sitten jotenkin hyvä asia.
Kun ei enää tunnu.. eikä ole ikävä.. ei oikein ole mikään. Kuihtuu, ilman että osais ees surra.. kunhan vaan on. Aina sitä uhkaa turruttaa ittensä, mutta tässä sitä nyt ollaan.
En muista tuoksua, enkä tuntua tai miltä maistuit. En oo enää ees varma, olitko missään muualla kuin mun kuvitelmissa. Pian on varmaan ikävä sitä, että on ikävä.. En tahtois luovuttaa, mut näinhän sä halusit, että ois parasta.. Kauniita unia, sinä jokin, siellä jossakin.. Syksyn kuningatar, elokuun enkeli
m -> n
Kun ei enää tunnu.. eikä ole ikävä.. ei oikein ole mikään. Kuihtuu, ilman että osais ees surra.. kunhan vaan on. Aina sitä uhkaa turruttaa ittensä, mutta tässä sitä nyt ollaan.
En muista tuoksua, enkä tuntua tai miltä maistuit. En oo enää ees varma, olitko missään muualla kuin mun kuvitelmissa. Pian on varmaan ikävä sitä, että on ikävä.. En tahtois luovuttaa, mut näinhän sä halusit, että ois parasta.. Kauniita unia, sinä jokin, siellä jossakin.. Syksyn kuningatar, elokuun enkeli
m -> n
Vastaukset 13
Vanhimmat
"mut näinhän sä halusit, että ois parasta.."
en tahtonut, en ikinä tahtonut niin,
mutta ei varmaan ollutkaan mulle tämä
Kaikenkaikkiaan ei kuulostanut kovinkaan hyvältä asialta.
Kaivata sitä tunnetta kun saa kaivata toista. Eli kaipaat kuitenkin....siihen samaan ihmiseenhän kaikki liittyy. Eikö vain?
ollut sulle. Hassua silti, että tähän on vastatttu samaan aikaan, kun vastasin ite yhteen toiseen viestiin tuossa alla..
Samankaltanen tilanne varmaan kun sulla. Eli joo, kaipaan, en vaan just nyt tunne mitään. Sitä vaan väsyy välillä siihen kaipaamiseen. Ei jaksa ees kaivata. Mieli antaa varmaan väliin tauon, ja käy säästöliekillä koko elämä hetken. Kyllä se tästä pahenee vielä.. Ja siihen samaan yhteen ihmiseen liittyy kyllä, mutta asiat on puhuttu siten, että on parempi kun kaipailen itekseni.
Kellonajat taisi olla taas samat.
Niin, en haluaisikaan että olisi ollut mulle...koska en halua että hän ajattelee noin.
:) aikamoista kellonaikojen suhteen.. on tämä elämä välillä yhteensattumia, olitsä oikeesti toi toinen ikävoivä ?? ovelaa
Ei varmasti ajattele se sun näin. Ja mä ajattelen vain siksi, etten halua tuskaa sille toiselle. Parempi niellä nämä nyt. On siitä puhuttukin, olen liian vakavasti liikkeellä, valitettavasti. Mikään ei ole silti tuntunut koskaan siltä.. ei mikään.
Mutta, Loser has to fall..
Ja taas jatkui ainakin viime viesteissä samat ajat :)
Ollaan yhtä täsmällisiä ainakin...
Niin, mä en taida oikein ymmärtää nyt tota....siinä on varmaan joku juttu, että miksi te ette sitten saaneet toisianne...Ettei tämä toinen halunnut? Surullista sitten.
pari minsaa,, meni editoimiseen. Tää on aika huimaa. Mä en usko mihinkään tämmöseen, mutta tää kyllä tarkottaa sitä, ettei toivoaan saa koskaan menettää..
Emmätiä, avasin vaan koneen ja oli halju olo, mutta kiitos sulle. On ollu niin mukavaa ajatustenvaihtoo ja kummallisia sattumuksia, että oikeesti tuntuu jo paremmalta.
Joo, meillä oli aika vaikeat lähtökohdat. Ja mä luulen, että se toinenkin tunsi aika paljon. Mutta ollaan molemmat aika vaikeita ihmisiä ja on vaikeita elämäntilanteita. Nyt on ainakin niin, että ei. Sille ei voi mitään. Mä esim. oon välillä semmonen, että menetän kaiken toivon ihan vaikka iteksenikin.. Nyt on sovittu näin ja kunnioitan sitä sopimusta. Mut pakko välillä purkaa oloaan jonnekin.
