Niin ole moneen otteeseen jo lukenut tällä palstalla että kuinka suomessa ei saa adoptoida yksityissti ja että suomessa on kolme palvelun antajaa tähän takoitukseeen ja...
Otin asiasta selvää alkuviikosta ystäväleni ja Pelasta sanotiin näin että: suomen laki velvoittaa käyttämään adoptiopalvelua jos kumatkin hakiajat ovat suomenkansalaisia mutta jos esim. toinen puolisoista on venäläinen ja silloin omistaa venäjänkansalaisuuden niin hän voi adoptoida lapsen venäjältä ilman että hän käyttää suomen palvelunantajia mutta hänen pitää silloin käyttää venäjän puolelta palvelunantajaa joka on yhtä lailinen kun esim. vaikka Pela, palvelunantajalla ei saa olla tekemistä lapsikaupan tai muun sellaisen rikolisen toiminnan kanssa. Silloin lapsi on suomessakin lailisesti adoptoitu
Otin asiasta selvää alkuviikosta ystäväleni ja Pelasta sanotiin näin että: suomen laki velvoittaa käyttämään adoptiopalvelua jos kumatkin hakiajat ovat suomenkansalaisia mutta jos esim. toinen puolisoista on venäläinen ja silloin omistaa venäjänkansalaisuuden niin hän voi adoptoida lapsen venäjältä ilman että hän käyttää suomen palvelunantajia mutta hänen pitää silloin käyttää venäjän puolelta palvelunantajaa joka on yhtä lailinen kun esim. vaikka Pela, palvelunantajalla ei saa olla tekemistä lapsikaupan tai muun sellaisen rikolisen toiminnan kanssa. Silloin lapsi on suomessakin lailisesti adoptoitu
Vastaukset 13
Vanhimmat
minä kysyin jostain oikeusistuimesta samaa asiaa, ja vastaus oli eri: jos kohdemaa suostuu adoptoimaan, mikään ei estä adoptiota, oli vanhempien kansalaisuus mikä tahansa. kunhan paperit ovat sitten kunnossa, adopio saa lainvoiman myös suomessa, haettaessa. sain tiedot ihan paperilla.
kyllähän monet suomalaiset adoptoivat suoraan, ulkomailla tilapäisesti asuessaan.
pela varmasti haluaa varoittaa suomalaisia suoran adoption riskeistä ja vaaroista. ihan ymmärrettävää, mutta silti on hölmöä antaa väärää tietoa.
VAIKEA YMMÄRTÄÄ!!! Netissä on Suomen laki ja siinä ottolapsilaki aivan helposti saatavilla. Laitatte vai hakusanaksi FINLEX.
Lakia kun luette, niin saatte helposti selville, että jos asuu / on kirjoilla jossakin muussa valtiossa, niin adoptoida voi sen maan käytäntöjen mukaan (mutta sielläkin on neuvontansa ja adoptioviranomaisensa),ja tällöin adoptio on lainvoimainen myös Suomessa. Mutta jos on Suomessa kirjoilla ja täällä asuu, NIIN OMATOIMINEN ADOPTIO EI OLE PÄTEVÄ SUOMESSA, VAIKKA SE KUINKA VAHVISTETTAISIIN KOHDEMAASSA.
Perusteluna tälle poimin Suomen Laista /ottolapsilaista kohtia. Laki on kokonaisuudessaan saatavissa helposti Finlexin kautta, jos ette itse usko. Kieli on myös suhteellisen yksinkertaista, joten ymmärtämisvaikeuksia ei pitäisi olla!
3 LUKU
Ottolapsineuvonta
16 §
Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on lapseksiottamista koskevassa asiassa valvoa lapsen etua sekä neuvotteluilla ja toimenpiteillä auttaa lasta, lapsen vanhempia ja lapseksiottajia ennen kuin tuomioistuin vahvistaa lapseksiottamisen sekä tarvittaessa myös sen jälkeen.
