sähköpistoke ja teho?

Maadoitettuja rasioita tulee harvoin vastaan. Joissain vanhemmissa pisrorasioissa on reikien väli vähän pienenpi, ei meinaa mahtua sisälle. Jos yleismittari on mukana niin usein jänneite on välillä 190-270v, siis periaatteessa 230v mutta vaihtelut on isoja, sähkönkulutus kun on kasvanut eikä muuntamojen tehot ole kestäny perässä...

Useimmat kamera- ja kännylaturit sietävät "virallisesti" 100-240 V:n vaihtojännitteen (AC) ja saattavat kestää enemmänkin, varsinkin hetkellisiä jännitepiikkejä. Kotimaiset laturit toimivat yleensä hyvin.

Venäläisissä junissa on usein pistoke josta pitäisi tulla 100 tai 110 V. Siis akut saa ladattua.

P.S. Pääsääntöisesti teho ei riipu pistokkeesta tai sen "takaisista" (virta-) piirin osista paljoakaan, ellei laite ime virtaa niin paljon että jännite alkaa laskea tai sulake palaa.

Siis virta - ja teho riippuu töpseliin kytketystä laitteesta ja sen käytöstä (esim. porakoneen tapauksessa). P=U*I*cos fii. Että semmoista.

Itse olen saanut kännykän ja kameran akun ladattua samoilla töpseleillä kuin Suomessakin. Etenkin jos olen majaillut normaaleissa ho(s)telleissa.

Olen saanut virtaa hieman erinäköisistäkin pistokkeista, mutta kannattaahan aina katsoa ensin, mihin töpseliin tuikkaa. Kerran Moskovassa hotelli Izmailovossa kämppiksellä suli kännykän laturi ja seinän sähköjohto kärysi. Saimme uuden huoneen, kun savu oli sanoisinko sankka.

Joskus pistoke näyttää pienemmältä ja kuppasemmalta kuin Suomessa, mutta kun olen kokeillut (sillee varovasti tuikkaamalla ;) niin virtaa tulee ihan normaalno.

Nový most

http://kropla.com/electric2.htm

Linkin takana jotakuinkin oikeansuuntaista tietoa. Tarkat mitat noista puuttuvat, mutta sellainen muistikuva on, että vanhan neuvostoaikaisen pistokeen piikki on 4 mm kun tämä suko/schuko eli suomessa käytössä oleva tökkeli on 4,4 mm. Se piikkien välikin saattaa olla vähän erilainen, johtuneeko toleransseista.

Laturin nyt kyllä saa tungettua vaikka väkisin, mutta vaaratilanteita voi tulla, jos tämmöisellä kapeammalla piikillä varustettu tökkeli tungetaan uudemman malliseen rasiaan, jossa ne liuskat ovat vielä aikojen saatossa kuoleutuneet. Kontakti voipi jäädä heikoksi ja esim. vedenkeittimellä voi saada rasian lämpenemään.

Jos on hakkurilla toimiva laturi (sellainen kevyt), se yleensä toimii n. 100-240 V alueella. Perinteisellä muuntajalla varustettu (painavampi mötikkä) toimii vain tietyllä jännitteellä. Sallitut jännitealueet on kaiverrettu siihen laturin kylkeen. Muuta vaaraahan tuossa ei liene, kuin että liian alhaisella jännitteellä laturi ei lataa ja liian suurella jännitteellä se tuhoutuu.