Voiko saksanpaimenkoiran pilata liian "kovaotteiselle" koulutuksella jos koira ei ole ollenkaan dominoiva pentuna? En tarkoita hakkaamista mutta erittäin kovaa kieltämistä (karjuen) ja esim niskasta ravistamista/selättämistä?
alle puolivuotiaan koulutus
arka pentu
131299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
voi.
Ei kannata pentua pahemmin "painostaa" pentuaikana opetellaan suhdetta,istumista ja arkitottelevaisuutta ja varsinainen koulutus aloitetaan myöhemmin.
joskus vuoden tienoilla,(tottista tarkoitan) ensin opetetaan,sitten harjoitellaan ja sitten vasta voidaan vaatia,kun koira osaa.
Huutaminen ei kuulu mielestäni asiaan,kovaa/kuuluvasti ja selkeästi asiat voi ilmoittaa.
tuskin näiltä kotikoirien omistajilta kannattaa niitä neuvoja kysellä,vaan mennä kentälle,samoja ohjeita tälle ohjeen antajalle suosittelen.
vaan aivan varmasti pilaa.Miksi pentua pitäs kurittaa kovakourasesti?? Jostan syystä on vallalla käsitys että saksanpaimenkoiralle pitää huutaa käskyt.
Opeta kuten emo opettaisi,kärsivällisesti!
Miksi sinun pitäisi alistaa pentusi selättämällä tms.
Onko pentusi myös kuuro? Kyllä nyt on asiat huonosti, jos huutaa pitää... nyt taitaa koiraparka olla aivan väärällä tyypillä...
Itse tein ekan koissun kanssa sen virheen, että pilasin sen omalla käytökselläni. Kasvattaja kun oli sitä mieltä, että koira on kova ja kannatti kovaa kuria jo pennusta pitäen, ja tämä juntti uskoi. Koirasta tuli paitsi epävarma, myös äääärimmäisen mielistelevä kaikkia ihmisiä kohtaan, ja komentamisesta se vain innostui mm. nuolemaan naamoja. Toiste en samaa virhettä tee.
Miten joku kehtaaki myöntää hakanneensa / karjuneensa koiransa pilalle?
Ihminen tekee koiran koulutuksessakin asioita tyhmyttänsä, kaikkea ei voi tietää ja viisaamman sanaa uskoo alkuun ikävä kyllä turhankin sokeasti. Tehty mikä tehty, mennyttä ei voi muttaa. Rohkeutta on myöntää omat virheensä - ja oppia niistä.
Mielestäni ESIM. PUREMISEN saa estää kyllä vaikka karjumalla ja niskasta nyppäämällä, jos muu ei tehoa.
Kouluttaminen (siis esim. tottisliikkeet) olen itse opettanut pennulle lihapullalla ja leikillä, aina miellyttävästi, enkä ole mitään vaatinut. Mutta AINAKIN MEILLÄ EMO NAPPAA PENTUA ihan kunnolla jos pentu puree tms. emoa liian lujaa.
Dominoiva koira ei ole suinkaan sama asia kuin KOVA koira. Pehmeää koiraa EI voi kurittaa, kova koira ei saa elinikäisiä traumoja.
Hauskana pienenä lisänä: Koiranpennut ovat äärimmäisen hyviä esittämään. Meillä oli pentu, jota luulin todella nössöksi. Vasta kun se oli jo iso, avasin silmäni ja tajusin miten röyhkeää sen käytös oli, mm. provosoi vanhempaa koiraa, ja kun vanhempi menetti hermonsa ja kävi päälle, tietenkin toruin sitä vanhempaa. Kun tajusin lopettaa pennun puolustamisen ja annoin vanhemman kurittaa kun tarpeelliselle tuntui, niin väheni huomattavasti myös pennun provosoiva käytös (se siis kehitteli ihan omat keinonsa joilla tiesi ärsyttävänsä vanhempaa, mutta jotka MINUSTA näyttivät ihan muulta).
Minun silmissäni tuo pentu siis oli todella alistuva ja pehmeä mussukka. Selän takana se olikin sitten jotain ihan vallan muuta. Ja sellainen se on vieläkin.
Minun kokemukseni mukaan, pehmeän koiran tunnistaa siitä, että jos se tekee jotain, vaikka nyt sitten nousee kirjahyllyä vasten, ja kirjahyllystä rojahtaa kirja koiran päälle, niin koira EI mene enää kirjahyllyä härppimään.
Kovempi koira saattaa toki säikähtää, mutta menee myöhemmin uudelleen tutkimaan kirjahyllyä.
Tuollaisen pehmeän koiran kanssa täytyy olla varovainen, jos esim. vahingossa tallaat varpaille kun seuruutat sitä, se saattaa kaihtaa koko seuraamista pitkään.
Kovempi koira on siitä HELPOMPI, että se ei lopeta koko seuraamista siksi että vahingossa tallasit varpaille.
Noita todella pehmeitä koiria kyllä siis ON, mutta tuskin sakemanneissa. Sakemanneissakin on tietenkin vaihtelua, toiset ovat pehmeämpiä ja toiset kovempia, kovemmat kestävät (ja jotkut tarvitsevat) jämäkämmänkin kasvatuksen, pehmeämmät eivät sitä kestä.
Koirien kovuuden ja pehmeyden suhteen. Tällä hetkellä pentu talossa ja on todella kova ja itsepäinen. Kokeilee aina uudestaan vaikka olisi juuri kaatanut tuolin päälleen tai isompi koira kironnut ja napannut niska villoista. Ei tokene yhtä helposti kuin aiemmat koirat. Eikä sitä todellakaan näytä tippaakaan pelottavan koittaa voimiaan isompia koiria kohtaan eikä ihmistä vastaan. Taitaa olla ns. pomo luonteeltaan tai ainakin itsepäisistä itsepäisin tapaus. Huutaminen tai niskasta nyppiminen on kuin hyttysen ininä itämeressä sille pennulle. Kieltäminen saa sen myös räyhäämään omalla koiran mutina kielellään vastaan, mutta lopettaa kyllä kun kielletään uudestaan. Alistamiseen ja koiran retuuttamiseen en kovasti panostaisi, jos niin ainoastaan tuiki äärimmäisissä tilanteissa. Joita ei ainakaan vielä ole vastaani tullut.
Kieltämisestäkin ollaan montaa mieltä, mutta itse sitä opetuksessa käytän enkä ole siitä mitään huonoa nähnyt seuraavan.
hyvää koiraa ei nii vaa voi pilata.. mutta jos on puutteelinen niin voi. jokaisella koiralla ihan sama onko paska vai hyvä nii pistetään samalla tavalla rajat.
Eipä ole tarvinnut huutaa.
Tukkapöllyä on annettu tarvittaessa,hyvä pentu onkin vähän sika.
rajat pitää olla, mutta ne rajat ja huonosta käytöksestä johtuvan paheksunnan voi tehdä muutoinkin kun silmittömästi rääkyen pennulle, tai(jee erittäin fiksua) selättämällä.
ja minun mielestäni pennun voi pilata liian rajuilla otteilla. Minä ainakin yritän päin vastoin antaa pennun ymmärtää että hän on kovin ja mahtavin tyyppi koko maailmassa. Haluan että koiristani kasvaa itsevarmoja ja rohkeita otuksia...eikä mitään arkajalka mielistelijöitä :)