Luin juuri yhden artikkelin 2-tyypin diabeteksesta.
Siinä sanottiin, että voi tulla niin hiipien, että ensimmäiset oireet ovatkin sitten jo esim. aivohalvaus tai muu verisuonitauti, joille tuo tila on altistanut jo vuosien mittaan.
Voiko paastosokeri olla normaali (mikä on normaalia, onko heittely 4.6-5,6 välillä vielä sitä?), vaikka joku prosessi olisikin jo käynnissä?
Muistan vaan, että äitini sai yllättäen 54-vuotiaana aivohalvauksen ja todettiin myös 2-tyypin diabetes.
Itse olen täyttämässä tänä vuonna 46 ja välillä tuntuu sokerinsietokyvyssä olevan jotain häikkää. Paastoarvot olleet kuitenkin ylimmillään vain tuo 5,6 ja sokerirasitukset raskauksien aikaan (jolloin aina sokeria virtsassa) olleet normaalit (viimeisin otettu 3,5 vuotta sitten).Usein sokerit on laskeneet tosi alas aterioiden välillä, tuonne 3:n pintaan, kun olen käynyt mitauksessa keskellä päivää (eikös nuo kovin alhaisetkin arvot voi enteillä jotain?)
Pitäisköhän ostaa kotiin sokerimittari, että sais seurattua tilanteen kehitystä?
Minkälainen olis hyvä mittari? Ei kovin kallis kuitenkaan, kun rahat on vähissä.
Instrussa näytti olevan joulun alla joku 15 eurolla.
2-tyypin D:n esiaste
10
4211
Vastaukset
- Yogi2
Kyllä, hiipien D2 voi tulla. Joukossamme on monta diabeetikkoa, jotka eivät vielä tiedä sairastavansa sitä. Sydäninfarkti voi olla sen ensimmäinen ja viimeinen oire. Tauti kannattaa ottaa vakavasti. Paastosokeri 4,6-5,6 mmol/l on kuitenkin aivan normaali. Sitten kun alkaa mennä 6,1 mmol/l:n yli, puhutaan heikentyneestä glukoosin siedosta. Minulla esim. paastosokeri oli aamuisin vuosikaudet 6,3 mmol/l:n paikkeilla. Toistuvat arvot 7 mmol/l:n yli alkavat olla merkki varsinaisesta diabeteksestä.
Raskausdiabetes on D2:n riskitekijä. Sinullako sitä ei kuitenkaan todettu? Munuaiskynnys laskee raskauden aikana, joten virtsassa voi joskus olla sokeria rasituksessa. Sen ei tarvitse aina merkitä raskausdiabetestä. Joillain esiintyy noita matalia 1,5 - 2 tunnin päästä atriasta. Minullakin on sellaisia 4 mmol/l:n arvoja, jotka vielä ovat normaaleja. Tämä on kuitenkin aika epämääräinen alue. Voi ne matalat ennakoida D2:sta, mutta voi ne olla muutakin.
Verensokerimittareita saa joissain kampanjoissa jopa ilmaiseksi. Liuskat sitten maksavatkin jo maltaita. Kysy kuitenkin omasta terveyskeskuksestasi, saisitko mittarin ja liuskoja hoitovälinejakelusta! Maahantuojilta niitä toki saa rahalla. Katso vaikka Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen lehden mainoksia. Siellä mittareita on varmaan kymmeniä. Lehti on netissäkin.
http://www.psdiabetes.fi/Lehti.htm
Jos innostut mittailusta ja ostat itse liuskasi, mainostaisin Jenniferin neuvoja sopivien hiilihydraattimäärien selvittämiseen. Terveellisen ravinnon lisäksi kannattaa tietysti laihduttaa, jos painoa on liikaa ja liikkuminenhan on a ja o tässä taudissa. Näistä hyötyvät kaikki. Nekin, joilla ei diabetestä ole todettu. Englanninkielinen teksti on täällä:
http://www.alt-support-diabetes.org/NewlyDiagnosed.htm
Suomensimme sen Diabetesliiton Kohtauspaikalle Jenniferin luvalla. Laitan koko tekstin tähän.
