hyvät elarit. Meillä ei maksa kuin sossu, ja aina rahat loppuu! Mies kyllä maksaa uudet kapakasta löytyvät seirualaiset ja heidän lasten hulppeat vaatteet ja tavarat, mutta omille lapsille ei rahaa liikene.
Onnellisia ihmiset
joiden miehet maksaa
261158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
niin kannattaisi harkita työpaikan hommaamista
näiltä palstoilta!! olet kyllä ilkee ja varmasti niin sadistinen psykopaatti että nytkin vaan hymyilet kun sait taas aikasi kuluksi latistaa köyhää ja raskautettua, vitun paskaläjä!
niin meillä ihan sama juttu ap! paitsi että äijä tinää melkein 6000€ kuukaudessa! voitko kuvitella millasen summan laittaa spurgrihin ja huoriin kuussa, kun aina on tili tyhjä!
Eikö pitäisi olla tyytyväinen että elatusmaksut kuitenkin tulevat? Sama kai se tuleeko ne sossulta (varmasti ajallaan) vai isältä.
Täällä haisee katkeruus.
Naisilla on yleensä järki päässä ja he ajattelevat lapsiansa, pistävät lapset kaiken edelle!
miehet sen sijaan tekee lapsia useammalle naiselle ja jättää hänet oman onnensa nojaan.
Kyllä siitä tulee katkeraksi, jos ei omistaan huolehdi! Se kuuluu myös miehille, eikä tehdä joka vuosi uusia lapsia!
"Kyllä siitä tulee katkeraksi, jos ei omistaan huolehdi!"
Näin se on. Huolehdi mieluummin lapsista ja unohda katkeruutesi.
JOTKUT miehet tekevät lapsia useammalle naiselle ja jotkut naiset tekevät lapsia useammalle miehelle.
Jotkut miehet hylkäävät lapsensa, onneksi useimmat ei. Ja hyvin monet naiset "varjelevat" lapsia liian mustasukkaisesti isän seuralta, toisinsanoen yrittävät vielä isältä lapset ja - ikäänkuin tämä ei riittäisi - myös rahat. Kaiken mikä irtoaa.
Miksi exän raha- ja muistakin asioita pitää olla niin saatanan mustasukkainen?
suhdeluku "useimmat isät"? suomessahan miltei puolet lapsista ovat eroperheistä ja heistä iso osa on isiensä pienenä jättämiä.
ja mitä tekemistä kateudella on sen epäkohdan kanssa, että mies huomaakin että tässä on nykyään saumaa vaurastua itse kun vaan häipyy perheestä, sehän on äidille tappiota ja isä siinä nettoaa
sen lisäksi että' isä vaivautuu muutaman roposen laittamaan lapsen elatukseen, hänen pitäisi myös jotenkin korvata äidille se että äiti toimittaa perheessä myös isän työt!
aika helpppo ymmärtää tämä, vaikka olisitkin mies!
Itseasiassa olenkin mies.
En jättänyt puolisoani, enkä häipynyt perheestä.
Kuka korvaa minulle että toimitan perheessäni myös äidin työt? Ei kukaan eikä tarvitsekaan, kyllä nämä hommat kuuluu jokaiselle perheen aikuiselle (eli tapauksessani yksin minulle).
Teillä voi olla toisin, mutta kyyllä exän rahojen perään kuolaaminen on lähinnä puhdasta kateutta.
Kerro muuten tilastotiedot, joissa mainitaan miten iso osa eroperheistä on "isiensä pienenä jättämiä".
joiden ihanat miehet pysyvät kotona eikä tarvitse miettiä elareita. Kannattaisko vähän katsoa minkälaisten hyypiöiden kanssa niitä lapsia alkaa tekemään? Pitäis olla joku pakko, että pitää olla esim. vähintään 3 vuotta yhdessä ennen lasten saamista.
totuus toisesta saattaa valjeta vasta viiden tai kuuden vuoden päästä? Tai se rakkaus vaan sitten loppuu. Tuolla tyylillä ei lapsia syntyisi kovin monille ja se olisi suuri sääli. Lapset ne tän maailman kuitenkin perii.
Mitä ne entisten miesten palkat teille kuuluu?
Tottakai elarit on maksettava. saahan yksinhuoltajat myös muita suuremmat lapsilisät, elatusavun, ILMAISEN LAPSENVAHDIN joka toiselle vkonlopulle ja usein lomillekkin kun lapset menee isin luo!
Näinä viikkoinahan et edes lapsiesi ruokia maksa. Aina yh:t valittaa.
