että Pohjanmaalla ruotsalaisseuduilla eletään pitempään ja terveempinä kuin suomalaisseuduilla, ei ottanut ollenkaan huomioon sota-aikaa, että suomalaiset ottivat karjalaiset taloonsa asumaan sodan aikana, ruotsalaiset eivät.
Kun samaan aikaan talon isäntä ja kaksikymppiset pojat piti laittaa menemään rintamalle viideksi vuodeksi, työt piti silti tehdä äidin ja pikkulottien voimin, ja työn tulokset piti suureksi osaksi lahjoittaa Kansanhuoltoon, niin olihan siinä suomalaisalueilla kestämistä! Lisäksi rintamalle lähetettiin paketteja jatkuvalla syötöllä!
Sitten sodassaolija kaatui tai palasi haavoittuneena fyysisesti ja / tai henkisesti viiden vuoden jälkeen!
Niitä jälkilaskuja maksellaan monen sukupolven ajan.
Kun samaan aikaan talon isäntä ja kaksikymppiset pojat piti laittaa menemään rintamalle viideksi vuodeksi, työt piti silti tehdä äidin ja pikkulottien voimin, ja työn tulokset piti suureksi osaksi lahjoittaa Kansanhuoltoon, niin olihan siinä suomalaisalueilla kestämistä! Lisäksi rintamalle lähetettiin paketteja jatkuvalla syötöllä!
Sitten sodassaolija kaatui tai palasi haavoittuneena fyysisesti ja / tai henkisesti viiden vuoden jälkeen!
Niitä jälkilaskuja maksellaan monen sukupolven ajan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan vakavastiko noin kirjoitat? Olivatko ruotsinkieliset jotenkin helpommalla Pohjanmaalla?
Olin itse sota-aikana ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Lapsi kun olin, en tiennyt, minne evakot asutettiin, mutta minulla oli se käsitys, että heidät sijoitettiin omiin asumuksiin mahdollisuuksien mukaan.
Sodassa kaikki miehet olivat.
että ainakin meidän suvun väki karjoineen kaikkineen sijoitettiin keskiseen Suomeen erääseen vanhaan rähjäiseen maalaistaloon asukkaiksi, josta rauhan tultua palasivat omille mailleen.
äiti lapsineen ja mummuineen otettiin oli pieni mökki jossa asui omaa perhettä lähes kymmenen ja evakkoperhettä oli 6-8 henkeä 4 poikaa rintamalla.
Kukaan ei olisi ottanut niin isoa perhettä.Asuivat 5 vuotta sellaisessa ja ruoka piti hankkia itse.Äiti oli kekseliäs sitä olen ihmetellyt,kaiken osasi tehdä.Jäkälistä leipää ja sienistä ruokaa.Pitää olla pajon syötävää sellaiseen perheeseen.
Näistä ei ole saanut edes puhua, aivan kuin sotaveteraanien asiasta, josta nykyisin jo voi puhuakin. Aikaisemmin oli vain kannettava mykkänä surunsa ja tuskansa. Joku oli heti lyömässä luun kurkkuun eikä kokenut siitä edes huonoa omaatuntoa.
Minkäänlaisesta kiitollisuudesta puhumattakaan. Pohjanmaalla otettin paljon työtä harteilleen.