"Kuulostaa siltä, että olet suunnittelemassa diabeteksesi ottamista hallintaan... hyvä niin.
On niin paljon omaksuttavaa... sinun ei tarvitse rynnätä minnekään. Aloita käyttämällä parasta asettasi tässä taistelussa, mittariasi. Et kupsahda heti, sinulla on aikaa tehdä kokeita, testata, oppia, testata ja keksiä, kuinka juuri sinun kehosi ja tämä tauti tulevat keskenään toimeen. Tärkein asia, jonka voit tehdä oppiaksesi sinusta ja diabeteksestä, on testata, testata, testata.
Suurin yksittäinen kysymys, joka diabeetikon on ratkaistava, on: Mitä söisin?
Valitettavasti vastaus on jokseenkin hämmentävä. Meidät saattaa ymmälle se tosiasia, että eri diabeetikot voivat saada suuremmoisia tuloksia aivan erilaisilla ruokaohjelmilla. Jotkut meistä saavuttavat hyvän glukoositasapainon kompleksisten hiilihydraattien dieetillä. Toiset havaitsevat, että mikä tahansa hiilihydraatti yli 75-100g:n päiväannoksena on liikaa. Edelleen jotkut ovat jossain sillä välillä.
Aluksi me kaikki tunnemme itsemme turhautuneiksi. Halusimme, että meille olisi annettu ainut oikea tapa syödä, mikä takaisi terveytemme jatkumisen, mutta opimme, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Jokaisen meistä on löydettävä oma tiemme käyttäen edelläkävijöiden kokemuksia, mutta silti keksittävä itse, kuinka MEIDÄN kehomme ja tämä tauti elävät rinnakkain. Kysy, mutta muista, että kukin on keksinyt itse, mikä toimii parhaiten. Voit käyttää kokemuksiamme lähtökohtana, mutta lopulta sinä luot menestyksekkään ohjelman, mikä on yksin sinua varten.
Olet etsimässä tapaa, kuinka eri ruoat vaikuttavat sinuun. Varmasti olet lukenut, että hiilihydraatit (sokerit, vehnä, riisi... asiat, joita isoäitimme kutsuivat "tärkkelyksiksi") kohottavat verensokeria kaikkein nopeimmin. Proteiini ja rasva kohottavat sitä, mutta ei yhtä korkealle ja paljon hitaammin... jos olet D2, yleensä kehosi tuottama insuliini voi estää nousun.
Haluat mahdollisesti tehdä joitain kokeita.
Ensinnäkin: Syö, mitä olet tähänkin saakka syönyt... mutta kirjoita se kaikki muistiin.
Testaa itse seuraavina ajankohtina:
Herättyäsi (paasto)
1 tunnin jälkeen kustakin ateriasta
2 tunnin jälkeen kustakin ateriasta
Nukkumaan mennessä
Tämä tarkoittaa 8 x kunakin päivänä. Tällä löydät, kuinka pitkän ajan päästä ateriasta korkein lukemasi tulee... ja kuinka nopeasti se palaa "normaaliksi". Saatat nähdä, ettäateria, joka sisälsi leipää, hedelmiä tai muita hiilihydraatteja, antaa korkeamman lukeman.
Muutamien seuraavien päivien ajan, koeta hillitä hiilihydraattejasi. Poista leivät, viljat, riisi, pavut, kaikki vehnätuotteet, peruna, maissi, hedelmät... syö hiilihydraattisi kasviksista. Testaa samalla yllämainitulla kaavalla.
Jos kokeilet tätä muutaman päivän, saatat löytää joitain jokseenkin hyviä lukemia. Se on muutaman päivän kokeilujen arvoista... Lopulta voit hitaasti lisätä hiilihydraatteja takaisin, kunnes näet niiden vaikuttavan mittariisi. Tämän taudin luonteeseen kuuluu... vaikka meillä on paljon yhteistä ja meidän täytyy noudattaa tiettyjä ohjeita... että lopulta kehomme sanelee hoitomme ja menestyksemme.
