taas alkaa. Aiemmin kävin rytmiryhmässä, voin kyllä käydä molemmissakin. Hyvää vointia kaikille kohtalotovereille.
Ilmoita
Mulle laitettiin DDD tahdistin 16.04.2014.
Kävin tarkastuksessa 24.07.2014.
Tahdistin oli toiminut 95%.
Pariston kesto 14.7 vuotta vielä.
Muuten olo on erinomainen en juuri enää huomaa tahdistinta ollenkaan.
Ilmoita
Minulle on laitettu tahdistin 4.8.2014. Aluksi olotila tuntui paranevan eikä suurempia kiputilojakaan ollut ja haava on paranemassa. Nyt viikko leikkauksen jälkeen on "rintakipua" läpi lapoihin. Myös syvään hengittäessä tuntuu. Onko kenelläkään kokemuksia mistä johtunee.
Ilmoita
Niin ei kait se tahdistimen asentaminen paranna oloa...?Kannattaa kysyä hoitavalta taholta noista oireista...
Ilmoita
15
Ilmoita
Tervehdys Heart6!
Vastaukseni tulee kovin myöhässä. Minulle laitettiin tahdistin muutamia viikkoja sitten. Muuten on mennyt hyvin sen jälkeen, en aina edes muista laitteen olemassaoloa, mutta otan kyllä huomioon, mitä en saa tehdä. Minulla on selkein oire laitteen asentamisen jälkeen ajoittainen väsymyksen tai jopa masntumisen tunne. Olen kertonut tämän siihen puhelinnumeroon, joka annettiin sitä varten, että tulee ongelmia. Henklö, jonka kanssa puhuin, ei kyllä ottanut puheitani väsymykestä vakavasti. Olen 85-vuotias.
Ilmoita
Paljon hyviä kirjoituksia ja kokemuksia, kiitos niistä. Itselleni asennettiin tahdistin reilu kk sitten ja olo alkaa olla suht normaali. Mitään rajumpaa liikuntaa en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan. Lähinnä kävelyä.
Minulle sanottiin, että autoa ei saisi ajaa puoleen vuoteen? Perustuen siihen, että jos tulee kohtaus ajaessa ja tahdistin alkaa tahdistaa, niin seuraukset voivat olla huonot. Onko muille asetettu autolla ajamiseen kieltoa näin pitkäksi aikaa? Tai onko tullut tahdistuksia ajaessa?
Ikää 40v.
Ilmoita
Joo se annetaan aina puolen vuoden ajokielto kun tahdistin asennetaan.Tai jos on toimintoja,niin aina iskun jälkeen puoli vuotta ajokieltoa.Ei ole tullut,mutta jos tulisi vaikkapa ylitahdistus ajaessa,saattaisi se mopo lähtiä käsistä.Kyllä sitä pärjää ajamattakin,itellänikin oli puolitoista vuotta yhteen menoon ajokieltoa,kun tuli toimintoja tahdistimen asentamisen jälkeen.Asennusikä 42v.
Ilmoita
Hei kaikki tahdistinlaiset :D
Eli mulla SSS eli sairaaloisen matala leposyke johon maaliskuussa 14 asennettiin tahdistin. Tahdistin on nyt AAIR modella.
Jälkeen tulleita tuntemuksia... minäkin hikoilen kuin "sika" urheilessani nykyään... toki ennenkin mutta nyt ihan lentää hiki...
Tahdistin kutiaa ihon läpi.. ja näin atoopiaa sairastavana olen monesti yöllä herännyt siihen että olen melkein kaivanut tuon laitteen kuopasta ylös kun se kutiaa....??
Minulla oli ajokielto vain 2 vkoa. varmaan riippuu siitä miksi tahdistin laitettiin...
ja toisaan minulle on tullut noita "pysähtyneisyyden" hetkiä asennukse jälkeen... liekkö av-katkoksia...