ADOPTION EHTONA ON SIIS LÄPIKÄYTY ADOPTIONEUVONTA!
17 § (27.12.1992/1101)
Ottolapsineuvonnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Ottolapsineuvontaa antavat kuntien sosiaalihuollon toimielimet sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan harjoittaa ottolapsineuvontaa. (22.3.1996/175)
18 §
Ottolapsineuvontaa annettaessa on:
1) selvitettävä, ovatko 1 luvussa säädetyt lapseksiottamisen edellytykset olemassa;
2) huolehdittava lapsen sijoittamisesta lapseksiottajan luokse;
3) seurattava sijoituksen onnistumista lapsen etua silmällä pitäen ja, jos sijoitus epäonnistuu, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lapsen edun suojaamiseksi; sekä (22.3.1996/175)
4) huolehdittava siitä, että lapseksiottaja viivytyksettä ryhtyy toimenpiteisiin lapseksiottamisen vahvistamiseksi.
Ottolapsineuvontaa annettaessa ottolapsitoimiston on hankittava asianomaiselta kunnan sosiaalihuollon toimielimeltä lausunto lapsen sekä lapseksiottajan olosuhteista. (22.3.1996/175)
4 LUKU
Kansainvälinen lapseksiottamispalvelu
19 § (22.3.1996/175)
Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun tarkoituksena on:
1) välittää lapseksiottaja, jolla on asuinpaikka Suomessa, sellaiselle alle 18-vuotiaalle lapselle, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa ja joka tarvitsee ottovanhemmat;
2) avustaa lapseksiottamisen vahvistamiseen liittyvissä toimenpiteissä; sekä
3) auttaa ja tukea lasta ja ottovanhempia, tarvittaessa myös sen jälkeen kun ottolapsisuhde on vahvistettu.
20 §
Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. (27.12.1992/1101)
Erityisenä asiantuntijaviranomaisena on sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (lapseksiottamisasioiden lautakunta). Se toimii myös Haagissa 29 päivänä toukokuuta 1993 lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen (Haagin sopimus) 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna keskusviranomaisena. (22.3.1996/175)
21 § (22.3.1996/175)
Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua antavat Suomessa ne kuntien sosiaalihuollon toimielimet ja muut yhteisöt, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan tähän toimintaan (palvelunantajat).
Palvelunantaja huolehtii Haagin sopimuksen III luvussa tarkoitettuna valtuutettuna toimielimenä niistä sopimuksessa edellytetyistä tehtävistä, jotka lailla, asetuksella tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä on sille uskottu.
Palvelunantaja saa toimia yhteistyössä ainoastaan sellaisen ulkomailla vastaavassa palvelutehtävässä työskentelevän viranomaisen, järjestön tai muun toimielimen kanssa, jonka lapseksiottamisasioiden lautakunta on hyväksynyt (ulkomainen palvelunantaja). Lautakunta voi peruuttaa hyväksymisen, jos siihen havaitaan olevan syytä.
ADOPTOIDA VOI SIIS VAIN LAPSEKSIOTTAMISASIOIDEN LAUTAKUNNAN (= ADOPTIOLAUTAKUNTA) HYVÄKSYMIEN JA VALVOMIEN ULKOMAISTEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KAUTTA!
23 §
Palvelunantajan on jokaisessa tapauksessa varmistauduttava siitä, että 3 §:ssä tarkoitettua korvausta lapseksiottamisen johdosta tai lapsen elatusta varten ei ole annettu tai suoritettu eikä ole luvattu annettavaksi tai sitouduttu suorittamaan.
24 § (22.3.1996/175)
Jos joku, jolla on Suomessa asuinpaikka, aikoo ottaa ottolapseksi alle 18-vuotiaan lapsen, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa, hänen on pyydettävä kansainvälistä lapseksiottamispalvelua palvelunantajalta.
