Takaisinmaksuajan

kyse onkin arvostuksista ja painotuksista.

Asunnon suhteen olimme sillä linjalla , että vuokralla asutaan kunnes kuollaan. No, vuokra nousi ja nousi ja sitten ostaminen olikin jo mielekkäämpää.. Työsuhdekämppä ja kuluja nolla kun vuokra sun muut meni tilistä päältä. Koska toinen meistä on tehnyt koko jana sama atyötä samalla työnantajalla niiin verrataan sen palkkaan; käteen jäi tuolloin lapsettomalle velattomalle 3800mk vuosi oli -90.

Talo tuli pieneksi ja rakentaminen tuli mieleen. Tilistä jäi kuusihenkiselle perheelle käteen n 7500mk (2000)Laskettiin mitä tarvitaan ja mitä siihen menee ja onko varaa. Satsattiin hankintoihin jotta asumisen kulut olisivat aikanaan kohdallaan. Koska taloa ei koskaan makseta pois vaan se myydään sitä ennen lasten lähdettyä maailmalle ei laina-ajalal ollut juur merkitystä. Vuokra olisi kuussa sama kuin lyhennys ja pienemmässä asunnossa ja oltaisiin rivarissa.

Ostettiin auto, vähän uudempi kun oli varaa.. Se alkoi reistailla kun kilsat tuli tiettyyn pisteeseen. vaihdettiin se ihan uuteen ettei aina tarvitse korjailla. Kuukauden kuluerä pysyi samana. Kaukana ne ajat jolloin auto ostettiin muutaman kuukauden maksuja vastaavalla summalla käteisellä ja ajettiin ja korjattiin tarpeen mukaan.. No, toinen meistä ajaa sellaisella vieläkin!

TV hajosi. Etopeli kesti yli kymmenen vuotta eli oli laatukamaa. Ostettiin sitten uusi. Maksoi sikana oli iso ja komea. Pari vuotta myöhemmin samaan rahaan ja halvemmalla saa taulutelkan samaa kokoa.. Onneksi ostettiin käteisellä eikä osarilla niinkuin serkku joka maksaa sitä vieläkin!

Lopputulos? Kiinteä omaisuus säilyttää ehkä jopa nostaa arvoaan. Mutta samalla palkatkin muuttuu. Nyt jää käteen markkoina noin 1800€ eli 10 800mk.. Miksi sen talon hinta voisikaan olla sama enää? Ekan tietokone oli iso ostos kun se maksoi kymppitonnin kaikkine härveleineen ja sen piti kestää ikuisuuksia kun oli niin paljon muistia jne. se oli vuonna 1999 ja nyt se on vaihdettu tehokkaampaan kerran ja muuten vain päivitetty kahdesti ja muistia lisätty...

Käyttötavaran kanssa ei koskaan pääse edes omilleeen ja käytössä kuluu. Se on tosiasia. Toisaalta mikään ei maksa itseään takaisin jos toimiva asia vaihdetaan uuteen..

Lopputulos että suhde rahaan tilapäinen; se mikä tulee se myös menee. Sillä vaan saa paljon kivaa ja eläminenkin on toisenlaista kuin joskus ennen. Turha tässä on kituuttaa varsinkin jos tuo elo loppuu lyhyeen niin jää koko elämä lituutukseksi ja kesken sen paremman ajan odottelun kuolee pois! Mahtais viimesekunneilla vituttaa ihan oikeasti?

Useimmilla meistä on kuitenkin rahaa käytettävissä varsin rajallinen määrä, äärettömän rikkaat on tosi harvassa ja kuulopuheiden mukaan ne vasta ovatkin tarkkoja rahoistaa, itse en tunne sellaisia.

Jotku meistä tavallisistakin sukan kuluttajista haluavat käyttää vähät rahansa niin että mahdollisimman vähällä saa mahdollisimman pajon. "Se vain on tyhmää maksaa liikaa".

Tietenkään kovin moni ei ajattele aina ensin rahaa, paitsi tietysti saksalaiset.

"Mitä hyötyä tuosta on? Rahat riittää tai sitten ei. Elämä jatkuu kunnes se loppuu. "

Hyöty:
Auttaa vertailemaan eri vaihtoehtojen kannattavuutta.

Rahojen riittävyydellä on muitakin numeerisia arvoja kuin kaksi ääripäätä.

Elämän jatkuminen ja loppuminen ovatkin jo aika paljon suurempia asioita. Mutta niidenkin välillä löytyy yhteinen tekijä; joka on: terveys.