Ilmoita
No onpa kumma kun on vain 2 viikon ajokielto..Yleensähän se on tahdistimen laiton jälkeen se puoli vuotta,.kun on kuitenkin noita pysähtyneisyyden tunteita.Tuo hikoilu johtuu sydämen toimintahäiriöistä,mulla ihan samaa,samoin tahdistinarpi kutiaa toisinaan niin että pitää rapsuttaa.
1 VASTAUS:
Minulla fysiologinen tahdistin, jonka asentamisen jälkeen ei ajokieltoa tullut päivääkään. Eli ajokielto tullee, mikäli laitettu iskevä tahdistin?
+Lisää kommentti
Niin se varmaankin on...ja aina iskun jälkeen uusi puol vuotta,mutta kaikkeen tottuu...ehkä sen auton ehtis ajaa tien sivuun tahdistimen iskiessä,ennenkuin taju hetkeksi lähtee...kaikillahan se ei lähe,mulla on käynyt näin joka kerta.Nyt on ollut rauhallista jo 5v.eli kortisonikuurin jälkeen ei ole ollut toimintoja.Jos sais palata ajassa taaksepäin,olisin vaatinut jo sarkoidoosiepäily -diagnoosin saatuani tuon kuurin kortisonia,sillä se auttoi,ja vaiensi tulehduksen sydämessä!
1 VASTAUS:
Hauskaa lukea muidenkin tahdistin kokemuksia. Itse olen 26 vuotias nainen ja minulla on ollut tahdistin jo melkein 20 vuotta. Se on kertaalleen vaihdettu ja seuraavaa vaihtoa odotellessa 2-4 vuoden päästä. Olen sinänsä onnekas että viime kontrollissa tahdistusta oli ollut vain 1 prosentti ja alaraja on minulla 40, sillä oikea olkapää nyki ikävästi aina, kun alarajana oli 50. Käyn kontrolleissa n 1,5 vuoden välein. Tahdistin asennettiin minulle vasovagaalisen neurokardiogeenisen syncopeen takia. Eli heijasteperäisen sydämenpysähdyksen takia. Varsinaisesti sydämessä ei ole siis vikaa. Ennen uuden tahdistimen asennusta 07 en huomannut tahdistinta ikinä! Harrastin ratsastusta ja olin muutenkin liikunnallinen. Uuden tahdistimen jälkeen tulivat erinäiset nykinät ja uuden tahdistimen asennus ei sekään mennyt ihan nappiin. Lääkärit eivät olleet leikkausta suunnitellessaan ottaneet huomioon että tahdistin oli asennettu lihaksen alle ja he olivat varautuneet ihonalaiseen leikkaukseen. Kivut olivat leikkauksessa inhottavia ja muistan siinä miettineeni että ikinä ei ollut sattunut niin paljon. Minulla ei ollut lyhyen nukutuksen jälkeen lainkaan puudutusta vaan sain vaan kipulääkkeitä. Olin siis täysin kykenevä nousemaan leikkauspöydältä ja kädet toimivat ihan normaalisti. Tällä hetkellä minulla on kolme johtoa joista yksi on jo ihan murtunut ja kytketty pois päältä (eteisjohto). Se oli kuulemma viime leikkauksessa jo huono kuntoinen mutta jätettiin silti. Luulen että se on ollut se joka on ns. vuotanut ja aiheuttanut kaikki ylimääräiset nykäykset ynnä muut. Viime aikoina olen myös huomannut sellaista kummallista "jomotusta" haavan alla. Niinkuin tahdistin olisi jotenkin enemmän tiellä. Pitää toivoa ettei ole lähtenyt omille teilleen
+Lisää kommentti
minulle asennettiin tahdistin 15.12.2015.nyt on kulunut runsas kuukausi asennuksesta,olo parempi mutta aluksi tahdistin heilui pahasti nukkuessa ja kun yöllä vaihtoi asentoa.haavakipu tahtoo vaivata vieläkin ja kutinaa tahtoo olla tahdistimen kohdalla.nyt olen käynyt jo ikäihmisten vesijumpassa ja tehnyt vain liikkeitä ,mitkä ei kipeytä.kyllä tämä tästä iloksi vielä muuttuu. tsemppiä kaikille.
