millasia terveisiä tampereelta..onko herätysliikkeen suunta oikea?
tampereen terveiset
kuulematon
7010925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Saarnat ovat olleet hyviä ja rakentavia.
Lisäksi ainakin Kalevan kirkkoherra antoi EL-työlle tunnustusta. Kyllähän hänkin jotain ymmärtää.
Ja väkeä oli kuin helluntaiepistolassa. Ei vielä tarvitse viettää EL-liikkeen hautajaisia. Meillä on ihana kristillisyys. Tervetuloa mukaan iloitsemaan.
Liike lisääntyy ja paisuu ja vieläpä oikeaan suuntaan. Kalevan kirkossa oli nytkin illalla yli 2000 hlö, josta nuorisoa 70%. Siis tulevaisuutta näyttäs olevan, jos Herra antaa vielä otollisia ilmoja ja hiljaisen sateen ja armokasteen peltopalaseensa, niin tähkäpäät kasvavat ja kypsyvät elon aikaan valmiiksi kun Herra lähettää elomiehet kokoamaan nisunjyviä aittaansa.Ja tätähän me kaikki rukoilemme sydämestämme.
Voi teitä, anoan Herran Jumalan ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen te hylkäätte, ja korotatte hänen rinnalleen ja sijalleen
"kalliiden" ihmisten nimiä ja heidän "kalliita" saarnojaan. Kristittynä, Jeesukseen uskovana minua hävettää tällainen epäjumalille uhraaminen.
Ihmisten ja heidän "äitinsä" korottaminen Jumalan veroiseksi.
Ylistys kiitos ja Kunnia sinulle Kaikivaltias pyhä Jumala Isä Poika ja Pyhä Henki. Kiitos sanastasi, kiitos pelastuksen lahjasta. Jeesus, sinä ole ylösnousemus ja elämä, kiinnitä meidät YKSIN sinuun Jeesus, päästä meidät ihmisoppien pauloista Jumalan lasten vapauteen. Sinä Jeesus olet Jumalan elävä ja autuaaksi tekevä sana.
Herra on Henki. Ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus. Myös vapaus ihmisten orjuudesta ja ihmisten palvonnasta. Sinä Jeesus olet tie totuus ja elämä. Jokainen joka sinuun uskoo ei joudu häpeään. Hän on saava elämän kruunun. Tämä on Jumalan sana.
palvelija , teit kun kirjoitit niin kun kirjoitit olen samaa mieltä .
Est lest liike paisuu ja kasvaa sisältäpäin niin vauhdilla, että kukaan ei huomaa sitä valtavaa joukkoa, joka jää koko ajan pois liikkeen parista. Voitko olla tyytyväinen??
Kyllä kai se on sanomattakin selvää, että kristitty ihminen tuntee surua kun sielunvihollinen saa pettää niin monia. Oikeastaan niitä, joiden takia tulee murheelliseksi on paljon enemmän kuin 5000.
Meidän on vain käsketty tehdä työtä - eikä sitäkään omalla voimalla ja ymmärryksellä - ja Herra itse antaa siunauksen työlleen.
Kuulin kolme saarnaa, kun niitä kotona toinen puoliskoni kuuntelee. Ja sen huomion tein minäkin, jälleen kerran, että kirkastuksen kohteina ovat esik.lest.seurakunta ja oma kilvoitus. Eihän sitä kukaan tunnusta, mutta kyllä se viesti vaan tulee noista saarnoista, surullista kyllä. Se jotenkin on niin kamalaa, kun kaikki verhoituu niin oikealle tuntuvaan (ainakin niiden mielestä ketkä eivät koskaan mitään muuta kuule). Vannoutuneiden ellien mielestä olen tottakai kuolleen uskon tunnustaja ja en kuulu oikeaan lammaslaumaan, mutta silti minun lampaan korvani eivät paljoa saaneet oikeanlaista ruokaa noista seuroista. Liuksialan Pekan saarna, siltä osin, mitä kuulin, kyllä kirkasti Kristusta ja koko Jumalan kolmiyhteyttä.
Onneksi kuitenkin saarnataan syntejä anteeksi Jeesuksen veressä. Niinkauan es.lest. ei ole aivan kuollut seurakunta.
päälle vaan tohon edelliseen kirjoitukseen.Samoin koin minäkin!
Että juuri sinunlaistesi takia täytyy totuus saarnata. Ei tarvitsisi niin paljoa puhua kristillisyyden yhtenäisyydestä, jos ei olisi tehty hajottavaa työtä.
Mutta monet ovat ilmeisesti niin paaduttaneet tuntonsa, että täytyy todeta Raamatun sanoin:
"Jumala on antanut heille turtuneen hengen, silmät, jotka eivät näe, ja korvat, jotka eivät kuule."
Iesu praeceptor miserere nostri.
Joo, kunpa se olisikin Jeesus.
Esikoisen nykyopin mukaan synnyttäjä on seurakunta.
Vaeltamisen onnistuminen on a ja o. Se ei ole Kristus.
Älä tee, varo, ole tarkkana, pelätkää pirua ja syntiä, valikoikaa, välttäkää, älä koske, älä maista...
Kun olet epäonnistunut, tule heti pesupaikalle, sidontapaikalle.
Kaikki perustuu tekemiseen.
------------
Kaukana on Kristuksen oppi jota Raattamaa ja Eero Halme viimeksi saarnasi: Usko sellaisena kuin olet. Mitään voimaa ei tule laista ja sääntöjen noudattamisesta.
Paljon on Suomessakin sellaisia, että "heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman".
Jos sinä moitit, että synnyttäjä on seurakunta, niin muista kuka on seurakunnan pää. "Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta." Kysymys: Pääkö teillä synnyttää?
Uskovaisella kaikki perustuu siihen, että on saanut armosta uskoa itsensä Jumalan lapseksi. Ja siitä uskosta tulee voima sotaan syntiä vastaan.
Ei Raattamaa ole opettanut vastoin Raamattua. EIkä uskon saarna ja parannussaarna kristityille mitenkään ole toisensa poissulkevia. Mikä ihmeen hinku teillä on lihaa säästellä? Ei apostolitkaan säästäneet vaan saarnasivat reilusti totuuden.