Mitä lähemmäksi ei-diabeetikon lukemia pääsemme, sitä suuremmat mahdollisuudet meillä on välttää kamalia komplikaatioita. Avain tässä on PYRKIMYS... Tiedät, että jokainen on taudissaan eri pisteessä... ja tauti on etenevä. Mutta jos pyrimme parhaisiin lukemiin ja teemme parhaamme, annamme teveydellemme parhaimman panoksen. Se on kaikki, mitä voimme tehdä.
Tässä on minun mielipiteeni arvoista, joihin pitäisi pyrkiä, ne ovat ei-diabeetikon arvoja.
Paasto Alle 6
Tunti aterioiden jälkeen Alle 8
Kaksi tuntia aterioiden jälkeen Alle 6,5
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tärkeimmät lukemat ovat "aterian jälkeen" lukemat. Ne ovat kaikkein ennakoivimmat, mitä tulee komplikaatioihin, erityisesti sydänongelmiin.
Kuuntele lääkäriäsi, mutta sinä olet diabeteksen hoitotiimisi johtaja. Kun opit hänen neuvoistaan, muista etteivät ne kuitenkaan ole ehdottomia. Tiedät lopuksi paljon enemmän kuin lääkärisi kehostasi ja sen toiminnasta diabeteksesi kanssa. Mittarisi on paras aseesi.
Muista, ettemme kilpaile kenenkään muun kuin itsemme kanssa... Tee kokeiluja ruokaohjelmallasi. TESTAA, TESTAA, TESTAA. Opettele, mitkä ruoat aiheuttavat nousuja, mitkä ruoat laskuja... Käytä kehoasi tieteellisessä kokeessa.
Tulet lukemaan monista erilaisista tavoista, joilla ihmiset kontrolloivat diabetestään... Monet niistä ovat täysin vastakkaisia. Hetken päästä opit, ettei ole yhtä tapaa joka lähtöön. Järjestä hiukan aikaa kokeiluun, niin löydät pian ohjelman, joka toimii sinulla.
Parhainta onnea!
Jennifer "- a.p.
Kiitokset vastauksesta ja linkeistä!
Raskausaikana tuon sokerin oletettiin johtuvan juuri tuosta, että munuaiset päästävät sokeria läpi.
Tosin jos tämä viimeisin raskaus olisi ollut pari vuotta aikaisemmin, olisin luokiteltu raskausdiabeetikoksi (kuten siskolleni kävi). Paastoarvoni oli tuo 5.6, mutta rajaa oli juuri nostettu, en nyt muista minne saakka, mutta meidän neuvolassa ei tuohon ainakaan puututtu (ennen se oli
kait jossain tuolla 4:n puolella).
Pitäis kyllä yrittää kiinnittää huomiota tuohon ruokavalioon. Jonkun verran olen varmaan onnistunutkin, koska kolesteroliarvot ovat ainakin pudonneet. Lihavuudesta ei tosin koskaan ole ollut ongelmaa, päin vastoin, painan vähän turhankin vähän -paino nykyisin n. 51 kg (samoin oli äitini laita). Tuossa tietysti piilee se vaara, kun on koko ikänsä tottunut siihen, että voi syödä mitä vaan lihomatta. Sitäpaitsi talvella alkaa tehdä aina ihan sairaasti mieli makeaa ym. hiilihydraattipitoista...:/ - Yogi2
a.p. kirjoitti:
Kiitokset vastauksesta ja linkeistä!
Raskausaikana tuon sokerin oletettiin johtuvan juuri tuosta, että munuaiset päästävät sokeria läpi.