Ilmoita
Minulla on ollut nyt 8 v.tahdistin,enkä edes muista sen olemassa oloa.Se,että miten siihen suhtautuu,vaikuttaa asiaan.Jos koko ajan ajattelee,että voivoivoi kun se vaivaa,niin se myös vaivaa.
Ilmoita
Minulle asennettiin tahdistin läppäleikkausta seuranneiden komplikaatioiden vuoksi heinäkuussa 2015. Toimenpide oli eläinrääkkäystä; tuntui, että henki lähtee. Puuduteaine ei riittänyt loppuun asti ja kipulääkitys ei riittänyt vaikka sitä kyllä pumpattiin.
Tahdistin on magneettisuojattu työni vuoksi ja voin sen puolesta mennä vaikka magneettikuvaukseen. Lisäksi se asennettiin vasemmalle puolelle, jotta voin jatkaa metsästysharrastustani. Ajokiellosta ei puhuttu mitään. Sairausloma oli pitkä johtuen kaiken kaikkiaan rankasta "hoidosta".
Minulla on ongelmia edelleen tahdistimen kanssa. Se kipuaa eikä kestä kunnolla rasitusta. Kävin vasta tahdistinpolilla kivun takia. Siellä todettiin, että onhan se tahdistin siellä muljahtanut, mutta ota särkylääkettä. Että näin...
Olen 50v. ja palannut nyt takaisin töihin. Ohjeen mukaan aamuisin pitäisi ottaa 1g särkylääke. En todellakaan ala syömään särkylääkkeitä hamaan tulevaisuuteen asti. Onneksi pääsin kuntoutukseen ja toivon, että siellä asiaa selvitellään.
Vaivaaminen ei johdu korvien välistä ;)
Ilmoita
Eiköhän tahdistin asenneta aina vasemmalle puolen?Ei multa ainakaan kyselty mikä olis paras paikka,sydämen yläpuolen laitettiin!Ehkä tahdistintaskusi on liian väljäksi koverrettu?Tuntuisi että voisi avata taskun ja laittaa sen paremmin,niin ettei muljua...ei todellakaan ole asianmukaista että pitäisi lopun ikää syödä särkylääkkeitä!Ja anteeksi tahdittomuuteni,olen vain tavannut sairauteni aikana rouvia,jotka vain valittavat miten se tahdistin vaivaa...kun itellä ei vaivaa,olen vain saanut jatkoa elämälleni sen ansiosta!
1 VASTAUS:
Kyllä se voidaan asentaa kummalle puolelle vaan. Minulla oli väliaikainen tahdistin 3 viikkoa ja se laitettiin pyynnöstäni oikealle puolelle, jotta vasen säästyi pysyvälle.
Ei tarvi pyydellä anteeksi, kyllä niitä valittajia löytyy niin naisista kuin miehistäkin :) Epäilen itsekin, että se tasku on liian väljä. Lääkäri vaan päivitteli miten tahdistin on asennettu tuollaiseen paikkaan ja miten ne sen tekivät ja on kuulemma liian alhaallakin. Vastasin, etten voi tietää miten ja miksi. Löysin kyllä sitten kotona syyn ja teki mieli lähettää sähköpostia ko. lääkärille "kvg".
+Lisää kommentti
Niin ja unohdin kertoa,että itselläni oli useita kertoja iskuja,jonka yhteydessä menetin tajuntani,ja iskun jälkeen oli aina puolen vuoden ajokielto.Asentamisen jälkeen oli puolen vuoden ajokielto.
Ilmoita
Riippuu sairaalasta ja lääkäristä kummalle puolelle asennetaan.
Itselläni on ol fysiologinen tahdistin vuodesta 2004 ja nyt on toinen menossa ja oikealle on asennettu.
1 VASTAUS:
Minullekin olisi pysyvä tahdistin tullut oikealle puolelle, mutta osasin pyytää väliaikaisen sille puolelle.
Olen kuullut nyt metsästäjistä, jotka ovat joutuneet luopumaan harrastuksestaan tahdistimen paikan vuoksi. Sääli, ettei informoida potilaita paremmin, varsinkin jos kyseessä ei ole aivan akuutti tilanne. Vaikka teholla minäkin esitin toiveeni.