EIKÖ TÄSSÄ SELVÄSTI SANOTA, ETTÄ JOS ASUINMAA ON SUOMI, NIIN PALVELUNANTAJIA ON KÄYTETTÄVÄ!!!
5 LUKU
Lupamenettely kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa
25 § (22.3.1996/175)
Lapseksiottajan on haettava lapseksiottamisasioiden lautakunnan lupa ennen kuin lapseksiottaminen vahvistetaan Suomessa tai ulkomailla, jos:
1) lapseksiottajalla on asuinpaikka Suomessa ja alle 18-vuotiaalla lapseksiotettavalla on asuinpaikka vieraassa valtiossa; tai
2) lapseksiottajalla on asuinpaikka vieraassa valtiossa ja alle 18-vuotiaalla lapseksiotettavalla on asuinpaikka Suomessa.
ADOPTIOTA EI VOIDA SIIS VAHVISTAA SUOMESSA, JOS HAKIJALLA EI OLE LAPSEKSIOTTAMISLAUTAKUNNAN LUPAA ADOPTIOTA VARTEN!
27 §
Lapseksiottamisasioiden lautakunta voi myöntää luvan lapseksiottamiseen 25 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jos 1–7 §:ssä säädetyt lapseksiottamisen edellytykset ovat olemassa ja kansainvälistä lapseksiottamispalvelua on annettu siten kuin 19–24 §:ssä säädetään. (22.3.1996/175)
6 LUKU
Lapseksiottamisen vahvistaminen
28 § (22.3.1996/175)
Ennen kuin alaikäisen lapseksiottamista koskeva asia otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, hakijan, jolla on asuinpaikka Suomessa, tulee esittää tuomioistuimelle selvitys siitä, että ottolapsineuvontaa on annettu siten kuin 16–18 ja 28 §:ssä säädetään. Jos kyseessä on 25 §:ssä tarkoitettu lapseksiottaminen, hakijan on selvitettävä, että lupa on myönnetty. (22.3.1996/175)
ELI TUOMIOISTUIN VAATII TODISTEET SIITÄ, ETTÄ ADOPTIONEUVONTAA ON ANNETTU, JA KANSAINVÄLISTEN ADOPTIOIDEN OLLESSA KYSEESSÄ ON ANNETTAVA SELVITYS ADOPTIOLUVAN SAAMISESTA ADOPTIOLAUTAKUNNALTA.
7 LUKU
Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset
Tuomioistuimen toimivalta
34 §
Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva hakemus tutkitaan Suomessa, jos lapseksiottajilla tai lapseksiotettavalla on täällä asuinpaikka. (22.3.1996/175)
35 §
Menettely lapseksiottamisen vahvistamisessa määräytyy Suomen lain mukaan.
Lapseksiottamisen edellytykset määräytyvät myös Suomen lain mukaan.
38 § (22.3.1996/175)
Jollei 2 momentista muuta johdu, vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen on ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa, jos kummallakin lapseksiottajalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka sanotussa valtiossa tai tämän valtion kansalaisuus taikka jos lapseksiottaminen on pätevä siinä valtiossa, jossa lapseksiottajilla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka.
ELI JOS ON ADOPTION AJANKOHTANA KIRJOILLA KO. VALTIOSSA, NIIN ADOPTIO ON LAINVOIMAINEN SUOMESSAKIN.
Vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen, johon on ollut haettava 25 §:ssä tarkoitettu lupa, on ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa vain, jos lupa on myönnetty.
ELI ILMAN ADOPTIOLAUTAKUNNAN MYÖNTÄMÄÄ ADOPTIOLUOPAA, JONKA SAAMINEN EDELLYTTÄÄ ADOPTIONEUVONTAA, JA JOKA VELVOTTAA ADOPTION TAPAHTUVAKSI VALVOTTUJEN PALVELUNANTAJIEN KAUTTA, ADOPTIO EI OLE PÄTEVÄ / LAINVOIMAINEN SUOMESSA. (JOS HAKIJOIDEN/HAKIJAN ASUINMAA ADOPTION TAPAHTUESSA ON SUOMI) ELLEI:
Haagin sopimuksen osapuolena olevassa vieraassa valtiossa vahvistettu ja siellä Haagin sopimuksen mukaiseksi varmennettu lapseksiottaminen on 1 ja 2 momentin estämättä ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa.