Lue poika (tai mikä ootkin) vähän apostolien kirjoituksia, niin näet helposti, että sinulle ei kelpaa sen paremmin Paavalin kuin Johanneksen tai Pietarinkaan neuvot, joita he ovat kristityille antaneet.
- Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on...
- älkää uskoko kaikkia henkiä
- Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja,
- älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne
- Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita.
- älkääkä häpäiskö aviovuodettanne,
- älkää paaduttako sydäntänne
- älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat
- älkää enää eläkö niin kuin pakanat!
- älkää tehkö syntiä.
- Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa
- Vältä epäpyhiä ja tyhjänpäiväisiä puheita
- Vältä typeriä väittelyitä
- Karta harhaoppista ihmistä,
- karta kaikkea tätä
- Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta
Onko aivan kuin EL-saarnoista????
Mistä sinä tiedät, kenelle Paavalin tai Pietarin neuvot kelpaavat?
Vanhurskas elää uskosta, ei säännöistä eikä lapinluottamuksesta.
Jos te Kristusta seuraatte, miksi ette hänestä saarnaa?
Syntien anteeksisaamisenkin sidotte kaulassa juoksemisen ja puhumisen taakse.
Voisitko selittää, miksi apostolit eivät saarnaa pelkästään uskosta Kristukseen vaan saarnaavat lujastikin parannusta kristityille jopa pikkuasioista? Oliko apostoleilla vanhurskauttamisoppi hieman hakusessa, vai?
Mihinkään juoksemiseen tai puhumiseen ei ole mitään sidottu, kun puhutaan syntisen vanhurskauttamisesta. Sinä pilkkaat syntinsä tuntevia ihmisiä ja voi olla, että jäät itse ilman sen pilkan takia.
Luther sanoo:
"Jos synninpäästön sen sijaan on oltava oikea ja tehokas, täytyy sen perustua Kristuksen käskyyn ja kuulua näin: Minä julistan sinut vapaaksi synneistäsi, en omassa enkä kenenkään pyhimyksenkään nimessä tai kenenkään ihmisen ansion tähden, vaan Kristuksen nimessä ja hänen käskynsä nojalla, joka on käskenyt minun sinulle sanoa, että synnit ovat sinulle anteeksiannetut. Syntisi antaa siis sinulle anteeksi — minun suuni kautta — hän itse, en minä, ja sinun on omaksuttava se ja vahvasti uskottava se, ei ihmisen sanana, vaan aivan kuin olisit kuullut sen hänen, Herran Kristuksen, omasta suusta." (Kirkkopostilla)
"Tämän lisäksi on sinulla vielä sekin etu, että ripissä voit kertoa kaikki erheesi ja saada niihin neuvoja. Ja vaikka ei olisi mitään muutakaan aihetta, ja vaikka Jumala itse ei siellä puhuisikaan, minä en sittenkään tahdo olla sitä vailla siitä syystä, että minä silloin voin avata sydämeni veljelleni ja valittaa hänelle ahdistuksiani. Ylen kurja nimittäin on olo, kun omatunto on painon alla ja pelonalaisena tietämättä, mistä saa neuvoa ja lohdutusta. Siksipä onkin jotakin ihanaa ja rohkaisevaa, että kaksi yhtyy keskinäiseen neuvoon, apuun ja lohdutukseen täydellisessä veljeydessä ja rakkaudessa, toinen paljastaa tautinsa, ja toinen lääkitsee hänen haavansa. Vaikka saisin koko maailman rikkaudet, minä en tahtoisi olla tätä vailla..." (Kirkkopostilla)
Vaikka Luther on ehdottomasti pakkorippiä vastaan (niinkuin nykyisetkin kritityt), sanoo hän näinkin vakavat sanat: "jos sitä halveksit ja elelet ylpeänä, ripittäytymättä, teemme me siitä sen johtopäätöksen, ettet ole mikään kristitty..."
Mielestäni olet ymmärtänyt asioita väärin, joko tahallaan tai tahattomasti. Loppu slut.
käskyjen rikkomisesta, saarnojen ja saarnaajien haukkumisesta?
Luther on jo sanonut, että kenellä ei ole seurakunta äitinä maanpäällä, sillä ei ole Jumala Isänä taivaassa. Äiti on se joka synnyttää.
Kristuksen synnittömään vaellukseen on lestadiolaisuudessa turvattu ennen ja turvataan vieläkin. Kenenkään muun synnittömyyteen ei ole turvattu.
Valehtelukin on vielä saarnattu synniksi, ja niin minäkin saarnaan sen sinulle synniksi. Vähän on sinulla turvaa, jos turvaat vain Raattamaan ja Eero Halmeeseen.
Et varmaan noin tyhmiä kysy tahallasi?
Voima tulee yksin uskosta Kristukseen.
Hän täytti käskyt.
En ole saanut orjuuden henkeä, vaan valittuin lasten hengen, siksi huudan heikkona ja syntisenäkin: Abba, rakas Isä.
Mitä käskyistä teenkin, en sitä tee minä, vaan Kristus, joka minussa asuu.
Teitä on kusetettu lain ja töiden orjuuteen.
Herra teitä johdattakoon evankeliumin sanan ääreen, "pois niistä heikoista säädyistä, joista eivät mitään hyötyneet ne, jotka niissä muinen vaelsivat..".
eikä siitä tarvitse murehtia.Jumala pitää huolen omistaan.
Ei tallota sitä jalkoihimme.
Joskus ihmisen täytyy olla muualla , mutta se ei tarkoita että hänen sielunsa tila olisi huono.
Olkaamme iloisia siitä , mitä itse olemme saaneet.
Murhe toisen sielusta on liioiteltua ja väärää, koska kukaan meistä ei näe toisen sielun sisälle.
"monet jotka luulimme menevän taivaaseen, eivät mene ja monet joita emme luulleet, menevät"
Luottakaa siis Jumalaan.Älkää pitäkö omia silmiänne uskon mittana jakamassa osuuksia tai eväämässä niitä.Se ei ole meidän tehtävämme , vaikka moni haluaisikin sellasta tehdä.
Onneksi se ei ole ihmisen käsissä.
