mistä johtuu,kun kuusi valtaisessa metsässä alkaa olla pystyyn kuolleita puita?Jonkun verran on mäntyäkin ja sama homma kuin kuusikossa.
Onko lannoituksen puutetta vai kasvaako puut liian sakeassa?
Kun tehdään harvennus kuusikolle niin paljonko olisi suositeltava väli puilla,kun puut alkaa olla isompia kuin mitä on kuitupuun mitat?
Onko lannoituksen puutetta vai kasvaako puut liian sakeassa?
Kun tehdään harvennus kuusikolle niin paljonko olisi suositeltava väli puilla,kun puut alkaa olla isompia kuin mitä on kuitupuun mitat?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ja tiheys?
Suurimmin osin on hiesu maata ja tähän asti puuston tiheys on ollut 1-1.5m,paikoin sakeampikin.
syy tapahtumaan on aika selkeä. Ravinnepula, valon riittämättömyys sekä ehkäpä liian kuiva maa. Ja ratkaisuksi ehdottaisin harvennusta, kun tuo metrin väli on aivan liian pieni. Liika paljon on puutavaraa hehtaarilla, joten kaikille ei riitä millään kasvutila. Metsä harventaa siis itse itseään.
Viime kesä vei monin paikoin kuusimetsiä ainakin meilläpäin.
Ei tuossa mitään puutetta ole. Harvennat vaan sellaiseen 500-600 runkoa/ha tiheydelle niin saat uudistuksen aikaan järeää tukkia.
Metsä mahtaa olla?
Ettei vain olisi Tyvitervastauti iskenyt metsään, se tekee juuri tuota pystyynkuivamista, etenkin männyllä.. kun kaataa puun niin kannossa näkyy semmoisia tummempia laikkuja.
Jossain päin tuo tauti tunnetaan paremmin nimellä maannousema.
Tässä vähän tietoa kun selailet sinne alemmaksi
http://www.metsapihlaja.com/tietoa_metsasta_content.html
Männystä näkee hyvin kuolemassa olevat puut, ensin alaoksat alkavat kuivamaan, sitten neulaset harvenemaan ja muuttuvat semmoisiksi vaaleiksi, siitä max vuosi eteenpäin niin puu on täysin kuollut ja myyntikelvoton.
Tyvitervastauti tulee lähinnä yli 100 ikäsiin mäntyihin ja maannousema sieni on eri asia.
voi tarttua 15 vuotiaisiin ja sitä vanhempiin puihin
Tässä tämmönen pieni teksti:
"Juurikääpä eli maannousema eli männyn tyvitervastauti
Juurikääpiä on itse asiassa kahta eri lajia. Yleisempi on vanhan kansan suussa kuusikoita vaivannut maannousema eli kuusenjuurikääpä. Toinen laji on männynjuurikääpä, jota esiintyy Kaakkois-Suomen männiköissä, joissa se saa aikaan lahovikaa mäntyjen tyvessä ja juuristossa. Tämä männyn tyvitervastauti ilmenee nimensä mukaisesti voimakkaana tervoittumisena juuristossa ja tyvessä. Männynjuurikääpä voi tarttua myös kuuseen ja aiheuttaa sillä maannousemaa, kun taas kuusenjuurikääpä ei voi tarttua mäntyyn.
Kyseessä on sieni, joka leviää puustovaurioiden kautta. Yleensä sieni saa alkunsa juuristosta, josta se alkaa lahottaa puuta ylöspäin. Kuusessa laho voi edetä melkoista vauhtia, pahimmillaan jopa kymmeniä senttejä vuodessa, kun taas mänty vastustaa kääpää paremmin. Männynjuurikääpä aiheuttaa tuhoja lähinnä Kaakkois-Suomessa, kun taas kuusenjuurikäävän tuhot ylettyvät Kokkola–Joensuu linjalle asti.
Juurikääpä voi tarttua nuoreen kuusikkoon esimerkiksi harvennuksen yhteydessä, jos se toteutetaan kesäaikaan. Tämän vuoksi kuusikoiden harvennuksia tulisi välttää kesäaikana. Juurikääpää torjutaan kesäisin muun muassa harmaaorvakkasienivalmisteella, joka ruiskutetaan kantoon heti katkaisun jälkeen. Valmiste on veteen liuotettua harmaaorvakkasienen itiöpölyä, joka valtaa kannon ennen kuin juurikääpä iskee siihen. Tämä tekee käävän leviämisen mahdottomaksi."
Mitäs se on kun 15-25cm männyt keikahteelee kumoon ja juuret on lahot? Myös naapurin harvennetulla alueella..
aloitellut tuota harvennusta niin en ole huomannut puissa enkä kannoissa mitään poikkeavaa mikä selittäisi puun kuolemisen.Metsä on noin 30 vuotta vanhaa.Katsotaan rupeaako sieltä löytymään mitään eriskummallista harvennuksen myötä.