Oisitte pysyneet miestenne kanssa, tai hankkikaa uudet ja rikkaat tilalle
t äiti
sut jättää lasten kanssa yksin (enkä ole enää parikymppinen )ja voin elämänkokemuksellani jo ennustaa että sun asenteella se sen tekee, älä tule ikinä minnekään ruikuttamaan, etkä varmaan tuukaan, vaan rahalhuolissa, ahdistuksessa, tuskassasi lapsen puolesta kunon jätetty, masennuksessasi ja yksinäisyydessäsi sinä varmaan vedät itsesi hirteen vai?
toivottavasti ei tapahdu sulle, koska et varmaan kestäisi, niinn maailmasi kapea!
lapsenvahtiin, onpa törkeetä ettet ole edes pysähtynyt kuvittelemaan millasta on yh:n elämä kun ei ole ikinä ketään muuta kokona, kertaajaan nostamasa tavaraa yllös lattialta, eikä edes paskalla voi käydä ilman että jotain tapahtuu, eikä minnekään voi lähteä jos vaan huvittaa, niinkuin kahden aikuisen perheessä.
jos aiot kommentoida, miettisit eka vähän mitä sanot, vai eikö ole tapana, oletko aivorajoitteinen?
ps. luojan kitos dvd:n se on nykyajan isä, kun ei miehistä ole,mihinkään.
ne joilla ei ole lapsia, eikä tiedä yh;n elämästä yhtään mitään! Siitä ne onkin niin katkeria kun heillä ei ole lapsia eikä sitä miestä, mutta ollaan niin ylimielisiä viemään perheestä mies, jotta voi näyttää mihin pystyy! Jos sulla ei ole tarjota lapsille kun makarooneja siksi ettei mies omilleen maksa, niin se ei ole äidin vika! Jos miehellä on varaa maksaa katunaiset ja heidän kakarat, niin miksi jumal... heillä ei ole omille lapsille varaa maksaa!
että kandee olla TOSI kateellinen yh-äideille. Mistä voit tietää, että miehesi käy huorissa vai nimitätkö miehen uutta naisystävää huoraksi?
Ei miehiä noin vaan viedä, miehilläkin on aivot ja oma tahto.
Jos syrjähyppyjä harrastaa, niin kyllä silloin suhteessa on jotain pahasti pielessä.
jotka osaavat olla tyytyväisiä siitä mitä on. Silloinkin kun on vain lusikalla annettu.
että onnelliset ihmiset ovat usein hitusen tyhmiä...normaalisti ihmiselämässä pätee kaavio "kriisistä kehitykseen" ja se onkin sit aika raskasta, taistella valtavirtauksia ja konformismia vastaan, esimerkiksi, mutta sellaiset ihmiset ainoastaan toisaalta saattavat muuttaa maailmaa ja jääda historiaan.
se on se ihmisen ja ihmiskunnan kehityskaari, ettei alistu köyhyyteeen, sairauteen ja kehittymättömyyteen.
Otetaan esimerkki ihmiskuntaan suuresti vaikuttaneesta henkilöstä joka ei tyytynyt mihinkään.
Myös kehitys oli yksi hänen pakkomielteistään, sekä maailman parantaminen sellaiseksi mitä hän itse piti parempana.
Adolf H.
Otetaan esimerkki henkilöstä, joka alistui köyhyyteen ja jopa alkeellisiin oloihin. Hän oli onnellinen mies joten
mielestäsi varmaankin varsin tyhmä. Hänelläkin oli unelmansa ja päämääränsä ja hänkin vaikutti (ja vaikuttaa edelleen, paljon kuolemansa jälkeen) ihmiskuntaan suuresti.
Mahatma G.
Mielen sairaus on pahinta sairautta.
- allekirjoittanut -
nämä kaksi joista olen kirjoittanut poliittisen historian tutkielmani!
mahatma g ei siis millään muotoa alistunut mihinkään, vaan päinvastoin uhrasi koko elämänsä taistelulle pasifismin keinoin, hyvän asian puolesta. ei kaikki kehitys olekaan positiivista ihmiskunta on ristiriitainen.
toinen seikka miksi kielestäni on hauska esimerkki MG on että hän oli SUURI feministi ja ajoi naisten asiaa, ja muutenkin pyrki saamaan poliittisiin vaikuttamiskeinoihin perinteisiä naisellisia arvoja, kuten elämän säilyttäminen ja sodan vastaisuus, agressiivisuuden ja sodan vastakokohtana. toisin kuin hitler joka puhuu "naismaisista pasifisti-itkijöistä" pilkalliseen sävyyn
einstein oli järkyttynyt keksintönsä reperkussioista (ydinpommi) ja sanoikin ettei ihmiskunta pysy kehityksensä mukana vaan tuhoaa. me äidit voimme rakentaa ja rakastaa.
myös olla älykkäitä, mutta tuskin onnellisia, joskaan eivät onnettomiakaan, kun ei ole minkäänlaisia tunteita. heillä on sairaus.
aiheuttaa. Meidän isä oli maailman paras ja ihana mies! Kun uusi nainen alkoi sitten kouluttamaan, niin nyt syö mielialalääkkeitä eikä hyväksy minua ja lapsiansa enää edes näköpiiriinsä.