Tosin jos tämä viimeisin raskaus olisi ollut pari vuotta aikaisemmin, olisin luokiteltu raskausdiabeetikoksi (kuten siskolleni kävi). Paastoarvoni oli tuo 5.6, mutta rajaa oli juuri nostettu, en nyt muista minne saakka, mutta meidän neuvolassa ei tuohon ainakaan puututtu (ennen se oli
kait jossain tuolla 4:n puolella).
Pitäis kyllä yrittää kiinnittää huomiota tuohon ruokavalioon. Jonkun verran olen varmaan onnistunutkin, koska kolesteroliarvot ovat ainakin pudonneet. Lihavuudesta ei tosin koskaan ole ollut ongelmaa, päin vastoin, painan vähän turhankin vähän -paino nykyisin n. 51 kg (samoin oli äitini laita). Tuossa tietysti piilee se vaara, kun on koko ikänsä tottunut siihen, että voi syödä mitä vaan lihomatta. Sitäpaitsi talvella alkaa tehdä aina ihan sairaasti mieli makeaa ym. hiilihydraattipitoista...:/Puhutko nyt virtsan sokerista? Sen lukema on tietysti aivan eri kuin verensokerin. Nuo eivät voi olla verensokerin arvoja. On hyvän merkki, ettei ylipainoa ole. Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista on ylipainoisia.
- Yogi2
Yogi2 kirjoitti:
Puhutko nyt virtsan sokerista? Sen lukema on tietysti aivan eri kuin verensokerin. Nuo eivät voi olla verensokerin arvoja. On hyvän merkki, ettei ylipainoa ole. Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista on ylipainoisia.
Ei-diabeetikolla paastosokeri on yleensä 4-6 mmol/l. Kun puhuin matalista, tarkoitin arvoja a l l e 4 mmol/l.
- alkup.
Yogi2 kirjoitti:
Puhutko nyt virtsan sokerista? Sen lukema on tietysti aivan eri kuin verensokerin. Nuo eivät voi olla verensokerin arvoja. On hyvän merkki, ettei ylipainoa ole. Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista on ylipainoisia.
Tarkoitin juuri verestä mitattuja sokeriarvoja.
Niin, tarkistin nyt tuolta vielä näita rajoja ja totesin, että paastoarvoni (5.6) viimeisimmässä raskaudessa on ollut sittenkin hieman liian suuri. Vähän sekavaa tosin tuo tieto, jossain kohti luki vieläkin (samalla palstalla), että ylin sallittu arvo on 4.8 ja toisessa kohtaa, että 5.1 (milloinkohan tuo raja muutettiin?)
Nyt vaan ihmettelen suuresti, miksi neuvolassa ei puututtu mitenkään tuohon paastoarvooni!!!
Väitettiin vaan olevan normaalin ja muistaakseni puhuttiin vaan jostain yli 6:n menevistä arvoista, jolloin vasta alkaa olla huolestumisen aihetta. Ei puhettakaan mistään raskausdiabeteksestä.
Sisareni kohdalla taas aikoinaan oltiin tosi tiukkoja (hänellä muistaakseni joku 4.9, kun sallittu oli silloin tuo 4.8). Papereihin tuli oitis merkintä raskausdiabetes ja kehoitettiin saneeraamaan ruokavalio.
Hyvä muuten, että pääsin ollenkaan viimeisimmällä kerralla tuohon rasitustestiin.
Sitä piti itse ehdottaa moneen kertaan.:/
Eivät olisi ilmeisesti laittaneet ollenkaan pelkästään tuon kohonneen paastoarvon takia...(!?)
Lopulta sitten antoivat lähetteen, kun itse vaadin ja sokeriakin ilmestyi taas virtsaan.
Muut arvot kun ovat aina olleet normaalit (1 h:n jälkeen korkeimmillaan 8.4 -tämä arvo mitattu ensimmäisessä raskaudessa 22 v sitten-, myöhemmin tavallisesti n. 7.4 ja 2:s arvo 4.9-5 "ja jotain" väliltä), niin ovat ilmeisesti tuijottaneet vain niitä tyyliin: "kun ennenkään ei mitään ole ollut, niin turhaa rahan haaskausta".
