Pystyykö joku selittämään ja perustelemaan kumpi lämmitystapa on energiataloudellisempi eli kuluttaa mahdollisimman vähän puuta?
Vaihtoehto 1
Lämmittää varaaja ihan tappiin saakka, eli ylä 90/ ala 80.
Vaihtoehto 2
Lämmittää varaajaa vain sen verran, että lämmintä vettä riittää vuorokaudeksi?
Vaihtoehto 3
Joku muu? En tarkoita tällä nyt toista lämmitysmuotoa, kuten joku valopää kuitenkin tarjoaa!!!
Kyseessä on siis yläpalo-puukattila ja 3m3 varaaja.
Toivon asiallisia vastauksia.
-L-
Vaihtoehto 1
Lämmittää varaaja ihan tappiin saakka, eli ylä 90/ ala 80.
Vaihtoehto 2
Lämmittää varaajaa vain sen verran, että lämmintä vettä riittää vuorokaudeksi?
Vaihtoehto 3
Joku muu? En tarkoita tällä nyt toista lämmitysmuotoa, kuten joku valopää kuitenkin tarjoaa!!!
Kyseessä on siis yläpalo-puukattila ja 3m3 varaaja.
Toivon asiallisia vastauksia.
-L-
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos ajatellaan sitä varaajaa, se itsessään luovuttaa sen enmmän lämpöä ympäristöönsä, mitä kuumempi se on eli tämä seikka puoltaa siis vain sen verran sen lämmittäistä, kun esim. vuorokaudessa kuluu.
Jos kattilaa ajattelee, niin sytytysvaihe ja sitten palamisen loppuvaihe lienevät hyötysuhteen kannalta epäedullisempi. Tämä siis taas puoltaa pidempää yhtäjaksoista palamista ja varaajien täyteen vetämistä=vähemmän lämmityskertoja.Se lienee selvää, että kummallakin tavalla pyritään kattilaa ajamaan paloajan täysillä ja välttämään kitupolttoa.Yläpalokattila muuten pelaa parhaalla hyötysuhteella, jos pesä pistetään vaan ehkä 2/3 täytölle.
Vaikeita juttuja. En tiedä onko olemassa yhtä ja ainoaa tapaa, mut voinhan kokeilla molempia ja yrittää huomata mahdollinen ero. Toi 2/3 pesällistä on kyl tiedossa. Ite oon miettiny kuumaksi lämmittäessä semmosta "kahvikuppi-teoriaa", eli vasta kuppiin kaadettu kuuma kahvi jäähtyy nopeasti juomalämpimäksi, mutta pysyy siinä lämmössä taas melko pitkään. Uskoisin että varaajassa tapahtuu myös samalla tavalla?..Tämä taas puoltaisi vaihtoehtoa 1.
Ymmärrän ja olen huomannut myös tuon toisen asian, eli alku ja loppu"hukkalämmöt"
Lisää mielipiteitä kaivataan.
-L-
Mitkä ovat veden alkulämpötilat molemmissa vaihtoehdoissa ennenkuin alat lämmittämään, sekä lopussa kun lopetat lämmittämisen? Kuinka usein eri vaihtoehdoissa tarvitaan lämmitys. Jälkimmäisessä ilmeisesti 1krt vrk mutta entä ykkösvaihtoehdossa? Veden ominaislämpökapasiteetin ja lämpötilaerojen avulla voisi laskelman tehdä.
Valitsisin 1-vaihtoehdon.
Lauhalla kelillä tuskin tarvitsee monta kertaa viikossa lämmittää, eli kyllä sen järjestelmän pitäisi se lämpö varata pidempäänkin, jos sitä ei niin paljon kulu.
Jos laitteet on mitoitettu oikein ja talo ei ole aivan harva, lämpöä riittää vähemmälläkin hehkuttamisella.
Olen käytännössä huomannut että jopa 30-50% vaikuttaa puoleen ja toiseen puun menekissä puiden kuivuusaste.
