hei !
Kaipaisin kokemuksen ääntä keinohedelmöityksen hormoonihoidoista? Minkälaisia sivuvaikutuksia on ollut? Minkälainen prosessi on kokonaisuudessaan ollut jne.
Me olemme jo neljä vuotta toivoneet lasta ja nyt tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet että voimme saada lapsia vain keinohedelmöityksellä.
Käytän tosi vastahakoisesti yleensä mitään kemiallisia lääkkeitä ja olen tosi herkkä niile, joten koko hoitomuoto lievästi pelottaa.
Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
Kaipaisin kokemuksen ääntä keinohedelmöityksen hormoonihoidoista? Minkälaisia sivuvaikutuksia on ollut? Minkälainen prosessi on kokonaisuudessaan ollut jne.
Me olemme jo neljä vuotta toivoneet lasta ja nyt tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet että voimme saada lapsia vain keinohedelmöityksellä.
Käytän tosi vastahakoisesti yleensä mitään kemiallisia lääkkeitä ja olen tosi herkkä niile, joten koko hoitomuoto lievästi pelottaa.
Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Me aloitettiin viime vuoden puolella koeputkihedelmöitys. Ensin sumutusta synarelalla ja nyt piikitystä.... Huomenna viimeinen piikki ja sunnuntaina viimeinen sumutus. Sunnuntai-iltana irroituspiikki. Tiistaina keräys ja torstaina alkioiden siirto. Sen jälkeen vain jännäämään ollaanko vai eikö olla raskaana.
Kaverilla tuli tosi pahat sivuvaikutukset synarelasta (lopettaa oman hormoonitoiminnan, ns. vaihdevuodet), mutta minulla ei mitään. Piikeistä ei mitään tähän mennessä, ellei lasketa selkäkipua. Selkäkipu välillä paha, välillä ei mitään. Se voi olla sivuvaikutus tai sitten se voi olla jotain muuta.
Väsyttäviä nuo hoidot on minun kohdalla olleet, mutta sekin voi olla vaikka tästä ilmasta.
Väestöliitosta varoittivat kuumista aalloista, päänsärystä, mielialanvaihteluista ja itkukohtauksista, mutta mitään sellaista en ole ainakaan vielä huomannut.
Tsemppiä hoitoihin! Älä toivo liikoja, niin ei pääse tippumaan korkealta...
Olen käynyt läpi 2 ivf:ää ja kummassakaan mulla ei ollut kummempia oireita lääkityksestä. Ainoo minkä vois mainita on itkuherkkyys, töissä pillahdin itkuun muiden nähden ja hieman hävetti. Tosin kummallakaan kerralla ei saatu kauheasti munasoluja aikaseks, joten olisikohan lääkitys ollut hieman alakanttiin ja sitten sen myötä ei oireitakaan mainittavasti. Valitetavasti molemmat tuoresiirrot olivat negaa ja nyt odotellaan passia.
Ja kovasti ihmettelen sitä, että kuinka erilaiset kokemukset nää kaks ivf:ää oli. Eka sujui ihan vihellellen, ei kipuja oikeen missään vaiheessa, mutta toka olikin sitten ihan eri juttu. Sattui punktio niin maan penteleellisesti ja myös kotona joutui ottamaan kipulääkettä.
Mulla oli kauheita raivareita synarelan aikana. Miehen naamassa pienikin ärsyttävä ilme sai raivarin aikaseks. Siis sellaset asiat, jotka ei normaalisti tunnu missään. Ja vaikka sen tiesi etukäteen, että sellasta tulee, niin ei se mitään auttanut itsehillinnässä...
Mutta kaikilla ei tule oireita. Minulla oireet loppuivat heti kun piikitys alkoi ja sai taas hormonia.
Minun lapseni syntyi kaksi vuotta sitten icsi-hoidolla. Koko prosessi raskauden alkamiseen kesti puoli vuotta. Ensimmäinen kerta ei punktion jälkeen tärpännyt, pas aloitti raskauden. Onhan se piikittely ja pillereiden syöminen ja kapselien tunkeminen emättimeen tavallaan rankkaa. Itse olen jopa yliherkkä kaikelle tuollaiselle, mutta kyllä se ihan sietokyvyn rajoissa on. Täytyy vaan ottaa rauhallisesti ja ajatella miksi sitä tekee.
Raskaus on kuitenkin sellainen ihme, että viis siitä miten se alkaa! Itse totesin, että olen kyllä aikamoinen akka kun kestin sen kaiken!