Lehdessä luki jotain yleistä Nostavan logistiikkakeskuksesta.
Kunnanjohtaja Päivi Räsänen antoi haastattelussaan mielikuvan siitä, että Hollola valitsee yhteistyökumppanit eikä sopivia yhteistyökumppaneita, jotka sitoisivat rahansa ja investointisuunnitelmansa sekä lainansa vuoksiksi Päijät-Hämeessä nimenomaan Nostavalle ei ole vielä löytynyt.
Tällä menetelmällä taitaa Nostava jäädä ikuiseksi ikäneidoksi, koska niin kauan kuin Orimattilan Pennalassa ja orastavasti jälleen Nastolassakin alkaa olla jälleen elinkeinopolitiikkaa ja kunnat keskenään kilpailevat yrittäjistä, Hollolan politiikka, missä kunta valitsee yrittäjät - ei mistään - ei kyllä johda tuloksiin.
Nostavalla on tuhansia kuutioita pois siirrettävää maata eikä lähellä ole maanrakennushanketta, mihin maan saisi siirrettyä. Kun kukaan ei tarvitse Nostavan jättömaita, pitäisi Hollolan omalla kustannuksellaan kaataa ne vaikka Vesijärveen, ellei ympäristökeskus tule esteeksi.
Tietenkin on selvää, että kunnanjohtajan virkavelvollisuutena on palvella kunnanhallitustaan ja häivyttää pahimmat töppäykset väärää toivoa antamalla, jotta edes Rehula pääsee eduskuntaan.
Tosiasia kuitenkin lienee se, ettei "länsirintamalta mitään uutta" eli Nostavan tilannetta ei tahdota kertoa ennen 18.3.2007 tai ennen kunnallisvaaleja.
Luulisi, että valtuutettu Kari Mustonen, jolla on terävää kynää kaikenlaisista laihdustusvihjeistä laatisi edes ammattitaitonsa edellyttämällä tavalla jonkin jutun ja selittäisi, mihin tarvitaan 200 hehtaarin aluetta, kun Kukonkoivussa hyvien yhteyksien päässä, tosin rautatiestä kauempana on vielä myymättä 55 hehtaaria.
Hollolan kunnan teknillinen johtajakin voisi tulla kaapistaan vähitellen esille selvittämään hallinnonalansa tilanne, koska ainakaan muodolliselta pätevyydeltään Räsäinen ei ole rakennusmies, maarakennusinsinööri eikä kiinteistönkehittäjä.
Kunnanjohtaja Päivi Räsänen antoi haastattelussaan mielikuvan siitä, että Hollola valitsee yhteistyökumppanit eikä sopivia yhteistyökumppaneita, jotka sitoisivat rahansa ja investointisuunnitelmansa sekä lainansa vuoksiksi Päijät-Hämeessä nimenomaan Nostavalle ei ole vielä löytynyt.
Tällä menetelmällä taitaa Nostava jäädä ikuiseksi ikäneidoksi, koska niin kauan kuin Orimattilan Pennalassa ja orastavasti jälleen Nastolassakin alkaa olla jälleen elinkeinopolitiikkaa ja kunnat keskenään kilpailevat yrittäjistä, Hollolan politiikka, missä kunta valitsee yrittäjät - ei mistään - ei kyllä johda tuloksiin.
Nostavalla on tuhansia kuutioita pois siirrettävää maata eikä lähellä ole maanrakennushanketta, mihin maan saisi siirrettyä. Kun kukaan ei tarvitse Nostavan jättömaita, pitäisi Hollolan omalla kustannuksellaan kaataa ne vaikka Vesijärveen, ellei ympäristökeskus tule esteeksi.
Tietenkin on selvää, että kunnanjohtajan virkavelvollisuutena on palvella kunnanhallitustaan ja häivyttää pahimmat töppäykset väärää toivoa antamalla, jotta edes Rehula pääsee eduskuntaan.
Tosiasia kuitenkin lienee se, ettei "länsirintamalta mitään uutta" eli Nostavan tilannetta ei tahdota kertoa ennen 18.3.2007 tai ennen kunnallisvaaleja.
Luulisi, että valtuutettu Kari Mustonen, jolla on terävää kynää kaikenlaisista laihdustusvihjeistä laatisi edes ammattitaitonsa edellyttämällä tavalla jonkin jutun ja selittäisi, mihin tarvitaan 200 hehtaarin aluetta, kun Kukonkoivussa hyvien yhteyksien päässä, tosin rautatiestä kauempana on vielä myymättä 55 hehtaaria.
Hollolan kunnan teknillinen johtajakin voisi tulla kaapistaan vähitellen esille selvittämään hallinnonalansa tilanne, koska ainakaan muodolliselta pätevyydeltään Räsäinen ei ole rakennusmies, maarakennusinsinööri eikä kiinteistönkehittäjä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuossa kunnan lattiaa velvoitetyöllistettynä siivotessani kuulin, että muutama yritys olisi kysellyt asiaa, mutta todetessaan Hollolan kunnan vaativan koko alueen kelvottoman maan siirtämistä pois, jotta myös muut yritykset saisivat siitä hyödyn, kääntyivät pois.
Maa-aines ei ole sellaista, että se kelpaisi Pirkanmaalle tai Uudellemaalle rahdattavaksi, koska sieltä löytyy lähempääkin parempaa.
Ongelmana on nyt se, että kun Hollolan kunnanvaltuusto edellytti, että puut hakataan pois, koko alue vettyy ja soistuu, koska sille ei tehdä vuosiin mitään.
Toisaalta jos maat kuljetetaan pois kunnan kustannuksella, tulee siitä kunnalle sietämätön taakka, mitä ei voi periä yrityksiltä, jotka löytävät halvemman tontin Orimattilan tai Nastolan puolelta rajaa.