Taivaaseen pääseekin vain armosta, jos sellaista tarvitsee ja sellainen kepaa. Jumala itse on valmistanut pelastuksen ja ainoastaan lahjoittaa sen syntiselle. Kaikki armon ostamisyritykset pilkkaavat vain Jumalaa, olkoot millaiia hyvnsä.
Mielestäni avainkysymyksiä on, että ajatellaanko, että srk:n rajat kulkevat esik.lest.srk:ssa. Jos näin ajatellaan, niinkuin se Tampereen seurojen saarnoistakin tuli hyvin esille, niin siihenhän kaikki kilpistyy. Eli se on ihan sama, mitä joku ns. ulkopuolella oleva sanoo, uskoo tai tunnustaa, koska he eivät ole Jumalan lapsia vaan kuolleen uskon tunnustajia. Näkyyhän se kyllä selkeästi täälläkin keskustelupalstalla. Kaikki, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ko. "totuuden" ovat vääjäämättä hajottajia. Ja sehän on sellainen TOTUUS, että vain Jumala voi silmät aukaista halutessaan.
ainakin maallisesti kulkevat täällä Tampereella nelikulmiossa, jota rajoittavat Kaartotie-Viinikankatu-Kurjentaival-Ahlmannintie. Hengellisellä puolella se korostuu selvänä erityisesti Ahlmannintiellä! Näitä rajoja ei tosin ole Jumala merkinnyt, vaan Tampereen kaupungin katusuunnitteluosasto. Kaikki liittyy siis kaikken!
hieman, miten saarnoissa ne srk:n rajat määriteltiin kuuluvan vain es-les-seurakuntaan. Sanoit, että saarnoista hyvin tuli ilmi tämä. Kuuntelin suurimman osan saarnoista, eikä sitä kuulemissani saarnoissa kovinkaan tarkkaan määritelty. Muuten jääköön saarnojen sisältö omaan arvoonsa.
Pirkanmaa 03 1062631
Ette itsenne kautta, se on Jumalan lahja.
Kun tämä ihmiselle kirkastuu, niin siinä on taivas avoinna. Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja on tie Jumalan sydämelle, Hänet löydät Jumalan sanasta. Jumalan sana on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Älköön kukaan luottako ihmisiin, vaan Jumalan sanaan.
Veljemme Paavalin sanoin:
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä myös olette oppineet ja saaneet
*) ja minulta kuulleet ja minussa nähneet,
- sitä tehkää,
niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
Aamen! Olkaa siunatut herrassa.
2. Kor. 3:16 mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
2. Kor. 3:17 Sillä Herra on Henki, ...
ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mieleeni jäi puhe siitä, kuinka eräs saarnaaja oli kokenut paljon rakkautta ja ymmärtämystä Jellivaarassa lapin vanhimpien taholta. Ellen aivan väärin käsittänyt, kyseinen saarnaaja selitti, että kun on läheiset ja rakkaudelliset suhteet saarnaajiin, on helpompaa ottaa vastaan heiltä saamansa neuvot ja opetukset. Luottamus saarnaajiin siis syntyy näiden lämpimien ihmissuhteuden kokemisten kautta. Kuuliko kukaan muu samalla tavalla ?
Minua jäi vaivaamaan tämä asia. Miten käy heidän, jotka eivät saa mahdollisuutta tähän lämpimään vuorovaikutukseen saarnaajien kanssa? Onko pelkoa siitä, että näiden lämpimien suhteiden pohjalta syntynyt luottamus voi sokaista ja terveellinen tutkiskelu siitä, olivatko ystäväni rakkaudelliset neuvot Jumalan Sanan mukaisia vai eivät, jää syrjään.
Minusta tuntui vähän vaaralliselta ajatus siitä, että inhimilliset tunnekokemukset, vaikkakin positiiviset, olisivat perustana sille, kuinka vahvan luottamuksen hengellisissä asioissa voin johonkin kokea. Näin ajatellen kuka tahansa, mistä uskonnollisesta ajatusmallista tahansa, voisi olla luottohenkilöni, jonka puoleen kääntyisin, koska kokemukseni henkilöstä ovat rakkaat ja lämpimät.
En tahdo tehdä tyhjäksi kenenkään kokemuksia, itsekin kaipaisin niitä enemmän. Tuli vain mieleeni se, että ihmisiin ja omiin inhimillisiin tunnekokemuksiin perustaen olemme helposti tuuliajolla. Vain Jumalan Sana pysyy ja on ylin auktoriteetti kaikille meille. Tunteet tulevat ja menevät ja olen useammin kuin kerran saanut kokea sen, että Jumala herättää vaikka kivestä leipää nälkäiselle, Jumala ei katso henkilöön.
Kysymykseni kuuluu: Oletkohan nyt vähän tarkoitushakuisesti lähtenyt keskustelemaan asiasta.
Minusta asiassa on vinha perä. Jos sinä olet omalla paikkakunnallasi läheisissä väleissä saarnaajien (ja muidenkin uskovaisten) kanssa, niin on varmasti helpompi ottaa vastaa opetuksia esimerkiksi niin, että voi kysyä luontevasti, kun on läheiset suhteet. Silloin ei tarvitse alkaa kysellä neuvoja netin välityksellä ja pohtimaan, että mitenkähän väärin ja kuinkakohan heikolla pohjalla sen ja sen ihmisen kristillisyyden käsitykset ovat.
Onko niin, että sinulla ei ollut mahdollisuutta kysyä asiaa ko. saarnaajalta? Vai oliko se puhe lopultakin vain jonkinlainen piikki sinun lihassasi - nimittäin se seikka, että joku uskaltaa rohkeasti todistaa lämmöstä ja rakkaudesta kristittyjen keskuudessa.
Kyllä sen joku täällä vielä kääntää omaksivanhurskaudeksi tai paavin opiksi tämänkin asian.
Sanoiko saarnaaja muuten, että "inhimilliset tunnekokemukset, vaikkakin positiiviset, olisivat perustana sille, kuinka vahvan luottamuksen hengellisissä asioissa voin johonkin kokea"? Vai onko tämä nyt sinun omaa tulkintaa, jonka sinä esität tosiasiana?
kanssasi.
Lapin litaniaan alkaa kyllästymään. Tuossa samassa saarnassa mainittiin "elävä kristillisyys" sentään kymmeniä kertoja, mutta Jeesus vain muutaman kerran.
