minulla on nyt tässä muutaman viikon ollut pahoja paniikkikohtauksia.. kävin jopa psykiatriselal kriisiosastolla muutaman päivän kun tuntui että ei ahdistus mihinkään katoa.. mutta onneksi siellä saatiin sitten aloitettua kunnon lääkitykset.. sepram 20mg alprox 2mg 3x päivässä ja iltaisin muutama ataraxi ja zopinox.. että eiköhän se tästä.. mitä olette mieltä kun en haluaisi nouita bentsoja syödä kovin kauaa (alprox) koska koukuttaa pahasti.. miten kauan niitä on turvallsita syödä.. ?
Paniikihäiriö
sasukePANIC
3811
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vuosia paniikki/ahdistus/masennus lääkkeitä eli
monenlaisia pillereitä käytössä. Minä olen tehnyt siten, että jos jonain päivänä suht koht hyvä
olo niin en silloin tartte kuin osan lääkkeistä
eli eipä noita ahdistus ja paniikkilääkkeitä tarvitse maksimi määriä napsia. Ainakin itse
ei ole ollut tarvetta korottaa esim. bentsojen
käyttöä, kun tällai säästöliekil niitä käyttää.
En väheksy lääkkeitä mutta itse selvisin paniikki häiriöistä ilman niitä.Yhtä helvettiä se oli vuosia kun pelkäsi milloin se iskee.Ja iskihän se usein.Nuorena kun opiskelu ja muu elämä oli kovin epäsäännöllistä niin se lisäsi vaivaa ,oli väsynyt,huonosti syönyt ja krapulakin usein niin muuta ei tarvinnut.Joku neuvoi että vaikka hampaat irvessä niihin tilanteisiin missä paniikki iskee,ei siihen kuole eikä häpeäkään ole ansaittua.Sillä keinolla vähitellen selvisin pois kokonaan siitä vaivasta.Toivon sitä kaikille joilla se vaiva on
että selviäisi siitä pois.
Niin aluski yritinki ilman lääkkeitä noin 2vk ja vaan mennä niihin tilanteisiin.. mutta ainakaan vielä ei ole ollut yksinäisiä tilanteita mistä se tulisi.. mutta jos sen saan alkuun olen ahdistunu ja paniikissa koko illan niin että tärisen kuin horkassa ja tajukin saattaa hetkeksi mennä.. sitten lääkkeillä ja rauhottavilla nukkumaan.. ei se muuten minulla onnistu.. kun olin kriisi osastollakin tämän takia kun kohtaukset menivät pahaksi.. ja tässä kaiken päällä on vielä masennus johon joudun syömään lääkkeitä.. (sama kuin paniikkiin) että sen verran sanosin että kannattaa kai näitä lääkkeitä käyttää että ei rupea pyöryilemään.. koska nämä kohtaukse ovat tavallaan kokoajan päällä ns itsetarkkailun ja kuolemanpelon kautta.. (aloitan terapian kuun lopussa, jolloin toivn että rauhottavat jätetään vain ja ainoastaan
"jos todella tarve" asteelle..