MUTTA HAAGIN SOPIMUS EDELLYTTÄÄ MYÖS ADOPTIONEUVONNAN ANTAMISTA JA ADOPTIOLUPAA JOSSAKIN HAAGIN SOPIMUKSEN MAASSA.
Vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen, joka ei 1–3 momentin nojalla ole pätevä Suomessa, on täällä pätevä vain, jos Helsingin hovioikeus on vahvistanut sen.
JA HELSINGIN HOVIOIKEUS TUSKIN IHAN HEPPOISIN PERUSTEIN VAHVISTAA ADOPTION, JOS LAKIA ON TIETOISESTI YRITETTY KIERTÄÄ...
41 §
Helsingin hovioikeus voi vahvistaa vieraassa valtiossa tapahtuneen lapseksiottamisen päteväksi, jos jommallakummalla lapseksiottajalla tai lapseksiotettavalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikkansa taikka kansalaisuutensa perusteella sellainen yhteys siihen valtioon, jossa lapseksiottaminen on tapahtunut, että sen viranomaisilla voidaan katsoa olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavaksi. (22.3.1996/175)
43 § (22.3.1996/175)
Edellä 38 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua lapseksiottamista sekä 39 §:n 1 momentissa tarkoitettua ottolapsisuhteen purkamista ei tule katsoa Suomessa päteväksi eikä hovioikeuden tule vahvistaa lapseksiottamista tai ottolapsisuhteen purkamista 41 §:n tai 41 a §:n nojalla päteväksi, jos tämä johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.
JOTEN TUSKIN HELSINGIN HOVIOIKEUS VAHVISTAA "YKSITYISTÄ" ADOPTIOTA!
että kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia =)
Ja kuvittele, tuollaiset ihmiset sitten adoptoivat itselleen lapsia... Voi lapsi raukkoja!
"41 §
Helsingin hovioikeus voi vahvistaa vieraassa valtiossa tapahtuneen lapseksiottamisen päteväksi, jos jommallakummalla (HUOM! JOMMALLAKUMMALLA!!!) lapseksiottajalla tai lapseksiotettavalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikkansa taikka kansalaisuutensa perusteella sellainen yhteys siihen valtioon, jossa lapseksiottaminen on tapahtunut, että sen viranomaisilla voidaan katsoa olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavaksi. (22.3.1996/175)"
HELSINGIN HOVIOIKEUDESTA OLEN SAANUT TIEDON, että jos adoptio on kohdemaan lain mukaan tehty kohdemaassa, se kyllä vahvistetaan suomessa. tällaisessa tapauksessa tosin täytyy JOKAISEN paperin olla kunnossa, lastenkoti tod.näk. tarkastetaan että on valtion valvonnan alainen jne. eli ettei lapsikauppa ole mahdollinen.
Suomen kansalaisella on adoption ajankohtana asuin- tai kotipaikkansa taikka kansalaisuutensa perusteella yhteys ko valtioon, adoptio hyväksytäänkin. Mutta tälläiseksi yhteydeksi ei katsota lapsenhaku/turistimatkaa ko. valtioon. Vaan kuten lainaamassasi tekstissä sanotaan, siellä täytyy olla vähintään asuinpaikka ts. kirjat täytyy olla ko valtiossa. Vanha lapsuudenajan kirjekaveri ko. maassa ei riitä.