Ei tosin kovin ihmeellinen, nämä kun ovat niitä selkeitä esimerkkejä.
"gandhi ei siis millän muotoa alistunut mihinkään"
Tarkoitin että hän hyväksyi itselleen vähän, hyvän saavuttamiseksi. Hieman eri asia kuin nämä jatkuvasti lisää ja lisää ruikuttavat jotka eivät ymmärrä että kaikki se lisän vaatimiseen ja sen vuoksi kaikin keinoin taistelemiseen käytetty aika on pois lapsen kanssa olosta.
On eri asia jos on todella liian vähän ja taistella lapselleen kohtuullisen määrän, kuin olla kateellinen siitä miten paljon enemmän muilla on.
Mä kyllä näitä juttuja lukeneena en toivo elämältäni mitään muuta kuin että se varjelee mut saamasta tartuntaa sairaudesta nimeltä katkera yhäiti. Herran jestas sentään miten voi naiset käyttää energiaa katkeruudessa ja itsesäälissä rypemiseen, sen sijaan että katsoisivat eteenpäin ja tekisivät elämästään juuri sellaista kuin itse tahtovat. Varsinkin kun siitä kaiken pahan aiheuttajasta ovat päässeet eroon (elikkä siitä miehestä).
Taidan tältä istumalta soittaa kaikki sukulaiset ja kaverit läpi ja vannottaa että jos musta tulee samanlainen niin toimittavat mut hoitoon ja ottavat lapset huostaan. Kyllähän noin suunnattomasta kateudesta ja katkeruudesta jo lapsetkin kärsivät!
Asenne täysin oikea. Mitä jos vielä päästäs käsitteestä yh-äiti ja otettas käyttöön sinkkuäiti joka kuulostaakin jo paljon valoisammalta!
ihan hyvä asenne, mutta valitettavasti se tuoreus karisee ja vastoinkäymiset todennäköisesti valtaa alaa...itse olen myöskin hyvin onnellinen siitä että ei tarvitse asua väkivaltaiseb pihin juopon kanssa enää, ja saan lapsen itselleni (tietenkin halusin viimeiseen saakka ehjää perhettä lapsen takia)
mutta se on sellanen juttu että rahahuolet voivat todella pilata ihmisen elämän, sitä ei silloin tajuu kun sitä rahaa on.
itselläni raha-asiat nyt hyviin (kun pusken ja pusken ja säästän ja hoida kaiken itse) mutten ole kyllä niin tyhmä että kaiken nielen äijällä joka kailottaa tuolla olevansa isä (tai sossut jotka kailotta miten onnellinen saan olla että lapsella on edes jonkunlainen isä) vaikkei ole hoitanut ensimmäistäkään isän velvollisuutta! ikinä!
oot muuten varmaan huomannuut ettei täälläkääm kukaan ikinä kehu yhäitejä? niin sellanenkin voi olla vuuosikausien jälkeen psykologiseseti todella raskasta, kun kaiki vaan paapoo isää ja itse hoitaa kaiken työn jatkuvasti väsyneenä, vuosikausia!
vaikka äidit on vahvempaa tekoa kuin isät, ei se tarkoita että oltais koneita!
sanan kaikissa mahdollisissa merkityksissä. Ukkokulta kotona, tosin pitkän sairasloman jälkeen nyt työttömänä, juniori tarkkaavaisuushäiriöinen ekaluokkalainen ja minä, no minä vaan tällainen syöpäpotilas.
Meillä jokaisella on omat ongelmamme. Toisilla ne ongelmat näkyy, toisilla ei. Mutta tärkeintä olisi pitää mielessä se että kenelläkään - ja tarkoitan siis todellakin KENELLÄKÄÄN - ei ole mitään oikeutta käydä vähättelemään toisten ongelmia. Jos ap kokee ongelmaksi se että elarit ei tule ja exä huitelee pitkin maailmaa, niin sitten se on hänelle ongelma ja sillä hyvä. Turha käydä toisten nokkimaan silmiä päästä kun kukaan meistä ei kuitenkaan pysty esittämään mitään ratkaisua tuohon tilanteeseen.
Ja muutamille jotka kirjoititte Einsteinista ja Mahatmasta - eivät he olleet onnettomia vaan tyytymättömiä. Minäkin olen onnellinen mutta tyytymätön moneen asiaa tässä maailmassa, ja niihin asioihin joihin olen tyytymätön, pyrin vaikuttamaan.
ja toivottavasti saat voimia taistella syöpääsi vastaan ja lapsikin paranee vähitellen!!!