Merkkejä tyvitervastaudista, kovemmat tuulenpuuskat kaatavat noita semmoisina rykelminä nurin
Jos sinulla on 30-v. kuusikkoa ja, kuten toisessa kohdin mainitsit, runkojen välinen etäisyys on 1,5 m luokkaa, niin ensisijaisena syynä kuolemiin on ylitiheys (jonka aiheuttamia ongelmia kuiva kesä on vielä saattanut lisätä). Siinähän on reilusti yli 4000 runkoa hehtaarille. Harvenna välittömästi! Koska kuitenkin puut ovat kasvaneet noinkin tiheässä ja ovat hentoja riukuja, ne altistuvat myrsky- ja lumituhoille, jos harvennat suoraan lopulliseen tiheyteen. Sinun tuleekin tehdä harvennus kahdessa osassa: ensin otat pois n. puolet rungoista (huonoimmat), annat puiden vahvistaa juuria ja runkoa muutaman vuoden, ja sitten teet uuden harvennuksen, jossa samoin otat pois n. 40-50% rungoista. Harvennusten jälkeen kasvamaan saa jäädä ehkä 1200-1300 runkoa, joista ehkä 15-20 vuoden päästä kasvatushakkuussa poistetaan vielä puolet. Loput 600-650 runkoa kasvatetaan päätehakkuuseen.
Tosta luin, että puitten väli olis vaan noi metri mikä on tihee jo istutusvaiheessa. Ja harvennustiheys riippuu monesta asiasta. Siitä mikä metsätyyppi on ja minkäpitusta metsä on ym.
Ja eikös vaan noi pystyynkuolleet puut ole vähä lyhyempiä kuin puut jotka niitten ympärillä kasvaa?? Ja metsä n. 20 vuotiasta???
Ja metsien tiheys on kaikissa taulukoissa kpl/ hehtaari. Sen voi mitata siten, että otat 3,99 metriä pikän kepin ja pyörähdät metsässä ympäri ja lasket kaikki puut jotka mahtuu siihen 3,99 metrin säteiselle ympyrälle ja kerrot saadun tuloksen 200:lla. Sitte jos vielä tiedät puitten keskimääräsen pituuden, niin siitä saa helposti määritettyä harvennusvoimakkuuden.
ovat lyhyempiä kuin kasvavat puut ja metsän ikä on noin 30 vuotta.Mitä mieltä olet puitten karsimisesta eli oksitaan alaoksia pois,onko siitä yleensäkään mitään hyötyä?Jotkut tuntuu tuota harrastavan,mutta itsestä se tuntuu ihan turhalle hommalle.Onhan se tietysti nätimmän näköinen metsä...
No se just tarkottaa, että on liian tihee ku alle jääneet vähä lyhyemmät puut kuivuu, koska niillä ei oo kasvutilaa.
Ei kuusta kannata alkaa karsimaan. Karsimista tehdään männyille ja joskus koivuille vaan sen takia,että tyvestä saadaan sitte tulevaisuudessa oksatonta tukkia. Kuusesta ei kuitenkaan saa parempaa hintaa vaikka sen karsisi, joten työ on turhaa.
Hyönteiset tai juurilaho tappaa kuusia olipa tiheässä(tiheässä enemmän)tai harvassa. Mäntyjä juurilaho ja tervaroso.
Tuleehan polttopuuta:)
Mihin hittoo noi kaikki kuvaset sais tungettua.. jokapaikka täynä klapia ja vissii auta ku lisää tehä
Kuiva puu on aina pakkasten tultua kysyttä tavaraa, etenkin sekapuu pitää piiput ja hormit puhtaana..
Tuohinen koivuhan tervaa ja nokeaa piippua pahiten, etenkin jos se ei saa ilmaa tarpeeksi.
Kiukaat taas ei kestä koivun kovaa hehkua vaan sulavat, etenkin jos kiuas on liian tiiviisti kivitetty pienillä kivillä.
Kaikki puu käy jollain hinnalla kaupaksi, jopa puoli lahot..
Noo meillon bout 70 i-m3 koivua myytävänä.. sitä saa vielä jotenkuten menemää mut tuo kuiva mäntyklapi ei kelpaa kenellekkää... Kyl se niin vaa on et jokaisella kuka mökillä puuta tarvii ni koivua se pitää olla.. (vaikka hinnat on ihan eritasoa)
Nää kesämökkiläiset eijjoo ihan sisäistäny koivun ja männyn eroja, ne tietää vaa et koivulla on parempi lämpöarvo
Minä myin rankanakin ja suorastaan kilpaa ostivat!
Rankakuutionhan voi myydä näyttävästi halvemmalla.
Koivuklapia myyvät 33€/im3 kuivana kotiin tuotuna täällä. Itte myin lahoa haapaa metrin halkona 25€/pm3 ja kiljuen ostivat.
vähän äkkiä
Valtiolta saanee vielä kemerakorvaustakin taimikonperkuusta
kaikille vastaajille..:)Täytyy taas kysellä vinkkejä,kun aihetta tulee.