Onneksi kuitenkaan Lahti ei vielä kilpaile Hollolan kanssa niin kuin Nastola ja Orimattila, koska LAKES on niin passiivinen eikä Pipatin vaihdoksen vuoksi Lahden kaupunginhallituksen asiat ole kohdallaan.
Mitäs onnea siinä on jos kunnat ei kilpailisi, typeryyttä on kuitenkin se jos ei kunnissa osata matematiikkaa.
Professori Matti Wiberg varoittaa kirjassaan juuri eliittivallasta ja toteaa, että kunnissa päätökset tehdään kaveriporukassa!
”Kunnallispolitiikka on hyvin elitististä: tosiasiallisesti pieni virkamiesten ja muutaman johtavan poliitikon kaveriporukka tekee kaikki oleelliset päätökset. Politiikka on eliittivallan käyttöä. Monesti puoluetoveruudesta voi kaveruuden kannalta olla suoranaista haittaa. Olennaista on, että kaverit ovat tottuneet sopimaan keskenään, miten kunnan asiat päätetään. Ennustettavuus on luottamuksen perusta.”
Näin kirjoittaa Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjassaan: Valta kunnassa. Wiberg pohtii kirjassaan hyvin seikkaperäisesti mm. sitä, keillä kunnissa oikeastaan on todellinen valta.
Wibergin mukaan ”tällaisessa kaverijärjestelyssä myönteistä on päätöksenteon tehokkuus: kun asia on pienellä porukalla sovittu, menetellään sovitun mukaan. Suurimmasta osasta asioita ei ole edes tarvetta keskustella sen jälkeen, kun kaverit ovat asiat sopineet. Vaihtoehdot on supistettu minimiinsä jo ennen kuin muodollista päätöstä asiassa on missään virallisessa elimessä edes alustavasti käsitelty. Kaverit ovat jo ennen esityslistan kirjoittamista sopineet niin menettelytavoista kuin päätösten sisällöstäkin.”
”Kaverimenettelyn haittapuoli on uusien virikkeiden tulon estäminen päätöksentekoon. Ongelmana voidaan aiheellisesti pitää myös sitä, että päätökset eivät oikeastaan lainkaan ankkuroidu poliittiseen prosessiin: ne tehdään virallisten rakenteiden ulkopuolella.”
Professori Wiberg pitää vallan keskittymistä virkamiehille kunnallisen päätöksenteon suurimpana ongelmana.
”Vallan keskittyminen virkamiehille on suurempi ongelma kuin vallan keskittyminen poliittisille ryhmille”, sanoo professori Matti Wiberg. ” Kunnan hallinnon tulisi vallitsevan doktriinin mukaan perustua luottamushenkilöstön määräävään asemaan. Monesti poliittisen vallan on kunnissa kuitenkin väistyttävä virkavallan tieltä.”
”Virkamiehistö pyrkii kasvattamaan valtaansa edustuksellisten elinten kustannuksella. Kyse ei niinkään ole virkamiesten pahantahtoisuudesta kuin byrokratian luonteesta johtuvasta vallantavoittelutarpeesta. Voidakseen turvata virkamiehistön edut ja strategiset tavoitteet virkamiehet yrittävät omia itselleen valtaa, joka virallisesti kuuluu poliittisille luottamushenkilöille.”
”Liian monessa kunnassa virkamiesjohto käytännössä sanelee strategisen suunnittelun ja luottamushenkilöt ovat kumileimasimia. Julkisen sektorin työllistämien yliedustus kunnallisissa päätöselimissä on meillä erittäin suuri ongelma”, kirjoittaa Wiberg.
Professori Wibergin mukaan puolueiden äänestysvalta vaihtelee.
”Ratkaisevaa ei välttämättä ole kunnallisvaaleissa saavutettujen valtuustopaikkojen määrä vaan se, mitä niillä saadaan aikaan.” Professori Wiberg on tutkimuksessaan arvioinut puolueiden valtuustoryhmien äänestysvaltaa ns. äänestysvaltaindeksien avulla. Ne mittaavat sitä, miten paljon valtaa valtuustoryhmillä on äänestyksissä; olettaen, että jokainen ryhmä äänestää yhtenäisesti. Eli jokaisen ryhmän kaikki jäsenet äänestävät täsmälleen samalla tavalla kuin oman ryhmän muutkin valtuutetut äänestävät.
”Toisinaan puolueen valtuustoryhmällä on juuri saman verran äänestysvaltaa kuin sen paikkaosuus edellyttäisi. Tämä on kuitenkin harvinaista. Yleensä puolueiden äänestysvaltaosuus poikkeaa puolueen valtuustopaikkaosuudesta. Erot voivat olla suuriakin.”
”Keskustalla ja RKP:llä on huomattavasti valtuustopaikkaosuuttaan suurempi äänestysvalta. Muilla puolueilla äänestysvalta on valtuustopaikkaosuutta pienempi. Tämä johtuu Keskustan ja RKP:n ehdottomista äänten enemmistöistä useissa kunnissa. Peräti 180:ssa kunnassa yhdellä puolueella on kaikki äänestysvalta; niissä muut puolueet ovat äänestysvallattomia eli ne eivät voi äänestyskäyttäytymisellään vaikuttaa äänestysten lopputuloksiin”.
Lue lisää Valta kunnassa -kirjasta ja kunnallisesta demokratiasta Polemiikki-lehdestä ja Kunnallisalan Kehittämissäätiön www-sivuilta:
http://www.kaks.fi/tiedotteet/professori-matti-wiberg.a spx
Suomi vaan on niin pieni maa että tämä eliittivalta pätee myös valtakunnan tasolla.