Olen tässä noviisina, venekuumeen kourissa kieriskelevänä, kysellyt tälläkin palstalla vinkkejä eri venetyypeistä. Alunperin ajatuksena oli uppoumarunkoinen ja viimeeksi on alkanut kiinnostaa myös puoliliukuvat perheveneet. Tosiasia on kuitenkin edelleen se, että matkavauhdiksi normaalisti riittäisi noin 7-8 solmua. Puoliliukuva olisi tietysti hyvä, koska se kiirekin aina joskus iskee. Nyt kysyisinkin, että jos ajatellaan pelkästään taloudellisuutta, niin onko kulutuksilla noin 7-9 solmun matkanopeudella paljonkin eroa jos verrataan esim. uppoumarunkoista jossa noin 30- 40 hv:n kone ja puoliliukuvaa jossa noin 70-80 hv:n kone. Kummallakin ajettaisiin tässä tapauksesa siis alle 10 solmun matkanopeutta.
Taloudellisuutta
Jos1
82003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Puoliliukuvan veneen runkomuoto ei ole yhtä taloudellinen kuin sulavalinjaisen perinteisen uppoumarunkoisen veneen. Puoliliukuvalla peräpään on oltava kantavampi, joka lisää veden vastusta.
Puhdas uppoumarunkoinen noin 8m vene, jota oletan tarkoittavasi, ei tarvitse 30-40hv tehoa. Sille riittää 10hv.
8m veneen runkonopeus on 7solmun tienoilla ja jos sillä ajaa 10 solmun nopeutta, alkaa perä kaivautumaan ja keula nousemaan.
On turha kuvitella, että uppoumarunkoisella veneellä voisi ajella "kovaa".
Puoliplaanarit ovat asia erikseen ja niillä tuollainen 15solmun nopeus 40hv teholla on aivan mahdollista.
Lähes kaikki uppoumarunkoisen veneen omistajat haaveilevat pääsevänsä veneellään "hieman" kovempaa. Ainakin tämän palstan kysyjien ajatuksia lukiessaan. Eli jos hankit hitaan veneen, niin sillä ei pääse ikinä järkevästi kovaa.
Ajelin kolme kesää vähän päälle seitsemän metrisellä puoliliukuvalla. Käytännössä ajelu oli reilua runkonoputta, eli n.7 solmua. Kulutus tuolloin 4 l/tunti, eli 0,6 l / maili. Kun kaasun painoi pohjaan nousi vauhti normaalilastilla max 9,2 solmuun ja kulutus 8-9 l/maili. Hevosia nykyaikaisessa Yanmarissa oli 40. Vaihdoin liukuvarunkoiseen pykälää pidempään ja leveämpään 200 heppaisella vp-dieselillä. Matkavauhdilla 20-22 solmua kulutus n. 1,1-1,2/merimaili, eli ei matkassa mitattuna mitenkään järkyttävä ero. Tietysti väli maksoi, huolto ja vakuutukset ovat tyyriimpiä, mutta tilaa tuli enemmän, matkavauhti triplaantui ja tarvittaessa pääsee yli 30 solmua.
Vauhti maksaa aina, kun mennään lujempaa kuin 7-8 solmua oli vene liukuva tai puolilukuva.Puoliliukuvat ei kulje millään 40 hv koneella 15 solmua kuin toiveissa bella 700 sarjan veneetkin vaivoin pääsee 9 solmun nopeuteen tuolla teholla mutta eivät kullje metriäkään suoraan. Jos sinulle kerran riittä 7-8 solmua osta uppoumarunkoinen vene kulkee runkonopeutta pienellä teholla halvalla ja jää aikaa kuskillekin maisemien katseluun ja merellisistä oloista nautimiseen eikä tarvitse silmä tarkkana olla seuraamassa ollaanko reitillä vai ei.
Se oli Fodimar (7,65 × 2,65 m). Ajoin 52 hv:n moottorilla noin 8-9 solmun matkanopeutta, jolloin kakkua kului noin 8 litraa tunnissa.