+Lisää kommentti
sain tahdistimen 2011 32v hyvin on menny 5 vuota eli vaihto ees sitä en tiiä millo.tahdistin on normi vasemmalla puolella.tykytystä tuntuu silloin tällöin mut ei oo ollu haitaks.30 pakkanen ny pisti vähän jarruja päälle.masullaan pystyy nukkuu niinku muissakin asennoissa ja tekee kaikkee muutakin helvetti ku lääkärit määrää rajotteita kokeilisivat ees ite mitä tahdistemen kans pystyy tekee ennenu antaa määräyksiä potilaileen.huomenna taas kyl semmosen kalsari kännit et viron tullis taas tiedetään ketä yritetään kantaa väkivaltasesti ulos. luulis et tahdistin hajois etä lamauttimen takia tai sorsien lahtaukses haulikko potkasee miehekäästi nimittäin.krapulat silein et tuskan hiki tippuu.tai autos issä on bassoo tiukemman taka it koempi pine ni sitä isompi mangneetti kenttä pääsiäisena American caris sitä on.veneen soutelussakaan ei oo ongelmaa.ainut mitä ei ootullu kokeiltua taksin uikois oloo no mut kavereille kuskina tullu 5v oltuu.ratsastus en yl ihmettelis jos ulis vipaa tuos syksyllä ku ajelin veneellä syys myrskys ni alokos täinä teki ahaa ku tahdistinta joutu pitää kiini ettei aaa pomppii rinnuksistpois.
1 VASTAUS:
Alku meni hyvin mutta loppuhöpinästäs ei saanut mitään selvää.
+Lisää kommentti
Minua alkoi ykskaks pyörryttää Kiirastorstaina. Tajunta meinasi mennä ja keskirintaakin kirveli. Koitin mitata verenpainetta, mittari ilmoitti erroria. Emäntä tuli kotiin avantouimareissulta ja hälyytti Ystävän naapurista viemään Hämeenlinnan keskussairaalan ensiapuun. 10 minuutissa oltiin ensiavussa. Vaimo sitten meni väliin ilmoittamaan sydänkohtauksesta. Pyydän anteeksi teiltä, joita nyt etuiltiin. Tämän jälkeen heti tuli sairaanhoitaja sydänosastoon viemään ja lääkäri oli jo valmiina mittauksiin. Löytyi totaali blockki. Syke oli 25 ja verenpaineet olemattomat. Asennettiin väliaikainen tahdistin oikealle puolelle. Pääsiäisen pyhät selällään maaten letkuissa ja ravinnotta. Vatsan toiminta tyrehtyi ja maanantaina sitten varjoaineella saatiin röörit auki. Tiistaina tunnin tahdistinleikkaus vasemmalle puolelle, ja väliaikaisen poisto. Kirurgi koko ajan selosti tekemisiään ja röntgenmonitorista itsekin näki johtimien asennuksen. Yksi yö vielä ja keskiviikkona kotiin. Vielä on hiukan hontelo olo, mutta jo on muutama lenkki ehditty tehdä. Itse koin koko jutun positiiviseksi, nopea toiminta, mukavat ammattimaiset hoitajat ja lääkäri. Normaalisti syke aiemmin oli 50 ja allekin, nyt on 60. Tuntuu jo paremmalle ja eikä palele niin herkästi.
Tsemppiä muillekin tahdistin-potilaille :)
1 VASTAUS:
Ikäähän äijällä on 68Vuotta.
+Lisää kommentti
Minulla mennyt nyt 9 kk tahdistimen laitosta eikä ongelmat meinaa loppua. Viikko sitten tehtiin rasitus-ekg, jossa todettiin, että tahdistin menee päälle, kun oma syke nousee 100-110. Olin tästä kardiologille sanonut, mutta hän ei aiemmin uskonut. Hän kirjoitti minulle Emconcor 5mg, jolla syke pidetään alle 100. Kokeilin ja lopetin. Ei sillä sykkeellä elä normaalisti, ainakaan minä. Onko kenelläkään kokemuksia samanlaisesta tilanteesta? Miten hoidettu?
