Pallinen heräsi hätkähtäen. Hän oli hiestä märkä, päätä jomotti, kieli ei taipunut suussa mihinkään koska suu oli kuiva kuin beduiinin syylinki.
Pallinen räpytteli rähmäisiä silmiään ja yritti tasailla hengitystään joka kulki kyllä, mutta kuin höyrykoneen poistoventtiili.
Hiljalleen Pallinen tajusi olevansa omassa sängyssä ja makaavansa auringon paisteessa, joka tunki sinnikkäästi hieman auki jääneiden verhojen raosta huoneeseen.
Pallinen oli nähnyt unta, painajaista suorastaan. Hän oli ollut lomamatkalla jossa kaikki, mikä vain voi, oli mennyt pieleen.
Murphyn laki oli astunut kuvaan mukaan jo Helsinki-Vantaan lentokentällä menomatkalla.
Toisesta matkalaukusta oli katkennut kahva, passi oli kadonnut joskin löytynyt viimetipassa takin vuoren väliin jumittuneena. Juuri koneeseen nousun yhteydessä vanhahko lady oli tallonut varpaat siihen kuntoon, että niitä jomotti yli puolivälin lentomatkaa.
Koneessa oli juomat läikkyneet syliin ja soosit rinnuksille. Juuri, kun hän oli vaipumassa uneen, oli ikkunapaikalla istuva ylipainoinen herra alkanut änkeytyä wc:hen.
Malagan lentoasemalla laukut tulivat viimeisten joukossa, toinen laukku puoliksi avoinna (ei se josta kahva oli rikki). Toinen lukko oli rikkoutunut ja partakone kadonnut. Homma vei sen verran aikaa, että Pallinen oli myöhästynyt bussista joka rahtasi lomailijoita hotelliin.
Taksi alle ja sillä perillä. Normaalisti matkaan olisi mennyt puoli tuntia, nyt puolitoista. Eläköön euroopan unioni ja ymmärtämys eri kansojen välillä! Siinä vaiheessa Pallista oli alkanut suoraan sanottuna vituttamaan.
Hotellissa huone oli vaihtunut. Näköala merelle oli vaihtunut kujanäkymäksi. Olihan tosin huoneen hinta hieman edullisempi. Suihku oli virkistänyt matkamiestä, varsinkin kun kuumaa vettä ei ollut tullut tippaakaan.
Muutama päivä oli mennyt ihan kohtalaisesti. Illanvietossa jonkinlaisilla possujuhlilla oli alkanut tehdä naista mieli. Seurueessa oli ollut 90 %:ia eläkeläisiä ja ilman muuta eräs n. kasikymppinen muori oli iskenyt silmänsä nuoreen mieheen. Pallista vitutti entisestään.
Kaatokännissä matkalla hotelliin etsiväpolo oli eksynyt maksullisten tyttelien kujalle ja hän oli herännyt aamuyöstä melkoisen 'haahkan' vierestä. Oli pelottanut oikeasti, että oliko hän mennyt naimaan moista ilmestystä paljaalla ja saanut nyt jonkin taudin.
Hiljaa oli hipsitty ulos talosta. Ei ollut minkäänlaista tietoa missä oltiin. Onnekseen mies sai taksin kiinni ja sillä hotelliin. Matka vain oli taas kestänyt lähes tunnin. Jäätyään pois taksista, tunnisti Pallinen mainoksen erään talon katolla. Tuon hän oli nähnyt poistuessaan huoran luota ja niin hän näki sen nytkin. Huoratalo oli kulman takana hänen hotellinsa vieressä. Taas oli suomipoikaa kusetettu raskaammalla kädellä.
Pallinen nousi istumaan sängynreunalle ja päätti unohtaa koko matkan. Perseelleen meni ja sillä siisti. Hän venytteli ja nousi seisomaan. Rakkoa pakotti joten vessaan mars. Pieni kauhunhiki nousi otsalle, kun mies valmistautui virtsaamaan. Näinköhän tuntuisi kirvelyä. Huojennus oli suunnaton, kun mitään ei tuntunut.
Samassa soi puhelin ja Palliselle tuli kiire saada loputkin tipat pönttöön. Kukahan siellä tähän aikaan soittelee, mies tuumasi ja katsoi kelloa. Viisarit näyttivät 06.20.
JATKUU HUOMENNA
Pallinen räpytteli rähmäisiä silmiään ja yritti tasailla hengitystään joka kulki kyllä, mutta kuin höyrykoneen poistoventtiili.
