voi ei, nyt mä ymmärrän, miks ennen vanhaan oli puhemiehiä...ne liitti pariskunnan yhteen, helpotti niitä kohtaamis vaikeuksia.
Niitä tarvittais kyllä vielä nykyisinkin :)
Niitä tarvittais kyllä vielä nykyisinkin :)
Miten ihmeessä me kohdattais...
rainbow/*
272452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Täytyy pistää harkintaan, jos vaikka perustais sellasen *Amor*-toimiston, joka sitten saattais pareja yhteen....
ihan oikeesti, nyt toimeen mitä pikimmin sen parempi ;)
nappuloiden painelu 10
ihmissuhdetaidot 0-
oikeesti paljon muuta.
soita ovikelloa.Soita vaikka kohta.
Mut entäs jos kaikki työntekijät olis siellä just niitä, jotka eniten sitä paritusapua vaatii....:)
voisit yllättyä kyllä kovasti ;), niin...ikävä on mullakin, en mä muuten täällä olisi. Avaisit oven ja mä olisin siinä...da daa. Hyppäisin silloin kyllä sun kaulaan...
jospa he löytäis sieltä sen ystävän ja silloinhan heillä olisi kokemusta muillekin jakaa..työkokemusta
Siis välillä "treenattais" taitoja....työkavereiden kesken... :)
järjestettäisiin koulutuspäiviä ym, jotta taso säilyisi korkeana ;)...
olis hyvä työilmapiiri tossa paikassa...:)
Sillehän pitäis joku nimikin keksii?
voihan se ilmapiiri pitkän päälle kärsiä.
Oisko kenties: Hynttyyt yhteen oy
..se on sitten päätetty tällä istumalla. =)
menestys...sinkkujahan tässä maassa riittää :)...mut ei sillä, puhemies tähän hätään olis paikallaan, mut täytyy koittaa itse pärjätä..oma apu paras apu:D
teitähän on kaks...joten jompi kumpi....et ihan yksin ole kuitenkaan:) Niin se menee, et toinen ottaa sen ekan askeleen, se kumpi uskaltaa tai ehtii ensiks ja toinen tulee vastaan tai jotain sinne päin... =)
niinhän sitä luulisi, että näin yksinkertaista? :) SE on vaan tosiasia, että kun se pitkistyy niin se mutkistuu ja lopulta "harmaantuu". Mä oon ollut huono ottamaan niitä askeleita, ihan toivoton tapaus. Olen piiskannut itseäni siitä riittävästi, riutunut kaiken maailman itsetunnoissa.Ei musta saa varmaan mitään selvää ;), mut tärkeintä, rakkautta on maailmassa vielä vaikka kuinka paljon, ja kyllä sitä mun kohdalle vielä osuu.
heti luovuttamassa...
ekaks kaipaat puhemiestä, mut ykskaks ootkin jo etsimässä toisaalta sitä rakkautta...mitä tommonen oikein on...? :)
sai ehkä väärän kuvan mun tekstistä :)(sulla ei oo kaikkia taustatietoja).
Luovuttaja en varmaankaan ole, vaan epäröijä..mut meitähän on moneksi. Mut se menee lopulta siihen, kun täällä tekstailee, voi joutua hakoteille. Syy-seuraus-suhteet unohtuu..
Mun sydämessä on yks ihminen, ei se sieltä kulumallakaan taida lähteä(?)
sinne tääl helposti joutuu.
Onhan mullakin yks, joka on muuttanut asumaan mun sydämeen mutta ei mullakaan kyllä oo mitään neuvoja miten edetä sen suhteen... paitsi noi edellämainitut.
Mahdankohan ees olla oikea ihminen näihin Amorin apulaisen hommiin sittenkään....koulutusta tarvittais jo aluks ennenku varsinaiset työt alkaa...eihän siitä muuten tule mitään.... :)
Vai oliks se niin, että työ tekijäänsä neuvoo?
=)
sellainenhan on jo. Tervetuloa tiimiimme Amor&kump.