Kyllä raamattu ilmoittaa sen, mikä on synti. Perinne- ja ihmissäännöt voi jättää omaan arvoonsa.
Lapin litanialla tarkoitan näitä ylistys ja luottamuspuheita. Henkilöinä en tahdo arvioida heistä ketään.
Luonnolliset tunteet tulee ja menee. Niiden varaan ei voi kristillisyyttä rakentaa.
myös, ettei hän silti tunne olevansa missään etuoikeutetussa suhteessa muiden kristittyjen suhteen vanhimpiin nähden. Totuus kuitenkin on, että ns. lähetysmiehet ovat aivan erityisuhteessa lapin vanhimpiin ja voivat käydä luottamuksellisia keskusteluja heidän kanssaan (todellisuudessa kuitenkin vain ne, joiden luottamussuhteen ovat myös Lapissa aidosti tunnetut ja tunnustetut ), kuten vanhimmat itse ovat selkeästi asian ilmaisseet mm. Oulun kokouksessa, kun näistä kiistoista keskusteltiin joitakin vuosia takaperin näin: " Me keskustelemme asioista vain ja ainoastaan Suomen lähetysmiesten kanassa, Piste!" Ja mm. Matti V-m vahvisti nämä sanat ainakin kolmessa saarnassaan täällä Suomessa.
Tavallisen riviesikoisen tai paikkakuntapuhujan on käytännössä mahdoton saada asiaansa suoraan esitettyä vanhimmille;vakiovastaushan on nykyisin, että kysykää Suomen lähetysmiehiltä!
Pidän tämän asetelman luomista suorastaan lapsuksena vanhinten taholta. He hylkäsivät rivikristittyjen tuen ja heittivät sen lähetysmiesten taakse ja varaan. Heidän olisi hyvä muistaa, että juuri Suomen lähetysmieskaarti( tarkemmin suurin osa siitä ) oli se , joka heitä vastaan nousi joidenkin voimahahmojen johdolla takavuosina ja aiheutti ns. luottamuskriisin. Ja jos ei rivikristityissä ja joissakin paikallissaarnaajissa olisi ollut sitä ryhtiä ja todellista luottamusta vanhinten johtoon, jolla he nousivat puolustamaan Lapin vanhimpia näitä kellokaslähetysmiehiä vastaan, niin Luoja tietää, missä Suomen esikoisuus nyt olisi. Eikä tuo vaara ohi ole vieläkään. Tuon em. luottamuskriisin (jonka keppihevosena käytettiin joitakin opillisiakin erimielisyyksiä ) mainingit vieläkin jossainmäärin vellovat Suomen kristillisyyden ja jopa joidenkin saarnaajienkin mielipiteissä. On helppoa tunnustaa suullansa luottamustansa Lapinmaan vanhimpiin, vaikka tosiasiallisesti muutamain lähetysmiestenkin Lapinluottamus on varsin kyseenalainen; vrt. esim. kannat HPE: viettoon nähden ja suhtautuminen naispappeuteen ja kirkon muihinkin kysymyksiin.
Kivinen on sarka kynettävänä ennenkuin täydellinen ja todellinen sydänten yksimielisyys ja vilpitön luottamus saavutetaan. Siihen tarvitaan Korkeimman tuki.
Sellaiseen työhön ei Korkeimman tukea saa.
Luottamus Jumalan sanaan on palautettava, sille on Korkeimman varaukseton tuki.
Tämä merkitsee samalla johtomiesten alentamista kuolevaisiksi ihmisiksi, ja asettamista seurakunnan palvelijoiksi. Silloin loppuu loputkin ihmiskunniaa pyytävät kellokkaat seurakunnasta, ja Kristus ainoana saa ansaitsemansa kunnian kiitoksen ja ylistyksen, vaivalla Jumalalle synnyttämiltään lapsilta.
"tutkija hutkija" on helppo sanoa aamen.
Näinhän se vihollinen saa uskoteltua mustan valkoiseksi.
Kiitos Jumalan, vielä saamme kuulla elävää Sanaa täällä kotosuomessa sieltä täältä.
Rukoilen, että Herra armossaan antaisi käydä kuten tutkija hutkija kirjoituksessaan vaatii.
En kysynyt asiaa sillä mielellä, että saisin riidan aikaiseksi. Ihmettelin vain, kuulinko oikein.
Olet aivan oíkeassa siinä, että omia tulkintoja teemme jokainen ja kuulemme siten vähän eri tavalla.
Minulla ei ollut mahdollisuutta kysyä ko saarnaajalta asiasta eikä pohtimiseni asian tiimoilta kohdistunut ko saarnaajaan henkilönä, mietin asiaa yleisemmällä tasolla. (Pidän ko saarnaajaa suuressa arvossa)
Lämpimät tunteet eivät suinkaan ole kiellettyjä, kuten taisin mainita, itsekin kaipaisin lisää sellaisia.
Olen itsekin saanut kokea lämpöä ja rakkautta ja tunneihmisenä olenkin tullut varovaisemmaksi tekemään johtopäätöksiä näiden kokemusten pohjalta. Joskus on nimittäin käynyt niin, että olen vakavissani harkinnut josko tuo tai tuo opetus (ei siis es.lest) on myös oikeaa koska sitä ajatussuuntaa edustavat ihmiset minua niin aidon rakkaudellisesti kohtelevat ja kulkevat vierelläni kun elämässä on ollut koettelemuksia.
Ei lämpö ja rakkaudellisuus ole väärin, se on tavoiteltavaa kaikin puolin. Sen kokeminen ei kuitenkaan voi olla luottamuksen perustana hengellisissä asioissa. Vain Jumalan Sanalla voimme tutkia, onko saarnattu sana oikea, ei sen perusteella, miten kukin koemme välimme kyseiseen saarnaajaan. Jotta et teksis vääränlaista tulkintaa kirjoituksestani, en tarkoittanut pelkästään luottamusta Lapin vanhimpiin, vaan halusin yleistä keskustelua siitä, miten voimme rivikristittyinä tutkia saarnattua sanaa. Omat tuntemiset ja mieltymykset tuskin riittävät perustaksi.
En siis vaadi. Vaatimalla emme mitään saa. Uskon että Kaikkivaltia Jumala sallii koettelemukset, näinhän Raamatussakin lukee.
