--------------------------------------------------------------------------------
ARTIKKELIT 2/96
--------------------------------------------------------------------------------
Home karkotti psykologit
Kolmannes psykologian laitoksen henkilökunnasta sai oireita homeen saastuttamassa Ritarikatu 5:ssä. Maaliskuun lopussa viimeisetkin tutkijat pääsevät muuttamaan terveellisempiin tiloihin.
Psykologian laitos on majaillut kolmisenkymmentä vuotta Ritarikatu 5:ssä, Victoriastiftelseniltä vuokratussa toistasataa vuotta vanhassa talossa. Nelikerroksisen rakennuksen välipohjat ovat puuta ja eristetty sahanpurulla. Ensimmäiset hajuhaitat huomattiin viitisentoista vuotta sitten. Työsuojeluvaltuutettu ja -henkilöstö mittasi tilojen kosteutta. Tuolloin homesienten vaarallisuudesta ei vielä kuitenkaan tiedetty, eikä ongelmaa osattu ottaa vakavasti.
Työtilavastaava sairastuu
Vakavammin asiaan ruvettiin kiinnittämään huomiota, kun laitoksen työtilavastaava, assistentti Liisa Hakamies-Blomqvist alkoi 1988 äitiyslomansa jälkeen saada hengitystieinfektioita. Siihen asti hän, kuten myös hänen perheensä, oli ollut täysin terve. Oireilu jatkui ja paheni.
- Mikrobiologituttavani epäili, voisiko tämä kierre johtua huoneilmasta. Toukokuussa 1993 työhuone tutkittiin ja pölystä löytyi Stachybotrys atra -nimistä mikrosientä jopa 2,5 metrin korkeudelta lattiasta, missä se iti.
Liisa Hakamies-Blomqvist ei ole ainoa laitoksella, jonka terveys on kärsinyt. Dramaattisin tapaus on laitoksen entinen sihteeri, jonka menehtymistä rintasyöpään homeen epäillään jouduttaneen. Naisille on sattunut keskenmenoja. Eriasteista oireilua tai sairauksia on esiintynyt kymmenkunnalla laitoksen 35:stä toimihenkilöstä.
Monet muutkin sanovat tuntevansa olonsa paremmaksi lomilla tai matkoilla. Dosentti Kimmo Alho epäilee, että tupakanpoltto ja siitä johtuva runsas tuulettaminen ovat "pelastaneet" hänet pahemmilta oireilta.
Tuntematon pöpö
- Ritarikatu 5 lienee ensimmäisiä rakennuksia koko maassa, missä homeongelma on tunnistettu. Julkisuudessa siitä on liikkunut tietoa vasta aivan viime vuosina. Siksi olikin vaikeaa saada vuokranantaja ja yliopiston tekninen osasto reagoimaan asiaan, arvelee psykologian laitoksen esimies, dekaani Göte Nyman.
- Silloin kun tämä ongelma alkoi paljastua, yleinen tiedon taso homeesta oli olematon. Julkisuuteenhan näitä tapauksia on tullut vasta vuoden kuluessa. Ei ollut mitään tieteellistä tutkimustietoa asiasta. Tästä tapauksesta tutkimus vasta alkoi. Myöskään varsinaisia mittausmenetelmiä ei ollut.
Nyttemmin tiedetään että stachybotrys on varsinainen myrkky, jolla on sekä toksisia että allergeenisia vaikutuksia. Se voi aiheuttaa vastustuskyvyn alenemista, hengitystiehäiriöitä ja keskenmenoja.
Remontti pahensi asiaa
Kesän 1994 aikana talossa uusittiin välipohjia ja rakennettiin ilmastointi. Aiemminhan minkäänlaista ilmastointia ei edes ollut. Remontista sovittiin yliopiston ja säätiön kesken ja kustannukset jaettiin. Hakamäki-Blomqvist ja Nyman olivat mukana neuvotteluissa.
