olen vasta 17 -vuotias tyttö, hyvin yksinäinen ollut koko ikäni, kavereita oli viimeksi joskus kun olin 9vee.. oon lukenut näit teidän tekstejä ja pelkään että jään elämään yksin hiukan vanhempanakin, kuten osa teistäkin. mitä voin tehdä, että en jää yksin? miten hankin ystäviä kun en uskalla ja oon todella ujo? netistä en usko ketään löytyvän. oon niin kyllästynyt tähän :(
onkos täällä muita alle 18 vuotiaita, jotka pelkää jäävänsä yksin, eikä usko niitä kavereita löytyvän?
onkos täällä muita alle 18 vuotiaita, jotka pelkää jäävänsä yksin, eikä usko niitä kavereita löytyvän?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ainakin.
Itse en myöskään uskalla tai enemmänkin osaa hankkia kavereita. Lisätään tähän vielä se kun joku yrittää tutustua minuun, mutta en tee muuta kuin pilaan koko jutun hiljaisuudellani jne.
Toivotan sulle jaksamisia, toivottavasti löydät niitä ystäviä, eikä koskaan ole liian myöhaistä!
kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. Eli ettei käy niinkuin allekirjoittaneelle, joka vasta nyt keski-iässä hakeutuu terapiaan, kun ei mikään muu enää auta ja elämä on sietämätöntä tällaisenaan. Olisin varmasti elänyt paljon onnellisempaa elämää jos olisin saanut apua jo nuorena.
Kyllä noin nätillä tytöllä luulisi vientiä olevan niin ystävä kuin miesmarkkinoillakin. Ethän sä tahallasi ole hiljainen vai?
Miksi tahallani olisin hiljainen? Olisihan se todella hullua esittää hiljaista ja näin ajaa kaikki ihmiset pois. Enhän minä nyt tarkoituksella elämääni yksin halua elää. :o
mustakin on tullut hiljainen.
Sun pitäisi vaan uskaltaa puhua muille. Vaikeaa se on, mutta parempi edes vähän kavereita kuin ei mitään.
Elämä remonttiin, harjoittele sosiaalisesti aktiivista elämäntapaa, omasta kokemuksesta voin sanoa että kotoa ei tulla hakemaan. Sinulla on aika puolellasi.
Minä aikoinaan olin varmaankin samanlainen kuin sinä. En tiedä mitä koulutusta sinulla on, mutta mutta miten olisi joku au pair juttu. Siellä on pakko puhua ja ehkäpä pakostAKIN tulee oltua sosiaalinen. Minä menin ja mielestäni se ainakin minua auttoi. Se, että murehdit vain kotona ei auta mitään.
kirjottaa kaikki kuitenkin poistetaan
No, ensinnäkin, aika outoa kysyä, miten vältyä yksinäisyydeltä ihmisiltä, jotka ovat yksinäisiä...
Mutta sitten asiaan. Mä en tiedä, kuinka usein sä käyt ulkona, enkä onko sulla harrastuksia, mutta mä veikkaisin, että kannattaisi yrittää lähestyä ihmisiä, joilla on samoja intohimoja, eli harrastuksia, kuin sulla. Varmana sulla on jotain yhteistä muiden kanssa. Musiikki, muoti, kirjat, liikunta, eläimet, jne. jne.
Ja m itä tulee ujouteen, niin sun vain yrittävä päästä siitä eroon. Hanki itseluottamusta. Se on vaikeeta, mutta kannattaa yrittää. Yritä kuvitella itses tilanteisiin, jossa oot tekemisissä ihmisten kanssa sulavalla tavalla. Yhdistä tahdonvoima ja mielikuvitus.
Ja kyllä, mä oon alle 18 vuotias, joka pelkää jäävänsä yksin. Mulla ongelma ei oo niinkään ujous, vaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden puute. Siksi yritän hankkia niitä.
Toivotan onnea ystävien hankkimiselle. Jos saat ystäviä, voitko vipata pari mullekin? :)
Ujoudesta sen verran, että siitä ei välttämättä tarvitse yrittää eroon kokonaan. Minäkin olen ujo (lapsena olin TODELLA ujo), mutta mielestäni selviydyn yleensä ihan hyvin esim. uusien ihmisten tapaamisesta. Työpaikallekin kun tulee joskus jotain tuuraajia niin kukaan ei varmaan edes tajua, että olen oikeasti ujo.
Yksinäisyys on tällä palstalla kaikkien keskustelijoiden yhteinen ongelma, johon pohdimme yhdessä mahdollista ratkaisua.