Olen normaali alta kolmekymppinen nainen. Mietityttää sellainen asia, että missä on ihan tavalliset nuoret naiset joista voisi saada ystäviä. Sellaisia aitoja ihmisiä, jotka ei ramppaa baareissa ja jotka oikeasti jaksaa keskustella ja olla läsnä lähimmäiselle.
Olenko niin erilainen että on mahdotonta saada ystäviä. Työkaverit on ihania, mutta en jaksa turhannauramista ja baareissa kulkemista.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampaa on sielunystäviä löytää?
Olisi kiva kuulla hieman vanhemmilta ihmisiltä, missä he ovat tavanneet hyvät ystävänsä.
Olenko niin erilainen että on mahdotonta saada ystäviä. Työkaverit on ihania, mutta en jaksa turhannauramista ja baareissa kulkemista.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampaa on sielunystäviä löytää?
Olisi kiva kuulla hieman vanhemmilta ihmisiltä, missä he ovat tavanneet hyvät ystävänsä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko sinulla perhettä, harrastuksia? Millaisista asioista olet kiinnostunut?
Hei vaan!
Ihan tuota samaa olen itsekkin pohdiskellut, et mistä kummasta löytäisi omanikäistä seuraa (itse pian 28). Opiskelukaverit ja lapsuuden ystävät ovat edelleenkin elämässäni, mutta kaikki niin kovin kaukana. Yhteyttä pidetään puhelimella ja sähköpostilla, mutta eipä se sitä korvaa, että olisi joku joka kutsua päiväkahville tai joku jonka kanssa lähteä kiertelemään kauppoja.
Niin, ja onhan noita harrastuksiakin tullu hankittua osaksi senkin takia, että jospa siellä johonkuhun tutustuis. Mutta taitaapa ainakin tämä paikkakunta kärsiä pulaa tämän ikäisistä ihmisistä kun kovin on kansalaisopiston kurssit "mummoutuneita" ja jumpassa käy vain kikattavia teinejä... Näin talvisin (ai mikä talvi??) olen työttömänä, joten ei niitä työkavereitaan ole.
Jospa tämä vauvantekopuuhastelu tästä alkaisi tuottaa hedelmää ja pääsisi mukaan etes noihin mamma-piireihin ;)
Mutta tsemppiä sinulle! Eiköhän mekin vielä kivat kaverit jostain löydetä! :)
olen kolmekymppinen normi tyyppi.aina saanut helpostikin ystäviä,nyt jostain kumman syystä tuntuu että kaikki on kadonnut ja olen ihmetellyt että mitä ne tekee ja missä ovat me yksinäiset ihmiset?no tässä ruikuttumassa:DD
en ole ainoa jolta ystävät ovat käyneet vähiin, mistä johtuu? Kuka osaisi kertoa???
Luonteesta, elämäntilanteesta, perhe/lapset vie aikaa, vaihtaa paikkakuntaa, eivät ole samalla aaltopituudella kanssasi...jne
Olen kolmekymppinen naisihminen ja onnellisesti parisuhteessa, mutta ystäviä kaipaisin kovasti. Saman olen huomannut, että iän myötä on yhä vaikeampaa löytää ystäviä ja etenkin sellaisia, joiden kanssa voisi jutella kaikesta taivaan ja maan välillä, syvällisestikin, ja jotka oikeasti ovat läsnä niin ilossa kuin surussakin.
Mutta mistä kummasta niitä ystäviä löytää vaikka tämänkin palstan mukaan yksinäisiä kyllä löytyy...
Ennenvanhaan ihmiset olivat kai jotenkin "henkisesti" lähenpänä toisiaan, ja tietysti ei ehkä niin muuteltu paikkakunnasta toiseen. Naapurissa käytiin viemässä kananmunia tai muuten vain tarkistamassa jos pihalta ei ollut näkynyt hetkeen liikettä. Välittäminen yksinäisistäkin oli silloin itsestäänselvyys.
Nykypäivänä voi vaikka kuolla asuntoonsa, eikä kukaan sitä huomaa. Todella surullista että ihmiset on menettänyt yhteyden toisiinsa.
En ymmärrä miten heikoimmat, arimmat tai ujoimmat tässä maailmassa pärjäävät kun minäkään (jolla nyt suhteellisen lahjakkaat sosiaaliset taidot löytyy kuitenkin) en pysy maailman menossa mukana..
Narsistinen aika, kaikella tavalla.