Puiden pitäisi olla pari vuotta hyvin varastoituja, ennenkuin niistä saa parhaat tehot irti.
Lämmitä vaikka kerran vuorokaudessa mutta kuten olet varmaan huomannut lämmön nosto 80-90 syö miestä jopa naistakin jossa ei tapahdu kokonaistaloudellisesti muuta kuin poltta turhaan puuta ja kiehuttaa järjestelmää.80C tai latausominaisuudesta ja kattilan tehosta riippuen 85C on ihanteellinen. Siihenhän pitäisi pyrkiä että päästäisiin 1kert. vrk lämmitykseen tai kovilla pakkasilla max.2 kertaa(aamuin illoin)
Eli vaihtoahto 2. Olipa tapa mikä tahansa mutta täysi teho kattilasta pitäisi saada jotta palaminen ei olisi miiluttamista esim.nokipalot ym. piet/karstat pannussa. Eiku lämmittämään!
Alkaa minunkin mielestä tuntumaan järkevämmältä. Lisää kommentteja/kokemuksia ja etenkin FAKTAA kaivataan.
-L-
Lämmpövirta eristeen läpi riippuu lämpötilaerosta.
Kuuman kattilan lämpöhäviöt ovat suuremmat, kuin kylmemmän kattilan. Mitä paremmin kattila on eristetty, sitä vähemmän asialla on merkitystä. Mutta yleensä kattila on talossa sisällä ja lämpöhäviöt lämmittävät taloa eivätkä mene hukkaan.
Toinen näkökanta on mukavuus. Mielummin käyn aamulla lämpimässä suihkussa ja lämmitän vähän liikaa.
Mutta taloudellisinta olisi tietysti lämmitää tasan tarkaan sen verran ja sen lämpöistä vettä kuin tarvitsee.
Tuli vaan mieleen. Varmasti pienlämmityskattilat toimivat samojen sääntöjen mukaan kuin voimalaitoskattilat???
Ole vaan huomannut että, 565 MW hakekattilan hyötysuhde ei ole parhaimillaan täydellä teholla mutta ei myöskään minimiteholla. Osateholla (lähellä täyttä) savukaasujen loppulämpötilat ovat säädöllä ja häkä/happipitoisuudet pysyvät paremmin alhaalla, tosin ei aina.
Eli luulisin, että kannattaisi pyrkiä pitämään katttilaa pitempään tulilla mutta ei ihan täysillä. Tämä kylläkin taitaa olla aika hankalaa, kun eihän noissa panospolttokattiloissa oikein mitään säätöjä ole. Tarkeintä on varmasti kiinnittää huomiota polttotapaan. Jos naapurit meinaavat kuolla häkämyrkytykseen niin eipä taida kummoin kokonaishyötysuhde olla.
Isäukko laittoi yläpaloiseen kaksoispesäkattilan pohjalle tulen kestävät tiilet niin palamislämpötila kasvoin ja haiset savut hävisivät lähes kokonaan. Myös terva ongelmat poistuivat piipusta ja tulipesästä.
Ei muuta, kun kokeilemaan erillaisia vaihtoehto niin paras varmasti löytyy.
Kiitos vastauksestasi. Jäin vain miettimään, mikä merkitys niillä tiilillä on? Onko se joku karvalakkimalli keraamisesta pesästä, vai?
Kuitenkin ne toimivat hyvin.
Itse sain samat ohjeet kattilan valmistajan työntekijältä, ilmeisesti tehtaalla tiedettiin jotain asiasta.
Kokeilin ja huomasin eron.
Oon kuullut useammastakin tyytyväisestä puunpolttajasta, jotka ovat tulitiilet asentaaneet joko pohjalle arinaksi, palotilan seinille, tai molempiin. Itselläkin on tuolla puukattila joka on niin tervassa edellisen käyttäjän jäljiltä, että en taida tänä talvena sinne tulia pistää.
Tämä ratkaisu nostaa tietääkseni palamislämpötilaa kun lämpimät tiilet säteilee lämmön takaisin. Tästä seuraa taas parempi palaminen.