Ilmoita
Minullekin on puhuttu tahdistimen laitosta mutta vasta puhuttu. Sairastan myös diabetesta ja käytän insuulipumppua. Mitenkä nuo kaksi sopivat yhteen vai pitääkö siirtyä piikittämään? Lääkärit tietenkin kertovat asian, kun tahdistin laitetaan mutta--
Koska tahdistin on ihan uusi asia mulle ja insuulipumppu jo vuoden ollut, niin tyhmä kysymykseni on että näkyykö tahdistimesta mitään osaa ulospäin?
Ilmoita
Ei näy.Siellä se on ihon alla taskussaan,ei sen olemassaoloa edes muista ennenkuin antaa toimintojaan.Kun minulle asennettiin se 8 vuotta sitten,minua kiinnosti miten iskut tuntee...sittemmin on tulleet tutuksi,on ollut monenlaista iskua,ylitahdistusta...ylitahdistus on niinkuin salamanisku,hetkellinen pimeneminen.Hieno laite.Toiminnon jälkeen menen kotiseurantalaitteeni lähelle,ja se lähettää tietoa tapahtumaketjusta,ja näen kanta.fi päivämäärän,mikäli on ollut tapahtuma.Yleensä soittavatkin samana päivänä tai seuraavana ja kysyvät vointia...
Ilmoita
Olen mies 61 v Ensimmäinen tahdistin laitettiin 2007 sydänpysäyksen jälkeen. Minulla on kolmas tahdistin menossa ja asennus meni päin sanonko mitä, kun kaksi viikkoa asennuksen jälkeen se puski ulos leikkaus haavasta. Lääkäri teki homman uusiksi ja kipuilua ollut kaksi kuukautta molempien leikkauksien jälkeen. Korjausleikkaus oli sietämätön kivun suhteen ja lääkäri pyysi anteeksi aiheuttamaansa kipua kotiutuksen yhteydessä.Nyt haavan kohdasta tunkee johdon pää ulos (lisätty uusi johto viallisen johdon tilalle 15 kuukautta eka tahdistimen asennuksesta) ja on älyttömän kipeä enkä halua leikkaukseen taas, kun eka leikkaus helmikuussa ja uusinta maaliskuussa ja kesäkuun alusta pärjänny ilman tulehduskipulääkitystä
Ilmoita
mulle ollaan laittamassa tahdistin nyt perjantaina, on ollut syke tuossa 30 nurkilla ja kerran meni jo taju, on kuulemma riski juttu koska sairastin syöpää ja sain sädehoitoa vasemmalle puolelle, mutta mitä pitää ottaa huomioon ennen kuin se laitetaan voiko itse vaatia että syke siihen 40 ja että mihin kohtaan, ettei taas lihaksia tai hermoja mene poikki?? Joten mitkä ovat suositukset, ja miksi paikallispuudutus ei se ole mukavaa olla hereillä ......tiedosta kiitollinen keski-ikäinen mies.
Ilmoita
Tahdistimeen asetetaan tavallisesti ala-ja yläraja sykkeelle, jotta syke ei laske liian alas tai nouse liian ylös. Potilas itse ei käsittääkseni voi määritellä alarajaa vaan lääkäri. Paikallispuudutus käsittääkseni sen takia, koska nukutuksessa voisi olla omat riskinsä.