Näin siis maaseudulla (sisareni taas asuu Helsingissä).
Tällaisen tekstin löysin nyt myös netistä:
"Raskausdiabeteksen verensokerin seurannassa paastoarvot ja ateriaa edeltävät arvot eivät saisi ylittää 5.5 mmol/l, eivätkä aterian jälkeiset arvot (1½ t aterian jälkeen) 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, harkitaan insuliinihoidon aloittamista dieetin lisäksi".
Miten hälyyttävää siis on, jos vain tuo paastoarvo on toistuvasti koholla, mutta ei kuitenkaan tuo toinen arvo?
Eikös neuvolassa olisi kuitenkin pitänyt pistää meikäläinen tarkempaan syyniin myös synnytyksen jälkeen?
Sen jälkeen ei vaan ole kertaakaan puhuttu mistään sokerikontrolleista.
Itse on saanut niihin väkisin hakeutua.
Viimeksi (syksyllä) paastoarvoni terveyskeskuksessa mitattuna oli siis vain 4.6, joten heidän mielestään minulla ei kai ole minkäänlaisia riskejä diabetekseen, kun olen vielä näin laihakin, en tupakoi yms.
Ainoastaan sukurasitus taustalla (äitini puolelta 6:sta sisaruksesta 5:llä 2:s tyypin diabetes, samoin isovanhemmilla). - alkup.
alkup. kirjoitti:
Tarkoitin juuri verestä mitattuja sokeriarvoja.
Niin, tarkistin nyt tuolta vielä näita rajoja ja totesin, että paastoarvoni (5.6) viimeisimmässä raskaudessa on ollut sittenkin hieman liian suuri. Vähän sekavaa tosin tuo tieto, jossain kohti luki vieläkin (samalla palstalla), että ylin sallittu arvo on 4.8 ja toisessa kohtaa, että 5.1 (milloinkohan tuo raja muutettiin?)
Nyt vaan ihmettelen suuresti, miksi neuvolassa ei puututtu mitenkään tuohon paastoarvooni!!!
Väitettiin vaan olevan normaalin ja muistaakseni puhuttiin vaan jostain yli 6:n menevistä arvoista, jolloin vasta alkaa olla huolestumisen aihetta. Ei puhettakaan mistään raskausdiabeteksestä.
Sisareni kohdalla taas aikoinaan oltiin tosi tiukkoja (hänellä muistaakseni joku 4.9, kun sallittu oli silloin tuo 4.8). Papereihin tuli oitis merkintä raskausdiabetes ja kehoitettiin saneeraamaan ruokavalio.
Hyvä muuten, että pääsin ollenkaan viimeisimmällä kerralla tuohon rasitustestiin.
Sitä piti itse ehdottaa moneen kertaan.:/
Eivät olisi ilmeisesti laittaneet ollenkaan pelkästään tuon kohonneen paastoarvon takia...(!?)
Lopulta sitten antoivat lähetteen, kun itse vaadin ja sokeriakin ilmestyi taas virtsaan.
Muut arvot kun ovat aina olleet normaalit (1 h:n jälkeen korkeimmillaan 8.4 -tämä arvo mitattu ensimmäisessä raskaudessa 22 v sitten-, myöhemmin tavallisesti n. 7.4 ja 2:s arvo 4.9-5 "ja jotain" väliltä), niin ovat ilmeisesti tuijottaneet vain niitä tyyliin: "kun ennenkään ei mitään ole ollut, niin turhaa rahan haaskausta".
Näin siis maaseudulla (sisareni taas asuu Helsingissä).
Tällaisen tekstin löysin nyt myös netistä:
"Raskausdiabeteksen verensokerin seurannassa paastoarvot ja ateriaa edeltävät arvot eivät saisi ylittää 5.5 mmol/l, eivätkä aterian jälkeiset arvot (1½ t aterian jälkeen) 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, harkitaan insuliinihoidon aloittamista dieetin lisäksi".