- Ikävä yllätys oli, että terveystilanne näytti vain pahenevan. Ilmastointi kaiketi edisti rakenteisiin jääneen homeen leviämistä. Sittemmin mikrobiologien kanssa on tultu siihen tulokseen, ettei hometta saa pois ilman talon täydellistä saneeraamista, sanoo Göte Nyman.
Pahimmin oireileville ruvettiin hakemaan työtiloja kokonaan muista rakennuksista. Viimeisenä mohikaanina Ritarikadulla toimii enää vajaa puolet laitoksen henkilöstöstä, lähinnä kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö. Sen laboratorioiden muuttaminen tilapäisesti olisi melkoinen operaatio, eikä henkilökuntakaan kuulu pahimmin oireilleisiin.
Psykologina Nymania on kiinnostanut koko läpikäydyn operaation ongelma. Miten porukan kanssa tulee toimeen, kun alkaa ilmetä tiettyjä epäilyksiä, ja joudutaan muuttamaan tällaisessa pakkotilanteessa. Tekniselle osastolle hän antaa kiitosta siitä, että tilapäisiä työtiloja on löytynyt kohtuullisesti sen jälkeen kun ongelman vakavuus ilmeni.
- Varsinkin naisilla oli pelkoja, jotka liittyivät raskauteen. On vaikea vetää rajaa siihen, milloin ihmiset vain omatoimisesti tulkitsevat, että tämä johtuu tästä, ja mikä on aitoa homeeseen liittyvää oiretta. Oli pakko olla aluksi ylivarovainen ja kehoittaa joitakin tekemään työnsä vaikkapa kotona. On yritetty olla avoimia ja keskustella asiasta, mutta kyllä jotkut ovat käyttäytyneet omalla tyylillään. Silti voisi sanoa että 90 prosenttia meistä on ollut tehtyjen ratkaisujen takana.
Nymanin mielestä oli ikävää jakaa henkilöstö niihin jotka lähtevät "evakkoon" ja niihin jotka jäävät. Vaihtoehtoja oli kuitenkin varsin vähän.
- Meillä asian hoitamista on edesauttanut se, että oli valmiiksi olemassa henkilö, joka vastaa toimitiloista. Tietenkin yksikön esimiehen on oltava asiassa mukana. Kärsimättömyydestä tulee ongelmia. Kyllä meidän olisi pitänyt päästä muuttamaan ehkä jo puoli vuotta aikaisemmin, mutta teknisesti se ei ollut mahdollista.
On oletettavissa, ettei Ritarikatu 5 ole ainoa yliopiston homeen saastuttama kiinteistö. Hakamies-Blomqvist kehoittaakin homepölyn kiusaamia kirjaamaan oireiluaan. Erityisesti pitää tarkkailla sitä, liittyvätkö oireet työ- vai loma-aikaan. Useat psykologian laitoksella sairastuneet rupesivat oireilemaan nimenomaan pitemmän (äitiys)loman jälkeen.
Nyman korostaa sitä, että henkilöstön keskimääräinen terveydentila ei ole mikään mittari. Kysymys on yksilöllisyydestä, osin siitäkin, että hometta esiintyy enemmän joissain osissa rakennusta.
- Kysymys oli myös tiedon puutteesta. Jos olisin tiennyt ongelmasta sen, mitä nyt tiedän, olisin varmasti toiminut voimakkaammin.
Moni kakku päältä kaunis
Ritarikatu 5 on tiilirakenteinen, päällisin puolin siisti ja ympäristönsä arkkitehtuuriin sopiva nelikerroksinen tiilirakennus. Ehkei aivan kauneinta Krunikaa, mutta paremmasta päästä. Rakenneratkaisuiltaan samanlaisia, puruvälipohjaisia rakennuksia viime vuosisadalta ovat kaupunki ja kampus täynnään. Talo on vielä toistaiseksi kokonaan psykologian laitoksen käytössä.
Muuttoon valmistautuva laitos on tietenkin sekavassa kunnossa. Varsinkin kun puolet siitä on jo muuttanut "evakkoon", ja tyhjennetyt huoneet paljastavat lattiapintansa.
Liikennetutkijoiden entiset tilat 4. kerroksessa jäivät 1994 remontissa saneeraamatta. Lattia on kaiketi alkuperäistä lautaa, suurimmat raot lähentelevät puolta senttiä. Pontti toki on osin tukkimassa rakoa. Lattian ja seinän saumaan jää paikoin kahden sentin rako.
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö laboratorioineen majailee edelleen samassa kerroksessa. Tapaamme siellä neljä sellaista tutkijaa, jotka eivät ole saaneet kummempia oireita.
- Sen olen kyllä havainnut, että loma-aikoina olo on selvästi parempi. Nuhaa ja silmien ärsyyntymistä on aina silloin tällöin, sanoo laboratorioinsinööri Kalevi Reinikainen.
Vironkadulle jo muuttanut assistentti Kati Björkqvist kertoo, että homeen leviäminen on voinut johtua useammistakin syistä. Takavuosina laitoksella muistetaan olleen siivooja, joka käytti hyvin runsaasti vettä lattioita pestessään. Yhdessä huoneessa on katto vuotanut ja useammassa lämpöpatterissa on ollut vuotoja. Pohjakerrokseen on päässyt kosteutta maaperästä.
Onneksi tällä kärsimysnäytelmällä kuitenkin on onnellinen loppu. Psykologian laitos pääsee muuttamaan yhtenäisiin, saneerattuihin tiloihin Meritullinkatu 1:ssä maaliskuun loppuun mennessä.
VEIKKO YLÄJÄÄSKI
http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol96_2/art3.htm
ARTIKKELIT 2/96
--------------------------------------------------------------------------------
Home karkotti psykologit
Kolmannes psykologian laitoksen henkilökunnasta sai oireita homeen saastuttamassa Ritarikatu 5:ssä. Maaliskuun lopussa viimeisetkin tutkijat pääsevät muuttamaan terveellisempiin tiloihin.
Psykologian laitos on majaillut kolmisenkymmentä vuotta Ritarikatu 5:ssä, Victoriastiftelseniltä vuokratussa toistasataa vuotta vanhassa talossa. Nelikerroksisen rakennuksen välipohjat ovat puuta ja eristetty sahanpurulla. Ensimmäiset hajuhaitat huomattiin viitisentoista vuotta sitten. Työsuojeluvaltuutettu ja -henkilöstö mittasi tilojen kosteutta. Tuolloin homesienten vaarallisuudesta ei vielä kuitenkaan tiedetty, eikä ongelmaa osattu ottaa vakavasti.
Työtilavastaava sairastuu
Vakavammin asiaan ruvettiin kiinnittämään huomiota, kun laitoksen työtilavastaava, assistentti Liisa Hakamies-Blomqvist alkoi 1988 äitiyslomansa jälkeen saada hengitystieinfektioita. Siihen asti hän, kuten myös hänen perheensä, oli ollut täysin terve. Oireilu jatkui ja paheni.
- Mikrobiologituttavani epäili, voisiko tämä kierre johtua huoneilmasta. Toukokuussa 1993 työhuone tutkittiin ja pölystä löytyi Stachybotrys atra -nimistä mikrosientä jopa 2,5 metrin korkeudelta lattiasta, missä se iti.
Liisa Hakamies-Blomqvist ei ole ainoa laitoksella, jonka terveys on kärsinyt. Dramaattisin tapaus on laitoksen entinen sihteeri, jonka menehtymistä rintasyöpään homeen epäillään jouduttaneen. Naisille on sattunut keskenmenoja. Eriasteista oireilua tai sairauksia on esiintynyt kymmenkunnalla laitoksen 35:stä toimihenkilöstä.
Monet muutkin sanovat tuntevansa olonsa paremmaksi lomilla tai matkoilla. Dosentti Kimmo Alho epäilee, että tupakanpoltto ja siitä johtuva runsas tuulettaminen ovat "pelastaneet" hänet pahemmilta oireilta.
Tuntematon pöpö
- Ritarikatu 5 lienee ensimmäisiä rakennuksia koko maassa, missä homeongelma on tunnistettu. Julkisuudessa siitä on liikkunut tietoa vasta aivan viime vuosina. Siksi olikin vaikeaa saada vuokranantaja ja yliopiston tekninen osasto reagoimaan asiaan, arvelee psykologian laitoksen esimies, dekaani Göte Nyman.
- Silloin kun tämä ongelma alkoi paljastua, yleinen tiedon taso homeesta oli olematon. Julkisuuteenhan näitä tapauksia on tullut vasta vuoden kuluessa. Ei ollut mitään tieteellistä tutkimustietoa asiasta. Tästä tapauksesta tutkimus vasta alkoi. Myöskään varsinaisia mittausmenetelmiä ei ollut.
Nyttemmin tiedetään että stachybotrys on varsinainen myrkky, jolla on sekä toksisia että allergeenisia vaikutuksia. Se voi aiheuttaa vastustuskyvyn alenemista, hengitystiehäiriöitä ja keskenmenoja.
Remontti pahensi asiaa
Kesän 1994 aikana talossa uusittiin välipohjia ja rakennettiin ilmastointi. Aiemminhan minkäänlaista ilmastointia ei edes ollut. Remontista sovittiin yliopiston ja säätiön kesken ja kustannukset jaettiin. Hakamäki-Blomqvist ja Nyman olivat mukana neuvotteluissa.
- Ikävä yllätys oli, että terveystilanne näytti vain pahenevan. Ilmastointi kaiketi edisti rakenteisiin jääneen homeen leviämistä. Sittemmin mikrobiologien kanssa on tultu siihen tulokseen, ettei hometta saa pois ilman talon täydellistä saneeraamista, sanoo Göte Nyman.
Pahimmin oireileville ruvettiin hakemaan työtiloja kokonaan muista rakennuksista. Viimeisenä mohikaanina Ritarikadulla toimii enää vajaa puolet laitoksen henkilöstöstä, lähinnä kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö. Sen laboratorioiden muuttaminen tilapäisesti olisi melkoinen operaatio, eikä henkilökuntakaan kuulu pahimmin oireilleisiin.
Psykologina Nymania on kiinnostanut koko läpikäydyn operaation ongelma. Miten porukan kanssa tulee toimeen, kun alkaa ilmetä tiettyjä epäilyksiä, ja joudutaan muuttamaan tällaisessa pakkotilanteessa. Tekniselle osastolle hän antaa kiitosta siitä, että tilapäisiä työtiloja on löytynyt kohtuullisesti sen jälkeen kun ongelman vakavuus ilmeni.
- Varsinkin naisilla oli pelkoja, jotka liittyivät raskauteen. On vaikea vetää rajaa siihen, milloin ihmiset vain omatoimisesti tulkitsevat, että tämä johtuu tästä, ja mikä on aitoa homeeseen liittyvää oiretta. Oli pakko olla aluksi ylivarovainen ja kehoittaa joitakin tekemään työnsä vaikkapa kotona. On yritetty olla avoimia ja keskustella asiasta, mutta kyllä jotkut ovat käyttäytyneet omalla tyylillään. Silti voisi sanoa että 90 prosenttia meistä on ollut tehtyjen ratkaisujen takana.
Nymanin mielestä oli ikävää jakaa henkilöstö niihin jotka lähtevät "evakkoon" ja niihin jotka jäävät. Vaihtoehtoja oli kuitenkin varsin vähän.
- Meillä asian hoitamista on edesauttanut se, että oli valmiiksi olemassa henkilö, joka vastaa toimitiloista. Tietenkin yksikön esimiehen on oltava asiassa mukana. Kärsimättömyydestä tulee ongelmia. Kyllä meidän olisi pitänyt päästä muuttamaan ehkä jo puoli vuotta aikaisemmin, mutta teknisesti se ei ollut mahdollista.
On oletettavissa, ettei Ritarikatu 5 ole ainoa yliopiston homeen saastuttama kiinteistö. Hakamies-Blomqvist kehoittaakin homepölyn kiusaamia kirjaamaan oireiluaan. Erityisesti pitää tarkkailla sitä, liittyvätkö oireet työ- vai loma-aikaan. Useat psykologian laitoksella sairastuneet rupesivat oireilemaan nimenomaan pitemmän (äitiys)loman jälkeen.
Nyman korostaa sitä, että henkilöstön keskimääräinen terveydentila ei ole mikään mittari. Kysymys on yksilöllisyydestä, osin siitäkin, että hometta esiintyy enemmän joissain osissa rakennusta.
- Kysymys oli myös tiedon puutteesta. Jos olisin tiennyt ongelmasta sen, mitä nyt tiedän, olisin varmasti toiminut voimakkaammin.
Moni kakku päältä kaunis
Ritarikatu 5 on tiilirakenteinen, päällisin puolin siisti ja ympäristönsä arkkitehtuuriin sopiva nelikerroksinen tiilirakennus. Ehkei aivan kauneinta Krunikaa, mutta paremmasta päästä. Rakenneratkaisuiltaan samanlaisia, puruvälipohjaisia rakennuksia viime vuosisadalta ovat kaupunki ja kampus täynnään. Talo on vielä toistaiseksi kokonaan psykologian laitoksen käytössä.
Muuttoon valmistautuva laitos on tietenkin sekavassa kunnossa. Varsinkin kun puolet siitä on jo muuttanut "evakkoon", ja tyhjennetyt huoneet paljastavat lattiapintansa.
Liikennetutkijoiden entiset tilat 4. kerroksessa jäivät 1994 remontissa saneeraamatta. Lattia on kaiketi alkuperäistä lautaa, suurimmat raot lähentelevät puolta senttiä. Pontti toki on osin tukkimassa rakoa. Lattian ja seinän saumaan jää paikoin kahden sentin rako.
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö laboratorioineen majailee edelleen samassa kerroksessa. Tapaamme siellä neljä sellaista tutkijaa, jotka eivät ole saaneet kummempia oireita.
- Sen olen kyllä havainnut, että loma-aikoina olo on selvästi parempi. Nuhaa ja silmien ärsyyntymistä on aina silloin tällöin, sanoo laboratorioinsinööri Kalevi Reinikainen.
Vironkadulle jo muuttanut assistentti Kati Björkqvist kertoo, että homeen leviäminen on voinut johtua useammistakin syistä. Takavuosina laitoksella muistetaan olleen siivooja, joka käytti hyvin runsaasti vettä lattioita pestessään. Yhdessä huoneessa on katto vuotanut ja useammassa lämpöpatterissa on ollut vuotoja. Pohjakerrokseen on päässyt kosteutta maaperästä.
Onneksi tällä kärsimysnäytelmällä kuitenkin on onnellinen loppu. Psykologian laitos pääsee muuttamaan yhtenäisiin, saneerattuihin tiloihin Meritullinkatu 1:ssä maaliskuun loppuun mennessä.
VEIKKO YLÄJÄÄSKI
http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol96_2/art3.htm
Vastaukset 3
Vanhimmat
HY: Homealtistus voi olla haitallista, mutta homeallergia on harvinaista
Lähettäjä: Paivi Lehtinen/halvi/Helsingin yliopisto 21.11.2006 07:59
Helsingin yliopisto
Viestintä
21.11.2006
Homealtistus voi aiheuttaa terveyshaittoja, mutta varsinainen homeallergia
on harvinaista
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyville homeille altistuminen saattaa
aiheuttaa terveyshaittoja, mutta vain harvoin oireiden taustalla on
homeallergia, osoittaa Helsingin yliopistossa 24.11. tarkastettava
väitöstutkimus.
Homeille altistuminen on yhdistetty erilaisiin ylä- ja ala-
hengitystieoireisiin kuten astmaan ja allergiseen nuhaan.
Kosteusvauriorakennuksille altistuneilla on myös havaittu muita oireita
kuten päänsärkyä, pahoinvointia ja lihassärkyä. FM Marina Leino tarkasteli
väitöstyössään homeiden mahdollisia terveyshaittoja käyttäen kahta eri
lähestymistapaa: tutkimuksen ensimmäisessä osiossa kartoitettiin homeille
herkistymisen yleisyyttä allergiaepäilyn takia sairaalaan tulleilla
potilailla ja toisessa osiossa tarkasteltiin Stachybotrys chartarum
-homeen aiheuttamaa tulehdusreaktiota hiirten hengitysteissä.
Herkistyminen homeille osoittautui harvinaiseksi. Herkistymistä osoittavia
spesifisiä IgE-vasta-aineita kahdelle eniten testatulle homeelle
(Cladosporium herbarum ja Alternaria alternata) löydettiin 2,7 prosentilla
ja 2,8 prosentilla potilaista. Lisäksi tutkittiin ihotestissä käytettyjen
homeuutteiden spesifisyyttä IgE-välitteisen homeallergian osoittamisessa.
"Havaitsimme, että osa homeelle herkistyneiden potilaiden seerumin
IgE-vasta-aineista sitoutui ihon normaaliflooraan kuuluvan hiivauutteen
allergeeneihin. Näin ollen homeallergia näyttäisi olevan harvinaista ja
osa reaktiosta saattaa johtua ristireaktiosta hiivan allergeeneja
vastaan", Leino sanoo.
Tutkimuksen toisessa osassa käytetty Stachybotrys chartarum -home on
kirjallisuuden mukaan hyvin potentiaalinen taudin aiheuttaja
kosteusvauriotaloissa, koska se tuottaa hometoksiinia tietyissä
olosuhteissa. Satratoksiinia tuottavaa sekä ei-tuottavaa S. chartarum
kantaa käytettiin kokeellisessa hiirialtistusmallissa kahtena eri
pitoisuutena. S. chartarum homeitiöt aiheuttivat isommalla pitoisuudella
lievän tulehduksen keuhkoihin, mutta yllättäen satratoksiini ei näyttänyt
vaikuttavan oleellisesti tutkittuun vasteeseen.
Koska kosteusvauriorakennuksille altistuneilla on havaittu erilaisia
oireita, Leino tutki myös immunologisen yleistilan merkitystä
homealtistumisessa tekemällä homeitiöaltistuksen yhdessä
allergeeniherkistyksen kanssa (allerginen astmamalli). Homeitiöaltistus
allergisessa astmamallissa aiheutti massiivisen tulehdusvasteen hiirten
keuhkoihin. Tulokset viittaavat tutkijan mukaan siihen, että Stachybotrys
chartarum -home saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. "Immunologisella
yleistilalla näyttää olevan merkittävä rooli keuhkotulehduksessa. Tulokset
viittaavat siihen, että atooppiset henkilöt saattavat olla alttiimpia
homealtistuksen vaikutuksille kuin muut", Leino toteaa.
FM Marina Leinon väitöskirja "Damp building moulds: Assessment of
sensitization in patients and studies into mechanisms of airway
inflammation using experimental models" (Kosteusvauriomikrobit; Potilaiden
IgE välitteinen allergia ja keuhkotulehdusvasteet kokeellisessa mallissa)
tarkastetaan perjantaina 24.11.2006 klo 12 HYKS:n Iho- ja
Allergiasairaalan auditoriossa, Meilahdentie 2.
Väitöskirjan ovat ohjanneet professori Harri Alenius, Työterveyslaitos, ja
dosentti Mika Mäkelä, HUS, HYKS
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040-5183 441
Sähköposti: [email protected]
Marina Leino on syntynyt ja asuu Porvoossa, opiskellut biokemistiksi Åbo
Akademissa ja toimii tällä hetkellä tutkijana Työterveyslaitoksella
Helsingissä.