Ilmoita
Hei. Minulle laitettiin tahdistin kiireellisenä matalan sykkeen ja siitä aiheutuneen sydämen pysähdyksen vuoksi. Tahdistin asennettiin oikealle puolelle. Asennuksesta on nyt 3-viikkoa ja pikkuhiljaa alkaa vointi olemaan paranemaan päin. Tahdistin "asentaja" ei mallannut paikkaa ollenkaan ennen asennusta, vaan olin valmiiksi peiteltynä kun tuli vempaimen asentamaan. Lopputulos nyt aika surkea. Aina kun nostan kättäni, laitteen kulma pullistuu kainalon kohdalta ulos. Lisäksi leikkausarpi hankaa rintsikoiden kanssa urheillessa varsinkin. Lääkäri sanoi, että haavan täytyy nyt parantua ensin 3kk ja sitten kirurgi leikkaa saman kohdan uudestaan ja laittaa vekottimen rintalihaksen alle. Kauhulla odotan nyt 3kk. Sitten uudestaan. Sairaslomaa pukkaa. Olen hoitotyössä, joten lihaskuntoa ja käsiä tarvitsen koko päiväisesti työssäni. No, eipä auta kuin toivoa parasta.
Ilmoita
No meinaatko todellakin olla työssä sinä aikana?Sinuna hakisin sairaslomaa ainakin tuon 3kk,varmaan pitää selvittää mikä vika sydämessäsi on kun syke noin laskee...kun et maininnut?Olen varma että saat saikkua helposti kun selität työnkuvasi.
2 VASTAUSTA:
Sairaan sinuksen syndrooma mulla on. Aion hakea kyllä sl lisää.
Hei, mulla kans sairaan sinuksen syndrooma ja lisäksi pitkä qt-oireyhtymä. 2003 laitettiin yksijohtoinen eteistahdistin ja 2014 se vaihdettiin ICD-tahdistimeksi ja nyt uuden laitteen myötä olen Taysin etäseurannassa. Tsemppiä uusintalaittoon, hyvä odottaa tosiaan infektioriskin pienentämiseksi. Itsekin olen hoitoalalla ja hyvin pärjännyt fyysisen työn kanssa.
+Lisää kommentti
Miksi sen haavan pitää ensin parantua, kun se leikataan kuitenkin uudelleen? Eikö olisi parempi korjata tilanne mahdollisimman pian, jotta kuntoutuminen pääsee kunnolla käyntiin?! Tietenkin täytyy ottaa huomioon sinun kuntosi; onko se esteenä?
Minulle tahdistin laitettiin "ajan kanssa", mutta on vasemmalla puolella kainalon kohdalla eli oikeastaan rintalihaksessa.
Minulle puhuttiin tahdistimen siirrosta, mutta koska takana olivat isot leikkaukset komplikaatioineen niin eivät olleet halukkaita uuteen operaatioon.
Tsemppiä!
1 VASTAUS:
Lääkäri sanoi, että leikkaavat saman kohdan uudelleen auki ja sen tulisi olla täysin parantunut infektioriskin minimoimiseksi. Tiedä sitten. Näillä nyt mennään ja koitettava vaan pitää mieli virkeänä.
+Lisää kommentti
Mahtavaa, että tämä viestiketju on vielä voimissaan. Hienoa kuulla teistä muista. Onko kenelläkään kokemusta mammografiassa käynnistä ICD-tahdistimen kanssa? Tahdistin on sen verran isompi kuin edellinen ja ulottuu sen verran alemmaksi, että homma epäilyttää.
1 VASTAUS:
Minulla tahdistin niin alhaalla, että vasenta rintaa ei voi kuvata kokonaan. Itse asiassa vaan pienen osan. Kysyin hoitajilta voiko saada ultraäänitutkimuksen lisäksi, mutts eivät osanneet sanoa.
+Lisää kommentti
joo onko muuta ryhmää jossa voisi jutella , mulla meni aika hyvin välillä se painaa ja sanottiin että ei kuntosalilla ja suuria painoja mutta kyll elämän laatu parani, oli liian hidas.....sitten puolen vuoden välein seuranta.
Ilmoita
Minulla on aina ollut suhteellisen matala sydänmen syke n. 50 alimmillaan. Raamit on 182 ja 93kg. Jossain vaiheessa lääkäri kertoi että minulla on BBBR. 69-vuotiaana syke tippui 25 lyönnin paikkeille. Ei meinannut taju pysyä. Kiireesti keskussairaalaan ja siellä heti väliaikainen ulkopuolinen tahdistin. Parin päivän päästä vasemman solisluun alapuolelle leikkauksella tahdistin kahdella johtimella. Jännä seurata monitorista johtojen asettelua sydänlihakseen. Ei kipua tuntunut missään vaiheessa. Nyt on vuosi kulunut ja äijä on virkistynyt ja lenkkeilee ja auttaa vaimoansa askareissa. Häntä pystyyn myös Teille kanssa kärsiville. :)
1 VASTAUS:
Ihan herjana heitän, että minulla on jo 2 tahdistinta. Vaimo on ensinmäinen tahdistin ja tämä viime vuonna asennettu sydänmentahdistin toinen.