Hiljalleen Pallinen tajusi olevansa omassa sängyssä ja makaavansa auringon paisteessa, joka tunki sinnikkäästi hieman auki jääneiden verhojen raosta huoneeseen.
Pallinen oli nähnyt unta, painajaista suorastaan. Hän oli ollut lomamatkalla jossa kaikki, mikä vain voi, oli mennyt pieleen.
Murphyn laki oli astunut kuvaan mukaan jo Helsinki-Vantaan lentokentällä menomatkalla.
Toisesta matkalaukusta oli katkennut kahva, passi oli kadonnut joskin löytynyt viimetipassa takin vuoren väliin jumittuneena. Juuri koneeseen nousun yhteydessä vanhahko lady oli tallonut varpaat siihen kuntoon, että niitä jomotti yli puolivälin lentomatkaa.
Koneessa oli juomat läikkyneet syliin ja soosit rinnuksille. Juuri, kun hän oli vaipumassa uneen, oli ikkunapaikalla istuva ylipainoinen herra alkanut änkeytyä wc:hen.
Malagan lentoasemalla laukut tulivat viimeisten joukossa, toinen laukku puoliksi avoinna (ei se josta kahva oli rikki). Toinen lukko oli rikkoutunut ja partakone kadonnut. Homma vei sen verran aikaa, että Pallinen oli myöhästynyt bussista joka rahtasi lomailijoita hotelliin.
Taksi alle ja sillä perillä. Normaalisti matkaan olisi mennyt puoli tuntia, nyt puolitoista. Eläköön euroopan unioni ja ymmärtämys eri kansojen välillä! Siinä vaiheessa Pallista oli alkanut suoraan sanottuna vituttamaan.
Hotellissa huone oli vaihtunut. Näköala merelle oli vaihtunut kujanäkymäksi. Olihan tosin huoneen hinta hieman edullisempi. Suihku oli virkistänyt matkamiestä, varsinkin kun kuumaa vettä ei ollut tullut tippaakaan.
Muutama päivä oli mennyt ihan kohtalaisesti. Illanvietossa jonkinlaisilla possujuhlilla oli alkanut tehdä naista mieli. Seurueessa oli ollut 90 %:ia eläkeläisiä ja ilman muuta eräs n. kasikymppinen muori oli iskenyt silmänsä nuoreen mieheen. Pallista vitutti entisestään.
Kaatokännissä matkalla hotelliin etsiväpolo oli eksynyt maksullisten tyttelien kujalle ja hän oli herännyt aamuyöstä melkoisen 'haahkan' vierestä. Oli pelottanut oikeasti, että oliko hän mennyt naimaan moista ilmestystä paljaalla ja saanut nyt jonkin taudin.
Hiljaa oli hipsitty ulos talosta. Ei ollut minkäänlaista tietoa missä oltiin. Onnekseen mies sai taksin kiinni ja sillä hotelliin. Matka vain oli taas kestänyt lähes tunnin. Jäätyään pois taksista, tunnisti Pallinen mainoksen erään talon katolla. Tuon hän oli nähnyt poistuessaan huoran luota ja niin hän näki sen nytkin. Huoratalo oli kulman takana hänen hotellinsa vieressä. Taas oli suomipoikaa kusetettu raskaammalla kädellä.
Pallinen nousi istumaan sängynreunalle ja päätti unohtaa koko matkan. Perseelleen meni ja sillä siisti. Hän venytteli ja nousi seisomaan. Rakkoa pakotti joten vessaan mars. Pieni kauhunhiki nousi otsalle, kun mies valmistautui virtsaamaan. Näinköhän tuntuisi kirvelyä. Huojennus oli suunnaton, kun mitään ei tuntunut.
Samassa soi puhelin ja Palliselle tuli kiire saada loputkin tipat pönttöön. Kukahan siellä tähän aikaan soittelee, mies tuumasi ja katsoi kelloa. Viisarit näyttivät 06.20.
JATKUU HUOMENNA
Vastaukset 3
Vanhimmat
...hyvä,mutta mielestäni pikkuisen raukkamaista kirjoittaa toisen nimimerkillä. Olisit oikein hyvin voinut kirjoittaa omallasi,tämä olisi sen kestänyt!
...kyllä tämä on ihan aitoa ja ehtaa Terävää. Jouduin käyttämään tätä P. liitettä koska se pelkkä Terävä oli mennyt jollekin muulle.
Ilmankos oli niin tutunoloista tekstiä. Ei ollut tarkoitus loukata. Jotenkin vain...ymmärsin siis väärin. Kiitos kuitenkin.