1. Kor. 10:12-16
Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea. Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne,
vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta. Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille; arvostelkaa itse, mitä minä sanon.
Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen?
Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
__________
1. Kor. 10:17 Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
_________
1. Kor. 10:23-27 "Kaikki on luvallista", mutta ei kaikki ole hyödyksi.
"kaikki on luvallista", mutta ei kaikki rakenna.
Älköön kukaan katsoko omaa parastaan, vaan toisen parasta. Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden, sillä: "Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on."
Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan,
- kyselemättä mitään omantunnon tähden.
kuulee kotosuomessamme elävää Jumalan sanaa? Oma kokemukseni on toinen, ei Sana ole jonkun pienen joukkion monopoli, kyllä meillä on vahvaa, rukiista ja elävää sanaa tarjolla. Opetusta, jossa pohjataan selkeästi Raamattuun ja jossa Kristus on keskeisenä. Kuuntelepa joskus kokeeksi esim. Radio Deitä.
Pelottavaa tässä on se, että kun sitä kuultua pitää kuitenkin arvioida joillakin kriteereillä....miten arvioisit puhetta, jossa keskeisenä asiana on oman liikkeen johtohahmojen aseman pönkitys ja organisaatiokysymykset? Ja luottamusluottamus luottamus vanhaan neuvostoliiton aikaiseen tyyliin!
Voisin kuvitella 1500-luvulla Saksan katolisten keskuudessa vastaavanlaista vyörytystä.
Silläkö tavoitetaan ja tyydytetään armoa kaipaavien nälkäisten hätä? Ovatkohan nämä pohjoisen pojatkaan edes itse moisen touhun kannalla?
Puhuisit sinäkin asiaa.
Lapinmiehet eivät keskustele mistään, he ainoastaan sanovat tahtonsa ja mielipiteensä. Koska he ovat erehtymättömiä, keskustellaan ainoastaan heidän päätöstensä toimeenpanosta.
Suurin osa lähetysmiehistä kuuluu perässähiihtäjiin.
Tarkoittanet varmaankin tällä "elävällä sanalla" sitä opetusta, jota OS,HP ja SS viljelevät? Eikös niin olekin asia. Valitettavasti näistä opetuksista on sanan miekasta toinen terä päässyt pahasti ruostumaan käytön puutteessa! Ilmankos S.Inkeri kuuluu viime saarnaajain kokouksessa suosittaneen SS:lle runsaasti lähetysmatkoja, kun tämä on erityisesti nuorison rakastama mies eikä tällaisia hyviä hevosia pitäisi seisottaa tallissa vaan käyttää lähetysmatkojen tekoon.
Kristusta ei ole jaettu. Radio Deistä tulee myöskin Raamatun mukaista puhasta Kristuksen oppia. Muun muassa Norvanto julistaa sellaista. Monesti nousee Jumalan kiitos ja ylistys huulille.
Nyt on kuitenkin niin, että kaikki eivät pääse hyötymään kuvaamastasi Jumalan sanan tulvasta. On vain yksi kanava jota pitkin tulevan sanan he voivat ottaa vastaan Jumalan sanana, tämä on totuus. On siunattu asia että on yksikin kanava johon voi luottaa, että sen kautta Jumala puhuu armosta ja anteeksiantamuksesta syntisille.
Tämä pitäisikin ymmärtää niin, että kun on vain yksi kanava, sieltä pitäisi tulla Jumalan sanan mukaisia lähetyksiä. Joitakin on silläkin kanavalla jotka rohkeasti julistavat Kristuksen oppia. Heidän käsiään meidän tulee pitää ylhäällä.
Eikä saa unohtaa rukousta niidenkään puolesta, joille uskonvanhurskaus ei ole vielä kirkastunut todeksi, vaan pitää omin ponnistuksin ja kieltäymyksin tulla ennen uskoa, ja jälkeenkin kelvolliseksi, vastaanottamaan armoa Jumalata.
Nyt menet vikasuuntaan. Muistelepa nyt mitä Lapin saarnaajatkin ovat sanoneet:
Meillä on 12 apostolin oppi. Siihen kuuluu se, ettei saarnaajat eikä saarnat ole samanlaisia.
Yhdellä on Paavalin lahjat, toisella Pietarin, kolmannella Jaakobin, neljännellä Johanneksen, jne.
Tuon kehityskulun päässä on se, ettei jossain vaiheessa ole kuin yksi "uskollinen" saarnaaja ja sen jälkeen ei ole yhtään uskollista saarnaajaa.
Tutkistelepa mielessäsi mitä kirjoitit.
Kyllä keskustelevat. Ja paljon. Vaan eivät voi kaikkien tuhansien kanssa luonnollisestikaan keskustella. Käytännön mahdottomuus.
Pysy totuudessa.
Pitäisi olla Kristuksen oppi.
Jota kaikki apostolit saarnaavat.
Nyt ei ole kysymys henkilökohtaisuuksista.
Mitä meuhkaat! Pysyihän se totuudessa!!
Eivät ne mistään ole keskustelleet. Korekeintaan omien määräystensä toteuttamisesta.
Onhan se tiedetty jo kauan.
Eivät ne lähde yhdessä rukoillen etsimään vastausta. Se on heillä jo matkassaan.
Meille jokaiselle on terveellistä kuunnella kätkevin korvin sitä evankeliumin puhdasta julistusta, jota mm. mainitsemasi lähetysmiehet rohkeasti jakavat meille. He täyttävät uskollisesti Herran käskyä: "Avaa suusi niin minä sen täytän." Meille on terveellistä ymmärtää, että Herra itse on ensisijaisesti se, joka kolkuttaa sydämen ovella ja etsii ja löytää ihmissydämiä ravitakseen meitä elämän leivällä ja vedellä. Tätä Uuden testamentin lähetyskäskyä he julistavat unohtamatta sitäkään terää, jonka väität ruostuneen. Jos tarkoin kuuntelet, kohdistuu se terä myös sinuun.
höpö juttuja kaikki tyynni, ei kukaan tervehenkinen usko moisia juttujasi.
eivät ole minulle ainakaan tuottaneet muuta kuin päänsärkyä ja murheellista mieltä sotiessaan kristillisyyden yhteisiä ymmärryksiä ja sen hengellistä hallintoa vastaan. Eräs harva ilonaihe oli nyt, kun sain huomata, että nämä miehet Tampereen kokouksessa pysyivät hiljaa. Jos tuo mainitsemasi 12 apostolin oppi ja sen periaatteet soveltuisi heidän ajatusmaailmaansa, eivät he riitelisi vanhimpia vastaan. Se on heillä usein vain keppihevosena.