+Lisää kommentti
Haittaakohan digikuulokoje tahdistinta ? Voikohan se häiritä tahdistimen toimintaa ? Tai toisinpäin.
En ymmärrä asiaa oikein, pitänee myyjältä kysyä, onko digikuulokojeeni magneettinen, sen kanssa ei ainakaan saisi mennä lähelle mitään magneettista. Yhdet korvakuulokkeet "präiskähti" todella pahasti, luulin että kuulokoje hajosi. Ruoka-marketissa ei voi mennä lähelle grillitiskin laitteita, samantapainen ilmiö, kuulokoje alkaa rätistä pahasti.
Tahdistimen laitto voi tulla ajankohtaiseksi, tuli tämä asia mieleen.
1 VASTAUS:
En että kuulokoje haittaa tahdistinta. Minulla on mennyt hyvin. Laitettiin Pacemaker 8 kuukautta sitten. Bluetooth kuulokkeet on mennyt hyvin vaikka ne roikkuu kaulasta myös tahdistimen päällä kaiket päivät. Mutta kännykkä on oikeassa rintataskussa ja tahdistin vasemmalla puolella. Joskus kännykkä on ollut vasemmassa rintataskussa vahingossa ilman ongelmia. Tahdistin ei haittaa normaalia elämää. Magneetteja ja lentoaseman metaalintunnistinta pitää varoa. Eikä saa jäädä kaupan varashälyttimien väliin pitkäksi aikaa. Olen n 60v mies. Teknillinen. Perustelen vielä että kännykkä on varmasti voimakkain tavallisen elämän radiolähetin ja senkin kanssa pärjää. Se on eri asia jos kuulokoje räiskyy, se ei ole kunnolla suojattu.
+Lisää kommentti
Onko teillä muilla ajoittain kipuja tahdistintaskussa? Itsellä ollut tahdistin nyt reilu 5v ja juuri viikonloppuna kurottelin ylöspäin käsillä laittaessani verhoja ja sen jälkeen ollut vasen puoli todella kipeä ja nimen omaan tahdistintaskun kohta. Jo käden liikuttelu sattuu ja yöllä oli vaikea saada unta kun kääntyillessä sattui...
Ilmoita
Ääriliikkeitä tulee välttää.Siis korkeampi jakkara kun verhoja laittaa.Jos sulla on niin tiukka tahdistin tasku.Mulla ei oel tuota ongelmaa,vaan kaikki on mennyt hyvin,tahdistin olllut jo 9 vuotta.
Ilmoita
Heissan. Kiva lukea muiden kokemuksia. Olen 39-vuotias ja sain ensimmäisen tahdistimeni. Sairas sinus oireyhtymä. Matala pulssi. Urheilullinen olen aina ollut. Nyt totuttelen elämään tämän kanssa. Mistä löytyisi vertaistukea?
1 VASTAUS:
Olen 79 v nainen. Minulle laitettiin lokakuun puolella ja samana päivänä kotiin. Leikkaus oli kivuton enkä kotonakaan tarvinnut särkylääkkeitä. Haava parani viikossa eikä kipuja muutenkaan tunnu enää. Lähdin lenkille varovaisesti heti kun pääsin kotiin. Tänään meni jo 2 km reipasta vauhtia kävellen. En hengästynyt eikä muutakaan ilmenyt. Nyt on kolmas viikko meneillään ja viikon päästä aion mennä takaisin jumpalle. Olisi pitänyt saada tahdistin jo aiemmin, niin hyvälle se tuntuu.