43 § (22.3.1996/175)
Edellä 38 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua lapseksiottamista sekä 39 §:n 1 momentissa tarkoitettua ottolapsisuhteen purkamista EI TULE KATSOA SUOMESSA PÄTEVÄKSI EIKÄ HOVIOIKEUDEN TULE VAHVISTAA LAPSEKSIOTTAMISTA tai ottolapsisuhteen purkamista 41 §:n tai 41 a §:n nojalla päteväksi, JOS TÄMÄ JOHTAISI SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYKSEN PERUSTEIDEN VASTAISEEN TULOKSEEN.
Oikeusjärjestyksen perusteiden mukaan adoptoivan vanhemman, JOLLA ON KOTIPAIKKA SUOMESSA, tulee saada adoptioneuvontaa, lupa adoptiolautakunnalta sekä käyttää adoptiolautakunnan määräämiä palveluntarjoajia kohdemaassa. Yo. pykälän mukaan siis Suomen lain vastaista adoptiomenettelyä EI hovioikeuden TULE VAHVISTAA.
Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka kunnosa paperit ovat jos menettely rikkoo Suomen lakia. Vaikea on myös kuvitella, että hovioikeus lähtisi tarkistelemaan jonkun yksittäisen adoption kohdalla sitä, onko lapsikauppaa tapahtunut. Juuri tätä varten on olemassa adoptiolautakunta ja sen valvomat kansainväliset palvelunantajat. Eihän hovioikeus ennättäisi muuta enää tehdäkään, jos kaikki haulavat voisivat ilman virallista & valvottua neuvontaa poiketa lomareissullaan johonkin lastenkotiin ja tuoda tuliaisena lapsen (kiintiöiden ulkopuolelta) ja sitten laillistaa adoption Helsingin hovioikeuden päätöksellä. Minkä tähden ihmiset enää kituuttaisivat palveluntarjoajien jonoissa?
Suosittelen sinun nyt kuitenkin ottavan asiasta tarkemmin selvää, pelkkä keskustelu hovioikeusen (kanslistin?) kanssa ei riitä. Ja lakia tulkitaan aivan kirjaimellisesti, ei vain joka toista riviä. Haluatko ottaa riskin, että tuot lapsen Suomeen ja Hovioikeus antaakin kielteisen päätöksen? Miten lapselle sitten käy? Huostaanotetaan ja palautetaan kotimaahan?
Sinun kannattaisi myös tutustua Haagin sopimukseen?!?
totta kai jokaisen joka yksityistä adoptiota tosissaan suunnittelee, tulee ottaa selvää, miten prosessi on hoidettava. ja kaikki asiat kannattaa varmistaa moneen kertaan, ettei sitten tule yllätyksenä lopussa, että joku virkailija onkin antanut väärää tietoa.
itse en ole adoptoimassa aivan tällä tavalla, vaan minulla on pysyvä kotipaikka ulkomailla ja adoptoin maan omien lakien mukaan. suomessa en saisi adoptioneuvontaa, koska en ole maassa tarpeeksi pitkiä jaksoja...
niin muistaisitko yhtään mistä tarkkaan ottaen sait tuon tiedot koska haluaisin itsekin kysyä sitä että näinkö asiat todella ovat?
onko sille oikeusituimelle joku netti osoite tai sellainen?
kirjallinen tieto on tämä pätkä Suomen Laista / laki lapseksiottamisesta:
38 § (22.3.1996/175)
Jollei 2 momentista muuta johdu, vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen on ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa, jos kummallakin lapseksiottajalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka sanotussa valtiossa tai tämän valtion kansalaisuus taikka jos lapseksiottaminen on pätevä siinä valtiossa, jossa lapseksiottajilla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka.
Eli jos on vakituinen asuinpaikka (niin kuin TiiTiillä on) jossakin toisessa valtiossa, jonka adoptiolakien mukaan adoptoi, niin jos paperit on kunnossa, on adoptio automaattisesti lainvoimainen Suomessakin.
