Itse olen käynyt useamman kerran psykologin vastaanotolla puhumassa, koska on ollut niin paha olla bulimian takia. Bulimiahan on ahdistuneisuutta.. Suosittelen oikeesti teille kaikille, joilla on paha olla syömisten takia, varaamaan ajan psykologille.. on tosi ihanaa, kun on joku ulkopuolinen ihminen jolle voi kertoa ihan kaiken (jotta pystyisi kertomaan ihan kaiken vaatii tosi hyvää luottamusta, joka ei ehkä ihan ekalla kerralla vielä synny, mutta sitten kun on käyny muutaman kerran).
Ekaks tulee varmaan mieleen, ettei kehtaa kertoo kellekään syömisjutuista. Mutta oikeesti, psykologit kuulee niin paljon kaikenlaista, ettei oikeesti tartte hävetä mitään! Kaikilla on oikeus puhua mistä haluu.. Kenenkään ei tulisi tarvita elää ruoan aiheuttamassa ahdistuneisuudessa! Suosittelen ajan varaamista! Ei siinä menetä mitään.. (aikaa ei yleensä saa ihan heti, vaan menee monesti kuukaudenkin päähän) Ja jos ei tykkää ekasta psykasta, niin sitten vaan vaihtamaan ja kokeilemaan seuraavaa! On tärketä, että kemiat pelaa potilaan ja psykologin välillä.. mulla kävi säkä, kun heti ekan kanssa oli hyvä olla.
Ekaks tulee varmaan mieleen, ettei kehtaa kertoo kellekään syömisjutuista. Mutta oikeesti, psykologit kuulee niin paljon kaikenlaista, ettei oikeesti tartte hävetä mitään! Kaikilla on oikeus puhua mistä haluu.. Kenenkään ei tulisi tarvita elää ruoan aiheuttamassa ahdistuneisuudessa! Suosittelen ajan varaamista! Ei siinä menetä mitään.. (aikaa ei yleensä saa ihan heti, vaan menee monesti kuukaudenkin päähän) Ja jos ei tykkää ekasta psykasta, niin sitten vaan vaihtamaan ja kokeilemaan seuraavaa! On tärketä, että kemiat pelaa potilaan ja psykologin välillä.. mulla kävi säkä, kun heti ekan kanssa oli hyvä olla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä on järkipuhetta. Se helpottaa puhua oikeesti ammatti-ihmiselle. Aina psykiatrin jälkeen hymyilyttää ja kokeilee sen antamia vinkkejä. suosittelen.
.. sait mut ainakin vakavasti miettimään ammattiapua vaikken ole varma onko musta ikinä kenellekkään myöntämään että oon sentäs jo lukiossa enkä vieläkään osaa syödä =/
itsekin lukiossa olen..ja syksyllä hain vasta apua. Katoppas minua nyt:D minulla on masennuslääkkeet, ahmin ja oksennan korkeintaan kerran kahessa viikossa, ja nyt sekin koska on ollut joulu ja reilusti suklaata.(kaikkea muuta voi syyttää kui itseään:D, enhän minä se siinä ahmi ja oksenna:) ) .. mutta hae rohkeasta apua. oon onnellinen ja huojentunut ku on auttaja nyt. ja sille on kiva avautua..:)
Enkä vieläkään osaa syödä kuten normaalit ihmiset. Se on hyvä hakea apua ajoissa.. Näin kauan kun on tätä hommaa jatkanu niin sitä alkaa pitää ihan normaalina.
Teillä on kaikki mahikset vielä parantua!!!! TSEMPPIÄ!!!