Pitänee tosin tolta The Amorilta vielä tiedustella palkka-asiat, mutta eiköhän homma ole muuten selvä. Ollaan etittykin lisää porukkaa, ei tosin aktiivisesti. Lehti-ilmoittelun kautta ei ollenkaan, siellä se olisi tehotonta ja harhaanjohtavaa. Eihän tämä nyt mikään sutenöörihomma kuitenkaan ole!
Palveluksessasi yötä päivää. Eli mitäs sulle sais olla blondia, brunettea, punapäätä, tummaa vai siltä väliltä. Vähän kun lykkäät tähän tarkat tuntomerkit, niin hoidan tuon kosimispuolen ja kukkien lähettelemiset, niin ettei sun tartte sitäkään puolta murehtia.
kokemuksen syvällä rinta äänellä sanoa,kokemuksesta ei sittenkään ole "näissä hommissa" aina paljookaan apua.
Sitä luulee tietävänsä paljonkin, mutta ups` sitten joutuu myöntämään itselleen, kuinka vähän elämässä on loppujen lopuksi asioita, jotka voi itse määrätä.
Järki on se, joka estää tekemästä tyhmyyksiä, mutta kun sitä ei haluaisi aina kuunnella. Jos vielä syntyy semmosten tähtien alla(tää on ihan totta)että saa tietynlaisen luonteenpiirteen, siitä kärsii koko elämänsä.
Rakastuminen...se tulee ihan kysymättä. Sitten vaan yritetään selvitä, parhaansa mukaan.Kyllä sinusta on varmasti Amorin apulaiseksi, siitä vaan pikkuhiljaa, kokemus tekee mestarin (tai sitten ei :) )Elämä on siitä hauskaa, että koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu...mäkin lähetin äsken sähköpostissa ketjukirjeen ja olis pitänyt joku puhelu tulla piakkoin...hah haa eipä tullu. Odotin tietysti tietyltä henkilöltä sitä ;)
Joo, kyllä sulla on toi liikeidea hanskassa, voisin jopa tulla kokeilumielessä koeasiakkaaksi, siinähän sitä harjoitusta tulisi..eiks niin?
ovat monet...ei sitä muilla sanoin pysty niin hyvin kuvaamaan. Tää on vaan niin ainutlaatuinen tapaus tää koko ihminen, joka siellä mun sydämessä on, etten oo ikinä toiseen vastaavanlaiseen törmännyt...
Sitten vielä kun oon lähes 100% tunneihminen niin siitä on kyllä aika paljon haittaa kaikissa ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa...satuttaa itsensä vaan lopulta kumminkin....
ja siinähän on aina se takuu, että jos väärä muija herää aamulla samasta sängystä, niin me noudetaan kyllä se eukko hissuksiin pois... :)))
Joo, kyllä ittekin näissä asioissa tarvis harjoitusta, vaikka usein tuleekin treenattua, mutta eihän se silti mikään saletti ole, että osais vaikka silmät kiinni 'parittaa' - varsinkaan kun et noita tuntomerkkejä - sukupuolesta puhumattakaan - antanut. Sen verran mulla on kyvyt kehittyneet, että päättelen sun olevan mies (en jaksanut lukea koko ketjua) ja se sydämen valittu olis kateissa, josko sitä edes vielä onkaan?
mä oon nainen, miks aina luullaan mieheks (usein). Onks kirjotus niin miesmäistä? Tosin tuun kullä paremmin miesten kanssa toimeen...
Ei mitään paritushommaa, vaan ihan kunnialliselta pohjalta...joo, ihan ensin siinä kihloihin ja jos ei ala naimisiin meno maistua, niin lisää harjoittelua ;D
elämästä. Itse oon ihan liian empaattinen ja tunteellinen ja jos en voi niitä tunteita purkaa, voin pahoin, siis suorastaan ahdistaa.Nyt on se tilanne, että tekis mieli koko maailmalle huutaa, että oon ihastunut...
Hieno asia, että oot löytänyt upean ihmisen, siitä kannattaa pitää kiinni. Mutta mä oon pelännyt elää, hylännyt kaikki upeat mahdollisuudet...nytkin mulle taitaa käydä niin...mutta joka tapauksessa siinä kävisi huonosti, aika traakista.