Mukavaa, että sait tahdistimen hyvissä ajoin, voit nauttia sen avusta koko loppuelämäsi. Toivottavasti sinullakin leikkaus meni hyvin ja paranet nopeasti. Olen kuullut monilta ettei se haittaa normaalielämää, ainoastaan jotain erityisharrastuksia ja erityistöitä.pitää välttää. Sait varmaan opaskirjasen, jossa kerrotaan mitä sinun tulee varoa ja ottaa huomioon.
Luottavaisin mielin vaan eteenpäin. Tahdistinhoitajalle voi aina soittaa, jos jokin asia siinä askarruttaa. Hyvää vuodenloppua ja iloista mieltä.
+Lisää kommentti
Tahdistin ollut jo yli vuoden. Vointi on suunnilleen kuin täysin terveen ihmisen. Kävelen nopeasti ja nousen jyrkkiä portaita muiden tahdissa.
Ilmoita
Ihan normaalia elämää olen viettänyt vuodesta 2012 asti jolloin minulle tahdistin laitettiin ja miehelläni on ollut tahdistin vuodesta 2004.

En todellakaan ole missään vaiheessa kokenut ettei voi jotain tehdä tai käyttää koneita laitteita.

Minulla itsellä oli pahat rytmihäiriöt ja ablaatioita tehtiin ainakin neljä kertaa eivätkä ne auttaneet mitään vihdoinkin laitettiin tahdistin ja sen jälkeen olen taas voinut olla normaali ainakin niin itse tunnen oloni olevan.

Miehelläni oli taas paha vajaatoiminta ja hänelle tahdistin oli ainoa mahdollisuus jatkaa elämää ja eipä tahdistin ole häntä haitannut mitenkään on on yrittäjä joka pelaa autojen koneiden ja laitteiden kanssa ja tahdistimen laittaiminen hänelle pelasti hänet elämään taas normaalin ihmisen elämää .

Nykyset tahdistimet ovat käyttövarmempia ja parempi kuin 2000 luvun alkupuolilla, silloin suurjännitelinjat aiheuttivat kähistöllään huonoa olo ja ahdistavaa olotilaa. Niitä voi vältellä edelleenkin sillä emme ole kokeilleet niiden läheisyydessä itseämme..
Ilmoita
Tahdistin pelasti henkeni 2017 helmikuussa. Sydänsarkoidoosi oli ehtinyt tehdä pesäkkeitä, granuloomia sisäelimiin ja oli vaurioittanut sydämeni aika pahoin. Siihen asti olin todella liikunnallinen, hoikahko naisihminen. Nyt olen lääkitysteni vuoksi turvonnut ja ne lääkkeet ovat aiheuttaneet uusia sairauksia. Juuri kun huokaisee helpotuksesta,alkaakin uusi rumba, operaatiot ja tutkimukset. Tahdistin itsessään on elinehto minulle, kiitos siitä! Olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle riskejä sisältävästä työstäni, ja masennus siitä vaivaa voimakkaasti. Yritän katsoa eteenpäin, sainhan uuden mahdollisuuden kaikesta huolimatta.
Ilmoita
Haluaisin tietää onko kaikille tahdistimen saaneille määrätty myös lääkkeitä? Vaikka ultraäänikuva sydämestäni oli hyvä niin silti lisättiin lääkitystä. Ongelmana on laktoosi, jota kaikki lääkkeet, mitä on minulle määrätty , sisältävät ja se ei sovi minulle. Itselläni on todettu dilatoiva kardiomyopatia ja vasen haarakatkos sydänfilmissäni. Spironolactone ja Bisoprolol ovat lääkkeiden nimet.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

SYDÄMEN TAHDISTIN

Kertokaa kokemuksistanne tahdistimen asentamisen jälkeen.
Mitä sähkölaitteita ei voi käyttää ja mitä taas voi?
Miten olette kokeneet tahdistimen,rajoittaako normaalia elämää/liikuntaa?
Itse olen jo yli kuusikymppinen,olisi kiva tietää myös vastaajien ikä.
Kiitos paljon!

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta