Kuinka moni haluaa tieten tahtoen tilanteeseen,suhteeseen, jossa naisystävällä on jo miesrakastettu tai naisrakastettu? Mitä pitäisitte tai pidätte siitä, että naisenne mies tietää suhteestanne? Pystyttekö tai pystyisittekö kohtaamaan tuon miehen? Entä muun perheen? Mitä ongelmia tällaisesta suhteesta voisi tulla vai tuleeko mitään? Tunnetteko tai tuntisitteko mustasukkaisuutta naisenne toisen kumppanin tähden?
Kuinka moni-galluppi?
Haluaa kakkospuolisoksi?
141099
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En halua tuollaiseen tilanteeseen. Yök. Joten muihin kysymyksiin en viitsi edes vastata.
Tieten tahtoen en haluaisi suhteeseen, jossa rakkaallani olisi minun lisäkseni toinenkin rakas!
Jos saan naisen, niin hän on kokonaan minun, ei kenenkään muun! En halua jakaa häntä kenenkään kanssa ja tarvittaessa olisin varmaan valmis jopa taistelemaan hänen suosiostaan.
En halua valloittaa perheellistä naista, sillä olisin varmasti kamalan mustasukkainen hänestä.
Tulisin varmaan hulluksi, kun miettisin,
olenko hänelle vain lelu, vai olenko hänelle
yhtä todellinen rakastaja, kuin hänen miehensä?
Haluaisin neidon, jota voisin nöyrästi palvoa ja palvella. Neidin, jota voisin suojella ja jota saisin rakastaa koko sydämestäni.
Naisen, jolle olisin se ainoa.
Sellaisen vuoksi heittäytyisin vaikka auton alle!
Kerrot halauvasi palvella ja palvoa, suojella ja rakastaa... Miten omat tarpeesi? Millaiset ne ovat?
sellaiseen ruveta?! En voisi ikinä kuvitella itseäni moiseen tilanteeseen. Mutta JOS joskus sellaiseen joutuisinkin, tulisin vähintäänkin hulluksi mustasukkaisuudesta, jos pitäisi naiseni jakaa jonkun toisen kanssa (miehen tai naisen). Todennäköisesti aikani yrittäisin taistella saadakseni rakkauteni vain itselleni,ja sitten murtuneena luovuttaisin jos tulosta ei syntyisi.
On pakko olla ollut sellaisessakin suhteessa, mutta siitä ei ole hyvää seurannut. Se mies ei tykkää minusta ja minä suhtaudun lievästi sanoen aristellen mieheen. Hän suhtautuu lisäksi omistavasti rakkaaseeni. Heteroilla avioliittosopimus on jonkinlainen omistusasiakirja.
Eipä tunnu siltä, että ongelma olisi vain heteroiden. Oikeastaan kaikki lesbotkin ainakin tässä ketjussa ovat sitä mieltä, että omaa rakasta ei haluta jakaa. Harvemmat meistä pystyvät olemaan tuntematta mustasukkaisuutta ja "järkkäämään siksi ongelmia" suhteeseen, jos toisella alkaa olla muitakin rakastettuja. Olisikohan se ihan inhimillistä, vaikkei mitään omistusasiakirjaa toiseen olisikaan?
Kerran huoratessa eräs mies kysyi, onko minulla omaa rakasta ja minä vastasin kieltävästi. Hän sanoi, että "kaikille on tässä maailmassa joku".
Minä sanoin, että se on varmaan tyhmintä mitä olen koskaan kuullut, mutta että ajatus on kaunis ja kiitin siitä.
Kaikki mun naiseni ovat olleet tuollaista shareware-tyyppiä, mutta mitäs, mä olen lakannut uneksimasta. Piru vie, mitäs siitä tulisi jos yhden naisen kanssa koko elämä, pitäisi mennä maistraattiin ja silloin viimeistään olisi pakko tulla ulos kaapista!
Minä en heteroille enkä sateenkaariaktiiveille tuota sitä iloa että tulisin ulos kaapista!
kannata koko ikäänsä samaa ihoa KLIHINUTA !
Kumppania kannattaa vähän väliä vaihtaa, ettei ala pitkästymään, eikä suhe leipääntymään.
Eihän ne lesbosuhteet muutenkaan kestä kuin korkeintaan vuoden, tai pari.
Suhe bänäytyy kun alkaa kyllästyttää.
Jatkuva suhteiden poikki meneminen, uuden etsiminen ja ihmissuhteen rakentaminen syövät aikaa ja energiaa ja itse ihmistä. Lopultakin saattaisi olla parempi kihnuttaa sitä samaa ihoa pitkäänkin. Kuka jaksaa aina ja aina uusia ihmisiä ja aloittaa aina alusta? Entäpä vanhana sitten? Kenen kanssa viettää vanhuus? Kaukainen ajatusko?
Voihan sitä kumppania vaihtaa ku sukkia, mikäs siinä jos siltä tuntuu. Mut ei niihin varattuihin kuitenkaan kannata sotkeutua.
Ja ap:lle: en ite ainakaan kestäis että joku mies sorkkis "naistani". Ja sori vaan, et tajua niitä jotka varattuna hakevat kakkosnaisia.
Saattaa olla niin, että jos jotakin haluaa todella, jostakin muusta pitää luopua. Kun me ihmiset emme noin yleensä voi saada kaikkea. Paitsi että se paljon puhuttu ihmistyyppi "minulle-heti-kaikki"- on aika yleinen nykyään. Mutta jos ei ole tuollainen tyyppi, voi ihan pitääkin paikkansa se, että jokaiselle on joku. Pitääkseen sen jonkun, on kenties luovuttava jostakin...
Millainen nainen on "shareware" - ei ole kunnia tunnistaa tyyppiä. Isokin aukko sivistyksessäni kenties?
Shareware - vapaasti kaikkien käytettävissä ja lainattavissa.
Pienet Silkkiset lähinnä ottavat minua hermoon, mutta on parempi sietää toisen puutteita kuin että nukkuu kaikki yöt yksin tai joka yö eri muijan kanssa.
tuuttaamaan kaikkia riemulla!! Olen aivan aikuisten oikeesti sitä mieltä! Kuolleena ei enää paljoa tuuttailla, joten nyt kaikki tuuttaamaan toisiaan kun on vielä elämää jäljellä! Vain rajoittuneille tulee paha mieli riemukkaasta kaikki-yhdessä tuuttaamisesta! Minä haluan tuutata kaikkia kaikkialla! Peput pyörimään! Vapautta! Viva la Vida! Älkää rajoittuko yhteen tai kahteen, kimpassa on kivempaa ja pidot paranee kun kasa kasvaa! Jihuu!
Suhtautumiseni on yksi-selitteinen: enemmän on parempaa. Aina.