Mutta siis älä sinä lannistu. Ikänä, lupaathan :) tulis mulleki mukava olo :). Ei ole mitään syytä, miksei teillä homma toimisi
homma toimisi??? Ei tajuu..
Mietin varmaan liikaa kans noita kellonaikoja ja meni pasmat sekaisin hetkeks...:) Mut, ei se mitään...tarpeeksi uskomatonta jo, et noinkin monta viestiä lähti samaan aikaan.
Onhan tossa teidän tarinassa paljon tuttuakin...
Mä silti toivon omalla kohdallani, et se homma toimii. Itse ainakin oon valmis tekemään vaikka mitä sen eteen heti kun aikaa kuluu ja mun se tekee omia ratkaisujaan. Joko saadaan onnellinen loppu tai vähemmän onnellinen, mutta sen näkee sitten.
Mitä ikinä tapahtuukin, niin luotan ainakin siihen että se on se oikea ratkaisu molempien kannalta.
Ainoa vastaus jonka tiedän on: en tiedä. Voisihan se toimiakin. Tai sitte ei. Eihän sitä koskaan tiedä.
Mutta sitten on esim. asenteita, järkisyitä, huonoja päiviä, luonteenpiirteitä, muita ihmisiä, ylipäätään kaikenlaista.. en haluu julkisesti olla liian tarkka tässä nyt.
Jos olisi sellainen maailma missä hän ja minä oltais vain kahden, niin varmaankin.. (tosi selkeää). Ehkä en vaan kelpaa, ehkä on jotain muuta. Elämä vain on tällaista joskus. Ei sulla silti tarvitse olla niin..
uskomaton yö, oikeesti! Noi kellonajat ja kaikki jaristiinkirjotus on jotain ihan älytöntä!! Ja jotenki aika nopeesti kun kirjoteltiin, niin aattelin iteki, että toi varmaan vastaa mulle ja mä sulle.. kummallista, hyvällä tavalla.
Mutta nyt hyvää yötä sulle. Suukottaisin jos saisin ja voisin (ihan ystävällisesti :). Kaikkea hyvää sulle ja teijän jutulle. Lipitän täs lasin viiniä ja painun pehkuun.
Just noin, luota ittees ja oo rehellinen, sulla on hyvä asenne! Ikinä ei voi tietää ennalta, mut jos ei edes yritä, niin sitten ei tiedä koskaan. Hyvänyönsuudelma! Susta joku löytää hienon naisen :)
takaisin vaan :) Nää on näitä elämän kummallisia sattumuksia, tai mitä lie....toisinaan näitä aina sattuu...vähän sama kuin telepatia, toisten ihmisten kanssa sekin sujuu ihan hyvin...onhan siinäkin tavallaan kyse oikeasta ajoituksesta jos niin voi sanoa.
Jos musta joku sen hienon naisen löytää, niin soisin sen olevan hän =)
Jakselehan itsekin nyt...se on ainakin tärkeintä, että tietää et maailmassa on joku jota ajattelee ja tietää hänenkin ajattelevan sua samalla tavalla vaikka olisitte missä.
siis sä elätät toivoo, mun paremmasta elämästä, etkä "meidän paremmasta" sitä mä kuitenkin toivon, enkä mitään mun.. koska ei ole mua, ilman sua!
Mä uskon ainakin siihen, et kaksi ihmistä kun on ja jos ne toisilleen kuuluu, niin te tulee myös päätymään yhteen joko ennemmin tai myöhemmin.
Enkä edes ole mikään yltiöromantikko, mutta tähän uskon ihan oikeasti :)
Ei aina voi elämäntilanteet ja muut puitteet olla otollisia, mutta tulee vielä aika jolloin ne on.
Sillon on ihan sama mitä toiset ihmiset tekee ja mitä muuta tapahtuu siinä ympärillä, koska ne ei ole silloin enää mitään esteitä.
Mä uskon ainakin tähän.
Kyllä ne ihmiset, jotka ovat luotu toisilleen löytävät toisensa uudelleen, silloin kun on sen aika.
Mihin muuhun tässä elämässä pitäisi sitten uskoa, ellei kohtaloon...:)