Tuntuu etten saa oikeaa otetta ympärilläni olevaan elämään.
Olen taas rakastunut(?)tunnen syvää intohimoa,läheisyydenkaipuuta ja lämpöä tätä miestä kohtaan,miksi silti tuntuu "kaukaiselta"
työ ahdistaa ,vaikka toisinaan koen siitä suurta tyydytystä ja tiedän tekeväni sitä mitä pitääkin,ahdistus tulee vain esiin kovin suurena ja aivan liian usein.
tuntuu että olisin jumissa ja eteneminen joka on hengissä säilymisen kannalta pakollista ,on nyt mahdotonta.
miksi en saa otetta?onko minun taas uudistettava elämäni ja heitettävä kaikki asiat päälaelleen,sitten olisin kai taas hetken tyytyväinen.
sinä joka näet ja tunnet tämän,kerro ihmeessä.
-kalat-
Olen taas rakastunut(?)tunnen syvää intohimoa,läheisyydenkaipuuta ja lämpöä tätä miestä kohtaan,miksi silti tuntuu "kaukaiselta"
työ ahdistaa ,vaikka toisinaan koen siitä suurta tyydytystä ja tiedän tekeväni sitä mitä pitääkin,ahdistus tulee vain esiin kovin suurena ja aivan liian usein.
tuntuu että olisin jumissa ja eteneminen joka on hengissä säilymisen kannalta pakollista ,on nyt mahdotonta.
miksi en saa otetta?onko minun taas uudistettava elämäni ja heitettävä kaikki asiat päälaelleen,sitten olisin kai taas hetken tyytyväinen.
sinä joka näet ja tunnet tämän,kerro ihmeessä.
-kalat-
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.