Väittelijän kuva on saatavissa osoitteesta http://kuvatus.helsinki.fi (käyttäjätunnus: väitöskuvat; salasanaa ei tarvita; käyttöohjeet-linkki kuvagallerian yläreunassa)
************************************
ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Meilahden kampuksen tiedottaja
Puh. (09) 191 25495
GSM 050 406 2043
Email [email protected]
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/b8fb2f438c5be9abc225722d0020e013?OpenDocument
Tuota tutkimusta ruodittiin täällä jo aikaisemmin.
No ruoditaan uudelleen.
Minna Leinon väitöskirjan ohjaajina ovat toimineet TTL:n professori Harri Alenius ja dosentti Mika Mäkelä, HUS, HYKS.
Tutkimuksen perusteella niin TTL:n kuin HYKS:in Iho ja allergiasairaalan lääketiedegurut ovat sitä mieltä, että allergiaa tuottaa vain anafylaktinen (tyyppi I) reaktiotyyppi.
Sillä perusteella he toteavat, että homeallergia on harvinainen.
No tietysti IgE-vasta-ainevälitteinen allergia on harvinainen, koska tutkimusten mukaan väestöstä perii anafylaktisen reaktiotyypin VAIN n. 10 prossaa. Ja tietysti heistäkin osa allergisoituu homeitiöille.
Tutkimusten mukaan väestöstä perii n. 90 prossaa viivästyneen reaktiotyypin, johon kuuluvat sytolyyttinen (tyyppi II), immunokompleksivälitteinen (tyyppi III) ja soluvälitteinen reaktiotyyppi (tyyppi IV).
Kun TTL:n ja HYKS:in lääketidegurut väittävät, että vain anafylaktinen reaktiotyyppi (tyyppi I) allergisoituu homeitiöille, niin he väittävät samalla, että MUUT KOLME REAKTIOTYYPPIÄ (tyypit II, III, ja IV) EIVÄT ALLERGISOIDU homeitiöille ollenkaan.
Kuitenkin soluvälitteistä allergiaa (tyyppi IV) nuo gurut testavat lapputesteillä.
Heidän pitäisi myös tietää, että allergista alveoliittia tuottaa reaktiotyyppi III, joka on IgG-vasta-ainevälitteinen. Eli tyyppi III:kin allergisoituu. Kun tyypit II:nen ja III:nen tuottavat IgG-vasta-aineita allergeenille, niin kumpikin tyyppi allergisoituu.
Kun ruoka-aineallergioissakin otetaan huomioon IgG-vasta-aineet, niin on käsittämätöntä, että niitä ei oteta huomioon homeallergiassa.
Proteiineistahan on kysymys. Niin ruoka-aineet kuin homeitiötkin sisältävät proteiineja, joille voi allergisoitua.
Sanoisin, että olipa jälleen yksi verovaroin rahoitettu hömppätutkimus lukemattomien muiden hömppätutkimusten joukossa.
Hakeuduin marraskuussa 2000 paikallisen keskussairaalan keuhkolääkärin vastaanotolle.
Kerroin hänelle, että olen homeallergikko, johon hän totesi, että homeallergia on todella harvinainen. Väittämällään hän tarkoitti juuri tuota reaktiotyyppiä I.
Homeallergikko olen ja nähtävästi pysynkin.
Moniallergikkokin olen ja nähtävästi pysynkin.
Kun saan viivästyneen reaktion antigeeneistä/allergeeneistä, niin reaktiotyyppiin I en ole koskaan kuulunut.
Ja kun en itse ole kuulunut ja tunnen paljon muitakin homeallergikkoja, jotka eivät tuohon tyyppiin kuulu, niin siksi ärsyynnyt tuonkaltaisista tutkimuksista.
Pidän niitä verovarojen tuhlauksena.