"
Tavallisen riviesikoisen tai paikkakuntapuhujan on käytännössä mahdoton saada asiaansa suoraan esitettyä vanhimmille;vakiovastaushan on nykyisin, että kysykää Suomen lähetysmiehiltä! "
Olen kuullut Ruotsin suunnalta, että sikäläisiä ihmetyttää, että heiltä kysytään jokaista pikkujuttua ja heidän sanansa olisi jokin ainoa "ylempi taho". Aivan kuin emme osaisi itse ratkoa pieniä kysymyksiä. Tämän valossa tuo vanhinten vastaus on aivan paikallaan. Miksi emme keskustele täällä ja hyväksy omien saarnaajiemme vastauksia, vaan haluamme mennä heti vaivaamaan heitä? Onhan lainsäädännössäkin ensin ensin käräjäoikeus, vasta väliportaiden jälkeen korkein hallinto-oikeus.
Minkäköhän laisilla korvilla on kuunneltu ?
Kyllä ainakin minun viallisuuteni ja syntisyyteni on noiden saarnojen alla paljastunut. Olen kiitollinen heistä Taivaan Isälle. Tahdon rukoilla voimia heillekin, kuten kaikille muillekin saarnaajille.
Martti Luther sanoo selittäessään sitä kohtaa, kun opetuslapset hakevat aaseja Jeesukselle.
Aasin omistajat sanovat jotenkin: "Päästättekö te ne irti. Mihin te ne viette".
Tätä kohtaa selittäessään Luther sanoo: "Aina, missä elävä usko ilmaantuu, siellä syntyy epäuskoisille pelko:
"Tehän teette aivan hulttioita kansalaisia, kun saarnaatte evankeliumia."
Nyt tuo kirjoittajan pänsärky on sitä, että tämä menee nyt aivan mahdottomuuksiin, kun synniltä ja omalta vanhurskaudelta sidotut ihmiset päästetään uskon vapauteen. Uskovien pitäisi olla ehdoilla jä säännöillä sidottuna, kuten me muutkin.
ruotsalaisten sanoa noin, kun heidän ei itse tarvitse kysyä mitään. Kaikki, mitä he sanovat on ilman muuta taivaallinen totuus,koska he ovat suuremman kirkkauden valaisemia tai oikeastaan kirkkauden suuremmasti valaisemia kuin me hämärän lapset täällä Suomessa. Toista se on täällä Suomessa, kun kaikki on kysyttävä Lapista. Jos kysyt omilta lähetysmiehiltä jostakin asiasta, niin vastaushan riippuu siitä, keneltä kysyt. Esim. jos kysyt , missä ihminen uudestisyntyy niin OS varmasti vastaa Lutheriin vedoten, että se tapahtuu vesikasteessa. Jos taas kysyt samaa asiaa vaikkapa RH:lta, niin vastaus on varmasti erilainen!
Totisesti näillä uskon veljillä ja sanoisinko aivan evankelistoilla sota ei lopukaan.
Nimittäin tämä käsite "yhteinen ymmärrys" joutaa romukoppaan, jos se menee Jumalan sanan edelle.
Samaten saa "hengellinen hallinto" vaikka kaatua, jos sen sanoma menee Jumalan Sanan edelle.
Näistä kysymyksistä ei voi eikä saa tehdä itseisarvoa. Yksi on ainoastaan totuus. Ja se totuus on Jeesuksessa Kristuksessa Jumalan suuresta armosta. Ja siitä Jeesuksesta myös nämä veljet todistavat. Joo, vaikka se herätysliikkeessämme välillä tuntuu, että sitä korkeinta ja kalleinta nimeä JEESUSTA ei saisi mainitakaan. No, Jeesuksen nimen tähdenhän pilkkaa toki tulee. Sen on Herra itse omilleen lihassa ollessaan ilmoittanut.
"yhteistä ymmärrystä" ja "hengellistä hallintoa" vastaan, jos kehottaa pysymään totuudessa.
Raamatussa kehotetaan tekemään kaikkea hyvää sille, joka neuvoo. Minusta neuvottujen tulisi pikemminkin osoittaa rakkautta ja huomaavaisuutta sille, joka neuvoo, eikä asettaa häntä rivien välissä ei-uskolliseksi työntekijäksi.
Mutta Raamattu taitaa olla melko halpaa kauraa.
Mitä auttaa sellainen evankeliumin saarna ja sen uskominen, jos sitä ei seuraa myös elämän parannus, jota myös Raamattu vaatii. Se on suloinen oppi lihalle, kun ei mitään todellista parannusta edes vaadita, mutta koreuden ja maailman rakastaja pitää koreutensa vuodesta toiseen. Ja jos joku totuuden saarnaaja vielä ilmestyisi, niin nämä maailmaantuneet sielut nostavat kyllä heti hirmuisen metelin, että mikä maailmanparantaja ja omanvanhurskauden rääsysaarnaaja tuo on! Todellinen parannus tarkoittaa ennen kaikkea mielen muutosta; ihminen tahtoo sydämestään luopua synneistä, jotka Jumalan sana on paljastanut ja rukoilee voimia Jumalalta sotaan syntiä vastaan.
Ei nuo saarnaajat ole saarnanneet lihallista vapautta, vaan hengellistä, uskon vapautta.
Kyllä itse ainakin olen saanut löytää itsestäni valtavaa kovasydämisyyttä ja rakastamattomuutta ym. arvostelevaa ja vikoilevaa mieltä, itsekkyyttä, ym. On ollut ihana kun on saanut anteeksi ja sopinut niiden henkilöiden kanssa.
Noilla saarnaajilla on lahja saarnata muistakin asioista, kuin sormuksista ja mummon tai lasten valokuvista kenkälaatikossa. Vaikka tarpeellisia nekin kristillisyyden neuvot ovat vaikkeivat nyt aivan syntiä olekaan.
