kuulin ettei sektiota saa ilman että täyttää jotkut kriteerit? mitkä ne ovat?
pelkään kipua kohtuuttomasti. lisäksi olen vielä paniikkihäiriöinen ja pelkään lääkäreitä.entä jos suvussa naisten puolella on synnytyskanavissa ongelmaa sitähän ei saa tietää synnytystapa arviossa (jos sellainen edes tehdään).
voisitteko viisaammat kertoa?
pelkään kipua kohtuuttomasti. lisäksi olen vielä paniikkihäiriöinen ja pelkään lääkäreitä.entä jos suvussa naisten puolella on synnytyskanavissa ongelmaa sitähän ei saa tietää synnytystapa arviossa (jos sellainen edes tehdään).
voisitteko viisaammat kertoa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siksi en haluakaan sektiota koska se kipu on sillon synnytyksen jälkeen vasta edessä eikä tietoa koska helpottaa. Leikkaus on iso ja vastaavasta leikkauksesta saisi ainakin kuukauden sairasloman. Turha viedä lapselle sairaslomatodistusta kipujen takia kun sitä on pakko hoitaa ja nostella vaikka haava tulehtuisi ja olisi aivan saa''''an kipeä. Alatiesynnytyksestä toipuu kuulemma nopeammin ja siinä ainakin tietää että kun se vauva pihalle tulee niin kipu hellittää. Itse jännitän kipua sen takia kun ei tiedä kuinka kauan se kestää ja meneekö ollenkaan ohi. Ja mulla on kaikenlisäksi vauva perätilassa, että luulis vielä enemmän pelottavan mutta pelkään todellakin sitä sektiota enemmän kun alatie synnytystä. Eka ajatus tosin kyllä oli että haluan sektion kun vauvaa ei saatu käännettyä ja nyt se on jo niin syvällä lantiossa ettei voi enää kääntääkään, mutta hieman mietittyäni ja puhuttuani ihmisten kanssa, muutin mieleni. Sitäpaitsi kivunlievitykset nykypävänä on tosi hyvät. Moni on sanonut, että perätila synnytys olisi muuten samanlainen kun normaali, paitsi että salissa on sillon enemmän väkeä paikalla ja että lääkäri auttaa lopuksi lapsen pään pihalle.
Jos silti todellakin haluat kärsiä viikkoja haavan ja kipujen kanssa ja pelätä että se tulehtuu ja alkaa ehkä vuotaa, tai se ettet tiedä millon kipu hellittää, niin siitä vaan. Sektiohan on nopea juttu ja helppo synnytys, ei kestä ku viis minuuttia ja tehdään puudutuksessa. Sen saa esim. perätilan takia tai jos on tosi kova synnytyspelko niin sillonkin voi saada. Tai jos paikat on ahtaat ja vauva iso. Nää nyt on oikeestaan ainoot mitä mulle tulee mieleen, kysy neuvolasta tarkemmin. Suosittelen tosin miettimään vielä vaihtoehtoja. Jokainenhan kokee kivun eritavalla ja synnytys on toisille vain niin kun pieraisisi vauvan pihalle, toisilla tosin on vaikeampaa mutta edelleen on ne kivunlievitykset... Ota selvää asioista ennen kun teet hätiköityjä päätöksiä joita voit katua myöhemmin, ja luota lääkäreihin, ne kyllä tietää mikä on paras tapa synnyttää juuri sinulle.
Kiinnikekivut eivät häviä, jos niitä saa. Kyllähän niiden kanssa oppii elämään, mutta voivat rajoittaa kyllä toimintaa ihan reippaasti. Itse olin välillä siinä kunnossa niiden kanssa, että ei kävelemään pystynyt, varsinkin seuraava raskaus oli todella kamala, kun ei kunnon lääkettäkään voinut napata.
leikata pois myöhemmin ?
Tuota noin, kiinnikkeet ovat jotain sellaisia mitä tarvitset. Kohdussa on kiinnikkeitä, kannattelemassa sitä, ym. Ei niitä nyt leikkaamaan aleta.. Raskauden aikana monilla on kiinnikekipuja, ja voivat olla aika tuskaisiakin.
Leikkausten aiheuttamat kiinnikkeet ovat täysin eri asia, ja niitä hoidetaan kirurgisesti vain, jos on todella pahoja, koska niitä aiheuttaa jokainen leikkaus. Niiden syntymisen ehkäisemiseksihän osittain patistetaan sektionkin jälkeen liikkeelle. Esimerkiksi suoliston alueella ei lainkaan kivoja. Tai virtsarakon lähistöllä.
Neljän vatsan alueen leikkauksen jälkeen on ihan tarpeeksi niitä kertynyt. Kaikkia leikkauksiahan ei voi ennustaa, joten on vaan parasta toivoa, ettei samalle alueelle niitä enää kohdistu.
Kohdunkannatinkivut voivat olla kovia, mutta kyllä ne raskauden mentyä helpottaa. Nämä eivät välttämättä helpota.
kiitos teistäpä olikin kaikista tosi paljon apua.
leikata lastenteon jälkeen vaikka kokonaan pois :)
Epiduraali on ensisynnyttäjälle tehokkain. Se voidaan myös uusia synnytyksen kestäessä, ellei ponnistusvaihe ole liian lähellä.
Itse sain synnytyksessä ensin petidiinipistoksen (avautumisvaiheen alussa), sitten ilokaasua ja lopulta epiduraalin. Ilokaasua imin koko projektin ajan.
Niin hyvin auttoi, että kun synnytyksestä oli kulunut pari päivää, en muistanut kivusta mitään ja tuntui siltä kuin synnytys olisi ollut vain kaukainen, haalea muisto vain, mutta aika autuas sellainen.
Minäkin olen kuullut paljon hyvää epiduraalista ja sen tehosta kivunlievittäjänä, ikävä puoli molemmissa synnytyksissäni on vain ollut se, että hartaista pyynnöistäni huolimatta mulle ei ole sitä annettu. Milloin lääkäri oli hukassa, milloin laittaminen oli liian aikaista - liian myöhäistä... joten kovat kivut on tullut kärsittyä. Tällä hetkellä odottelen kolmatta ja kieltämättä synnytys pelottaa, pelkopolille olen menossa, katotaan nyt olisko siitä jotain apua.
Itellä ekaa lasta yritin synnyttää ilman kipulääkettä, tuli sektio lääketieteellisistä syistä. Toka oli suoraan sektio. Toivuin hyvin leikkauksista. Ei ollut mitään ongelmia. Muutama kuukausi piti vähän varoa ponnistelua, vauvaa sai nostella. Ihan ok.
Mutta kannattaa käydä pelkopolilla juttelemassa. Esim. epiduraalin jälkeen ei kipuja tietääkseni ole. Itselle sektiotkin tehtiin epiduraalissa. Pelkän pelon takia sektiota ei kannata kyllä vaatia, vaan vaadi kunnon kipulääkitys ja keskustele pelkopolilla pelostasi.