Sinun täytyy ottaa kuitenkin huomioon, ettei tietosi lähde asu Suomessa ja hän on kysellyt todennäköisesti oikeusistuimelta tietoa siitä, että jos hän ulkomailla asuessaan adoptoi sen maan kautta lapsen, niin onko adoptio lainvoimainen Suomessa. Ja näin se Suomen lakien mukaan on. Mutta sen sijaan jos asut Suomessa, niin yksityinen adoptio ei ole mahdollista.
tiedossa...Ja se, että ilman kansalaisuuttakin voi laillisesti adoptoida ulkomailta, jos asuu pysyvästi ko. maassa ts. on siellä kirjoilla, vaikka molempien osapuolten kansalaisuus olisikin Suomen. Tällöin neuvonta yms. hoidetaan asuinmaan käytäntöjen mukaan, ja nämä saattavat poiketa hyvinkin radikaalisti Suomen käytännöistä. Itse asiassa tällaisessa tapauksessa adoptiota ei voi edes hoitaa Suomen kautta. Ei tässä tiedossa ollut mitään uutta!
Keskustelua palstalla on sen sijaan käyty siitä, että jos pariskunta/yksinhakija, joka on Suomen kansalainen, matkustaa johonkin maahan, marssii lastenkotiin ja valitsee sieltä itselleen lapsen ja adoptio hoidetaan juridisesti kohdemaassa (niin kuin palvelunantajien kautta adoptoitaessakin), niin onko adoptio lainvoimainen myös Suomessa. Ts. suostuvatko Suomen oikeusviranomaiset vahvistamaan adoption kotimaassa, vaikka lakipykälien ehdot neuvonnasta ja adoptiolautakunnan antamasta luvasta eivät täyty?!?
Jos näin todella on, onko palvelunantajien merkitys siis ainoastaan valvoa yhteistyökumppaneita ja toimia objektiivisenä osapuolena valvottaessa lapsikauppaa. Entä kuka näissä "villeissä adoptioissa" varmistuu siitä, että adoptoiva osapuoli on kelvollinen vanhemmaksi ja ymmärtää velvollisuutensa. Eikö tällöin esim. pedofiilien ole helppo adoptoida oma lelu itsellensä Thaimaasta? Kuka valvoo tilannetta? Pelottava ajatus.
Kiitos todella paljon tästä viestistä! Pelasta olin saanut väärää tietoa, sekä minä että ulkomaalainen mieheni, joten kai se on niinkuin kelassakin, että virkailijasta riippuu tiedon taso. Tämä oli meille todella tärkeä tieto, koska haluaisimme suoraan adoptoida eräästä orpokodista, jota olemme jonkinaikaa taloudellisesti tukeneet.
Sanoisin että kaikki fiksut ihmiset jotka tämän adoption kanssa on tekemisisssä, eivät kyllä lähtisi prosessiin ilman jonkin näistä kolmesta apua. Oletko koskaan ajatellut, ettei välttämättä sinun "omatoimisesti" adoptoima lapsesi olekkaan orpo vaan kaupattu lastenkotiin??? Ilman näitä järjestöjä, kukaan ei sitä varmista. Oliko tuo viestisi provo vai millaisen vaikutelman kuvittelet että antaa lause "olemme taloudellisesti tukeneet ko. orpokotia"? Kuulostaa kun olisitte ostamassa lasta!
Pysyttele vaan valvottujen järjestöjen kanssa tekemisissä, tässä on kuitenkin kyse lapsen parhaasta, ei sinun. Silloin pitää olla niin varma kun vaan on mahdollista, että lapsi on todella adoptoitavissa. Me olemme myös itse adoptiojonossa, eikä tulisi mieleenkään lähteä sooloilemaan tuonne maailmalle!
lapset ovat vapaata riistaa? ihan julkisessa tiedossa on että toimivaltainen viranomainen saa arvovallallaan huostaanottaa minkä tahansa lapsen, ja jos saa vanhemmat peloteltua pois on lapsi adoptoitavissa kuten itse asian ilmaiset!