Kirjoittajalla tuntuu kovasti olevan se mieli. josta Luther esimerkissään sanoo: "Tehän teette aivan hulttioita kansalaisia, kun saarnaatte evankeliumia."
Aivan oikein niin pitäisikin olla kahdentoista apostolin oppi, mutta ne eivät sodi toisiaan vastaan, eikös näin pitäisikin olla.
Yhdellä on Paavalin lahjat, toisella Pietarin, kolmannella Jaakobin, neljännellä Johanneksen, jne. mitään lahjaa ei voi heittää pois eikä vähätellä sen tarpeellisuudesta.
Uskoisit sinäkin Jeesukseen, niin tulisit autuaaksi.
Kyllä tuo omanvanhurskauden oppi on kamalaa. Synnitkin hetaan toisista, kun omia syntejä ei ole. Ne jotka itsestänsä tekojen kautta autuutta etsivät, ovat tyytyneet sian ruokaan. Sääli!
Lakihenkisiksi kuuluvat haukkuvan, niitä joilla on oikea Krituksen henki johdattajanaan. Näin ne haukkuivat esikoisia sata vuotta sitten, nyt saman jouko jälkeläiset rakentavat omanvanhurskauden muureja elän kristitillisyyden välille. Tosiasiassa nämä haukkujat itse ovat lakihenkisiä itsessään vaikkeivat sitä itse ymmärrä itsestään etsiä.
Jotenkin kummallista, että elleillä tuo elämän parannus kulminoituu aina vaan NAISTEN elämän parannukseen koreuden kohdalta? Helpottaa tietenkin miesten elämän parannusta, kun ei silmän kautta tule niin helposti vietellyksi. Mielestäni Raamatussa kuitenkin korostetaan uskovan vapautta synnin orjuudesta eli tarkoittaen myös niin, että uskovan mieli ei kokoaikaisesti askartele näissä maallisissa koreuksissa vaan mieluumminkin taivaallisissa asioissa, eli miten esim. tulla paremmin tuntemaan Jeesusta. Jos seuroissa keskityttäisiin kirkastamaan Jeesusta Kristusta ja millainen Hän on, niin ainakin oman kokemuksen kautta tiedän, että saan siitä valtavasti voimaa myös kuollettaa omassa lihassani synnin vaikutuksia. Mutta jos katseeni on alituiseen (myös seuroissa) kohdistettuna omaan saastaiseen itseeni, niin kyllä ajatusmaailmakin on ja pysyy saastaisena, eikä sieltä omasta lihasta mitään voimaa tule.
Saarnavirka on siis seurakunnassa välttämätön sekä tietämättömiä varten, joita on opetettava aivan kuin yksinkertaista, typerää rahvasta ja nuorta väkeä, että erittäinkin niitä varten, jotka tarkkaan tietävät, kuinka heidän on uskominen ja eläminen. Näitä heräteltäköön ja kehoiteltakoon jokapäiväiseen puolustautumiseen, etteivät tulisi laiskoiksi, kyllääntyneiksi ja väsyneiksi siihen taisteluun, jota heidän täällä maailmassa on käytävä perkelettä, omaa lihaa ja kaikkia paheita vastaan.
Siitä syystä pyhä Paavalikin niin ahkerasti viljelee kehoittamista, kohdistaen sen kristittyihinsä. Jopa melkein näyttää siltä, kuin hän, kaikkialla tätä heidän mieliinsä teroittaessaan, menisi liiallisuuksiin, aivan kuin nämä olisivat niin ymmärtämättömiä, etteivät kaikkea jo itsestään tietäisi, tai niin varomattomia ja unohtavaisia, etteivät sitä vaatimatta ja kovistelematta toteuttaisi. Niin, hänpä tietää senkin, että vaikka kristityt ovatkin alkaneet uskoa, ollen näin siinä tilassa, että uskon hedelmien pitäisi osoittautua, asia ei kuitenkaan niin välehen ole päätökseen saatettu.
Tällä kohdalla on tärkeätä sanoa ja ajatella näin: Totta maar riittää se, että oppi on annettu; jos vain Henki ja usko ovat käsillä, kyllä sitten hedelmät ja hyvät teot itsestään seuraavat. Mutta vaikka Henki onkin saapuvilla ja vaikuttaakin niissä, jotka uskovat, on sitä myöskin vastustamassa liha, ja se on heikko ja toimeton; perkelekin on kaikkea muuta kuin joutilas ja hän voi kiusauksen yllykkeen avulla heikolle lihalle jälleen tuottaa lankeemuksen —.
Ei siis saa jättää ihmisiä omiin hoteisiinsa, ikään kuin ei Jumalan sanan avulla tapahtuva kehoitus ja harjoitus hyvään elämään olisi tarpeellinen. Ei, et sinä tässä saa olla veltto ja laiska, sillä liha on perin haluton tottelemaan Henkeä, jopa se on aivan väkevä sitä vastustamaan. Pyhä Paavali sanoo toisessa paikassa mm.: "Liha himoitsee Henkeä vastaan". Näin ollen Jumalan on siis pakko menetellä oivallisen, ahkeran taloudenhoitajan tai hallitusmiehen tavoin, jolla on laiska palvelija tai palvelijatar tai toimettomia virkamiehiä, vaikkeivät nämä muutoin olisikaan huonoja ja uskottomia; älköön hän luulko asiaa saatavan valmiiksi yhdellä tai kahdella käskemisellä, vaan olkoon hän itse alituisesti heitä hoputtamassa ja hätyyttämässä.
Mekään emme vielä ole päässeet niin pitkälle, että lihamme ja veremme riemuisasti ja halulla rientäisi hyviin tekoihin, osoittamaan kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan — sen Henki mielellään soisi ja usko siihen neuvoo. Henki tuskin kuitenkaan pääsee puusta pitkään, vaikka se sitä alituisesti pitää lujilla ja siitä vaivaa näkee. Kuinka siis käykään, jos varoitus ja harjoittaminen jätetään sikseen ja jatkuvasti ajatellaan suruttomien henkien tapaan: "Kyllä maar minä tarkkaan tiedän, mitä minun on tehtävä; minä olen jo niin monen vuoden varrella asiasta yhtenään kuullut". Minä olen sitä mieltä, että meistä tulisi pakanoita pahempia, jos vuodenkin ajan oltaisiin saarnaamatta ja kehoittamatta.