Vaihdoin sitten MS 900/90 -veneeseen (9,00 × 2,85 m), joka on lähempänä perinteistä uppoumarunkoista. Koneteho noin 70 hv. Painoa jonkin verran enemmän kuin Fodimarissa. Ajoin alkuvuodet samaa, noin 8,5 solmun marssivauhtia, jolloin kulutus vähän alle 7 l/h. Sitten vaihdoin potkurin vähän kookkaampaan ja isompinousuiseen. Käytän samoja kierroslukuja kuin ennenkin, ja maisemat vaihtuvat noin 9,3 solmun tahtiin. Kulutus tuntia kohden nousi 8 litraan, mutta kun lisääntynyt nopeus huomioidaan, on kulutuksen nousu ajettua mailia kohti varsin kohtuullinen.
Jos tyytyisin tällä potkurilla entiseen 8,5 solmun vauhtiin, laskisi tuntikulutus epäilemättä selvästi, mutta en osaa panna lisääntynyttä nopeutta ja hienoisesti lisääntynyttä kulutusta/maili kovinkaan pahakseni.
Vanhalla potkurilla moottori jaksoi kiertää 3800 1/min. Uusi on vähän liian tehokas, eivätkä kierrokset nouse paljoa yli 3500:n. Asialla ei ole mielestäni suurtakaan merkitystä, koska käytännössä ei ajeta hana pohjassa. Matkanopeudellani kierrosluku on 3.000 1/min.
Seurakaverillani oli Barlit (9,20 × 2,65 m) ja siinä suunnilleen samantehoinen kone kuin minullakin, ~70 hv. Barlit on siis 20 cm pidempi ja 20 cm kapeampi kuin oma veneeni, ja sen runkomuoto on perästä huomattavasti suipompi. Kaveri ajeli tällä paatilla 8 solmun nopeuksia. Jos kaasua tarjosi enemmän, muuttui lähinnä vain kulkuasento eli perä kaivautui. Nopeutta tuli kaasun lisäykseen ja kulutuksen kasvuun nähden vain marginaalisesti lisää.
Huomionarvoista on se, että Barlit kulki tuota 8 solmun marssivauhtia niinkin pienellä osateholla, että kulutus oli vain noin 4 l/h!
Kulutus uppoumarumkoisissa veneissä on pienempi, koska niiden ei tarvitse ylittää muodostamaansa aaltoaan. Toisin sanoen ne kulkevat runkonopeutta, joka tarkoittaa solmuissa suurinpiirtein vesilinjan pituutta metreinä. Tässä tilassa peräaalto kannattelee perää vielä jonkin verran. Nostettaessa tästä nopeutta vastus kasvaa toisessa potenssissa, koska vene pyrkii nousemaan "ylämäkeen" keula-aaltonsa yli. Tämä on puoliplaanaava tila, eikä enää läheskään niin taloudellista, kuin uppoumanopeudet. Täydessä plaanissa vastus on taas pääosin kitkaa eikä niinkään aaltovastusta, mutta uppoumanopeuksien taloudellisuuteen on vaikea päästä. Kaksirunkoveneillä tämä on mahdollista kuitenkin .
Oma teräsveneeni on kokoa 3x9,5m ja painoa on 5500kg. Moottorina on perkins 6.354 ahtaamaton kone n. 100hv teholla.
matkanopeutena olen pitänyt 6-7 solmua ja kulutus on ollut 3-4l/h eli noin 0,5l/maili.
kierrokset ovat matka-ajossa n.2000
Ajatuksena olisi vaihtaa isompi potkuri/suurempi nousu. Koneessa kun on vääntöä niin nykyisillä kierroksilla ja isommalla potkurilla saisi matkavauhdiksi vaikka sen 8-9 solmua kuin että nostaisi ajokierroksia nykyisellä potkurilla 3000 kierrokseen.
olenko ajatukseni kanssa oikeassa suunnassa?
Isompi potkuri voi aiheuttaa tyhjäkäynnillä vaihde päällä ajossa liian suuren nopeuden (esim. satamissa) tai jopa koneen tukehtumista. Onko tästä käytännön kokemuksia?