Miten hälyyttävää siis on, jos vain tuo paastoarvo on toistuvasti koholla, mutta ei kuitenkaan tuo toinen arvo?
Eikös neuvolassa olisi kuitenkin pitänyt pistää meikäläinen tarkempaan syyniin myös synnytyksen jälkeen?
Sen jälkeen ei vaan ole kertaakaan puhuttu mistään sokerikontrolleista.
Itse on saanut niihin väkisin hakeutua.
Viimeksi (syksyllä) paastoarvoni terveyskeskuksessa mitattuna oli siis vain 4.6, joten heidän mielestään minulla ei kai ole minkäänlaisia riskejä diabetekseen, kun olen vielä näin laihakin, en tupakoi yms.
Ainoastaan sukurasitus taustalla (äitini puolelta 6:sta sisaruksesta 5:llä 2:s tyypin diabetes, samoin isovanhemmilla).Löysin myös tällaisen tekstin:
"On mahdollista, että kohonnut verenglukoosi altistaa rannekanavaoireyhtymälle ja Bellin pareesille jo kauan ennen kuin diabetes todetaan. Monesti tyypin 2 diabetes todetaankin jopa kymmenen vuotta myöhemmin kuin se itse asiassa olisi ollut mahdollista todeta".
Minulla on ollut myös rannekanavaoireyhtymä ja eräs kummallinen oire viimeisen vuoden aikana on ollut myös jalkojen (enimmäkseen varpaat, mutta joskus myös sääret) herkkä puutuminen (sormien lisäksi).
Siihen ei ole löydetty mitään selkeää syytä. Lääkäri sanoi vaan, että "seurataan". - Minä.vaan.
alkup. kirjoitti:
Tarkoitin juuri verestä mitattuja sokeriarvoja.
Niin, tarkistin nyt tuolta vielä näita rajoja ja totesin, että paastoarvoni (5.6) viimeisimmässä raskaudessa on ollut sittenkin hieman liian suuri. Vähän sekavaa tosin tuo tieto, jossain kohti luki vieläkin (samalla palstalla), että ylin sallittu arvo on 4.8 ja toisessa kohtaa, että 5.1 (milloinkohan tuo raja muutettiin?)
Nyt vaan ihmettelen suuresti, miksi neuvolassa ei puututtu mitenkään tuohon paastoarvooni!!!
Väitettiin vaan olevan normaalin ja muistaakseni puhuttiin vaan jostain yli 6:n menevistä arvoista, jolloin vasta alkaa olla huolestumisen aihetta. Ei puhettakaan mistään raskausdiabeteksestä.
Sisareni kohdalla taas aikoinaan oltiin tosi tiukkoja (hänellä muistaakseni joku 4.9, kun sallittu oli silloin tuo 4.8). Papereihin tuli oitis merkintä raskausdiabetes ja kehoitettiin saneeraamaan ruokavalio.
Hyvä muuten, että pääsin ollenkaan viimeisimmällä kerralla tuohon rasitustestiin.
Sitä piti itse ehdottaa moneen kertaan.:/
Eivät olisi ilmeisesti laittaneet ollenkaan pelkästään tuon kohonneen paastoarvon takia...(!?)
Lopulta sitten antoivat lähetteen, kun itse vaadin ja sokeriakin ilmestyi taas virtsaan.
Muut arvot kun ovat aina olleet normaalit (1 h:n jälkeen korkeimmillaan 8.4 -tämä arvo mitattu ensimmäisessä raskaudessa 22 v sitten-, myöhemmin tavallisesti n. 7.4 ja 2:s arvo 4.9-5 "ja jotain" väliltä), niin ovat ilmeisesti tuijottaneet vain niitä tyyliin: "kun ennenkään ei mitään ole ollut, niin turhaa rahan haaskausta".
Näin siis maaseudulla (sisareni taas asuu Helsingissä).