- Arvaapa tun.luterilainen kenen tekstiä.
Ihan oikeinhan tuo on, mutta en usko, että Luther on tarkoittanut, että elämänvaellusta painotetaan niin voimakkaasti, että uskonsaarna jää aivan/melkein sen varjoon.
Tässä me näemme kuinka nämä jotka haluavat vapaasti olla ja päästää lihan himot valloilleen haluavat kuulla pelkästään uskonsaarnaa. Kaikki se mikä on vanhaa ihmistä vastaan on heille myrkkyä. Pyhitys elämä kuuluu osana uskonelämää, jos tätä ei ymmärretä on yksi osa armon järjestyksestä pimennossa. Uskonsalaisuus säilytetään puhtaassa omassatunnossa, näin raamattumme siitä kertoo.
Itsestäsihän sinä puhut, en tunne yhtään Kristukseen uskovaa joka tuollainen olisi.
Kirjoituksesi on pelkkää omavanhurskaan mielikuvituksesi tuottamaa sontaa. Häpeä,
pilkkaat Jeesusta tuolla tavalla!!!
Tampereen loppiaiskokoukset. Hyviä saarnoja, hyvää ruokaa ja riittävästi, niin että kaikki nälkäiset (myös hengen nälässä olevat )tulivat ravituksi. Milloinkaan ei liene ollut näin paljon Tampereella koolla esikoiskristityitä; Kalevan kirkko tupaten täynnä, samoin rukoushuone. Arvioiden n. 2500 seuravierasta. Lisäksi avausseuroissa esitettiin kiintoisa esitys Tampereen esikoiskristillisyyden tulevan historiikkiteoksen sisällöstä.
Kiitos seurakunnan Herralle kaikesta.
"Kiitos seurakunnan Herralle kaikesta."
Ja kuka se surakunnan herra on??
"Kiitos seurakunnan Herralle kaikesta."
Ja kuka se surakunnan herra on??
TN vai SP?
Hyvin sanottu, kjäh kjäh kjäh... Olemme saman hengen lapsia, jeeeee
jo väistyä...
Kyllä T:n kanssa ihan hyvin pärjää. Toivotamme hänelle Jumalan siunausta loppumatkalle.
>Hyvin sanottu, kjäh kjäh kjäh... Olemme saman hengen lapsia, jeeeee<
Samasta hengestäsi en tiedä, ulospuhallettuna toivottavasti nollatoleranssi! TN on kuulunut lapsuuteeni ja nuoruuteeni, myös keski-iän elooni. Kunnioitettava persoona, mitattakoot sitä millä opillisella mittapuulla tahansa! Näistä nuoremmista en niinkään osaa sanoa... kjähh...
Ehkä ymmärsin väärin nimim. Mozesin aikaisemman kommentin, mutta kuvittelin, että hän tekee pilkkaa kyseisistä kristityistä ja kristillisyydestä. Ja ajattelin näpäyttää häntä.
Minulle molemmat kyseiset nimikirjaimet ovat tuttuja, vaikka en ole paikkakuntalainen. Minulla ole yhtään mitään kumpaakaan vastaan.
Minulla ei ole mitään nuorempiakaan vastaan. Toivon vain kristillisyydelle menestystä jatkossakin.
Niille, jotka ovat saaneet väärää valkeutta ja nurjaa mieltä viime aikojen haparoinneissa, rukoilen - samalla kun pyydän itselleni nöyrää mieltä - "että yhteinen uskomme auttaisi heitä käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut".
unohtui yksi juttu:
Kyllähän Raamattu puhuu seurakunnan esimiehistä ja johtajista. Synagoogissakin oli esimiehet. Kristittyjen seurakuntien johtajia Paavali kehoittaa pitämään "heitä sitä rakkaampana heidän tekonsa tähden".
Mutta Kristus on seurakunnan Herra.
>Ehkä ymmärsin väärin nimim. Mozesin aikaisemman kommentin, mutta kuvittelin, että hän tekee pilkkaa kyseisistä kristityistä ja kristillisyydestä. Ja ajattelin näpäyttää häntä. <
Ehkä? Kuvittelit?? Mielikuvituksesi lentäköön vapaasti pitkin taivaan tuulia, mutta jos et esiintoisi mielikuviasi julkisesti mm. tässä foorumissa? Kuvitelmasi pilkanteosta perustuu vain kuuteen (6) kirjaimeen viestiketjuni alussa! Mistä niistä löydät pilkan? Joku kysyi, kuka on se Herra jolle kokouksista kiitos kuuluu? Vastasin neljällä Isolla kirjaimella kera kysymysmerkin! Sekö sitä pilkkaa on?
Ne neljä kirjainta kysymysmerkin kanssa voivat olla pilkkaa. Ei tietenkään kirjaimet tai kysymysmerkki sinällään, mutta kirjoittajan sydämen ajatus kun niitä kirjoitettiin. Mutta ilmeisesti olin väärässä ja siksi pyysinkin anteeksi.
Toivottavasti se ei ole sellainen synti, jota ei voisi saada anteeksi...
Joka tapauksessa en usko, että kukaan elävä kristitty ajattelee ketään henkilöä kun puhutaan seurakunnan Herrasta (paitsi ehkä joku ilkeä koiranleuka). Tai voihan olla, että meidän huumorintajumme eivät oikein synkkaa...
>Toivottavasti se ei ole sellainen synti, jota ei voisi saada anteeksi... <
Onko sellaista syntiä, jota ei voi anteeksi saada? Ehkä tietänet, viisaampi kun olet, josko kertoisit? Puolestai ei ole mitään anteeksiannettavaa, mutta jos on, niin sitä anteeksipyydän nöyrimmästi! Seuraat muuten nettiä lähes reaaliajassa!
mitä tarkoittaa tämä lauseesi:
"Niille, jotka ovat saaneet väärää valkeutta ja nurjaa mieltä viime aikojen haparoinneissa, rukoilen samalla kun pyydän itselleni nöyrää mieltä, että yhteinen uskomme auttaisi heitä käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut"."