Tällaisen tekstin löysin nyt myös netistä:
"Raskausdiabeteksen verensokerin seurannassa paastoarvot ja ateriaa edeltävät arvot eivät saisi ylittää 5.5 mmol/l, eivätkä aterian jälkeiset arvot (1½ t aterian jälkeen) 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, harkitaan insuliinihoidon aloittamista dieetin lisäksi".
Miten hälyyttävää siis on, jos vain tuo paastoarvo on toistuvasti koholla, mutta ei kuitenkaan tuo toinen arvo?
Eikös neuvolassa olisi kuitenkin pitänyt pistää meikäläinen tarkempaan syyniin myös synnytyksen jälkeen?
Sen jälkeen ei vaan ole kertaakaan puhuttu mistään sokerikontrolleista.
Itse on saanut niihin väkisin hakeutua.
Viimeksi (syksyllä) paastoarvoni terveyskeskuksessa mitattuna oli siis vain 4.6, joten heidän mielestään minulla ei kai ole minkäänlaisia riskejä diabetekseen, kun olen vielä näin laihakin, en tupakoi yms.
Ainoastaan sukurasitus taustalla (äitini puolelta 6:sta sisaruksesta 5:llä 2:s tyypin diabetes, samoin isovanhemmilla).Raja-arvot vähän vaihtelevat riippuen onko sokeri määritetty plasmasta tai kokoverestä. Joka tapauksessa normaali verensokeri paaston jälkeen on noin 4-6.
Hieman koholla olevia verensokereita (noin 6-7) tavataan tavallisesti ylipainoisilla ja tavallisesti on kyse insuliiniresistenssistä niin että insuliini ei solutasolla toimi riittävän hyvin. Kyse on aikuistyypin diabeteksen esiasteesta.
Kun toistuvasti mitataan yli 7 paastoverensokerilukemia niin voidaan puhua diabeteksesta ja on tarpeen aloitta hoito. Hoito voi lievässä tapauksessa olla ruokavaliohoitoa, liikunnan lisäämistä ja lääkehoitoa. Kun verensokeri on selvästi koholla niin pitää aloittaa samantien vaikka kaksi lääkettä ja tarvittaessa on hoito aloitettava sairaalassa insuliinilla.
Raskausajan diabetes lisää riskiä sairastua myöhemmin elämässä diabetekseen. Toisaalta ylipainon ja vähäisen liikkumisen vuoksi taitaa meillä olla lähivuosina tai -kymmeninä jo puoli miljoonaa diabeetikkoa eli melkoinen aikapommi.
Tässä kirjoitin aikuistyypin diabeteksesta (dm II) mutta lisäksi on nuoruustyypin diabetes (dm I) ja muita sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä välimaastosta.
- Yogi2
Miehenä en oikein tunne raskausdiabetestä. Saisit varmaan parempia vastauksia Diabetesliiton keskustelupalstalla aihealueella Diabetes ja raskaus.
http://www.diabetes.fi/ubbthreads/ubbthreads.php
- Ansku8888
Olen 17 vuotias tyttö jolla on ollut 6.1-6.2 verensokeri sieto minulla. On sanottu että.minulla on heikentynyt verensokeri sieto miten sille voi tehdä mitään ja pitäisikö mennä jonnekin lääkäriin koska minusta ne ei oo normaalit minulle on tehty kerran se verensokeri rasitus testi . Jonka mukaan oli alhainen verensokeri.
- yt876fgyuiyugku
Kannattaa ainakin seurata säännöllisesti tulevaisuudessa miten verensokeri käyttäytyy ja käydä säännöllisesti mittauttamassa ainakin paastoarvot (esimerkiksi kerran vuodessa). Kovin paha tilanne ei ilmeisesti ole jos sokerirasitustestissä on saatu alhaiset arvot. Mikäli on ylipainoa, painon alentaminen korjaa sokeritasapainoa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2474042Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha282348- 242141
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.932056Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?961719Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se251414- 111327
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361307Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte3091262Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227