kärsin paniikkihäiriöstä ja olen raskaana.(26 2)
miten teillä muilla on paniikkihäiriö otettu neuvolassa huomioon? vai onko mitenkään?
itselläni on niin ettei neuvolassa pidetä paniikkihäiriötä ollenkaan vakavana asiana.
lääkäri neuvolassa tokaisi vain että eihän sillä lapsella sitä paniikkihäiriötä ole.
edes neuvola korttiin tai muihin tietoihini ei paniikkikohtauksia ole merkattu? onko tämä normaali käytäntö vai riippuuko paikkakunnasta?
nyt jos muutan paikkakunnan sisällä voinko samalla vaihtaa neuvolan?
miten teillä muilla on paniikkihäiriö otettu neuvolassa huomioon? vai onko mitenkään?
itselläni on niin ettei neuvolassa pidetä paniikkihäiriötä ollenkaan vakavana asiana.
lääkäri neuvolassa tokaisi vain että eihän sillä lapsella sitä paniikkihäiriötä ole.
edes neuvola korttiin tai muihin tietoihini ei paniikkikohtauksia ole merkattu? onko tämä normaali käytäntö vai riippuuko paikkakunnasta?
nyt jos muutan paikkakunnan sisällä voinko samalla vaihtaa neuvolan?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyse on ihan vain hoitohenkilökunnan tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta. Paniikkihäiriö mielletään vain luulosairaudeksi ja hoitohenkilökunta ajattelee että "no tuo nyt taas on hysteerinen ja kuvittelee kaikkea" eikä kukaan ymmärrä että luulosairauttahan se nimenomaan on, mutta se on todellinen ongelma meille jotka paniikkihäiriöstä kärsitään. Me ei sentään kuvitella sitä paniikkihäiriötä itsellemme vaan se on ihan oikeasti olemassa. Mä en jaksa edes mainita häiriöstäni kellekään lääkärille kun ei ne mitään ymmärtäis kuitenkaan. Jos haluaa että paniikkihäiriö otetaan huomioon, sitä pitää painottaa moneen otteeseen ja sanoa suoraan että "mä haluan että tää asia otetaan huomioon koska se vaikeuttaa monia asioita".
ph:stä pitää kertoa neuvolassa.
Ja jos et tiennyt, siihen on olemassa hyvät lääkkeet nykyään saatavana!
Paniikkihäiriö ei ole tarttuva eikä perinnöllinen vaiva, ei se ole edes sairaus vaan lähinnä taipumus, joten ei siitä ole pakko kertoa kenellekään jos ei halua. Ja kyllä tiesin että siihen on lääkkeet, niitä itsekin syönyt ihan riittävästi niin että nykyään pärjään jo ilman, kiitos vain.
...
..näyttää olevan täälä taas. Mä pärjään ilman lääkkeitä, pärjäätkö sinä? :)
kuutamolle !
olen omasta mielestäni yrittänyt kauniilla tavalla sanoa neuvolassa ettei kaiken maailman "varaa aika tuonne ja tuonne mene ja tule sinne ja tänne" kumipallo leikki mun kanssa onnistu kun kertakaikkiaan tiettyihin paikkoihin meneminen (jopa neuvolaan itsessään) tuottaa kohtuutonta tuskaa.
musta kun tuntuu ettei varsinkaan neuvolalääkärillä ole korvia ollenkaan.olen jopa miettinyt sitäkin että jos en enää kävisi ollenkaan koko neuvolassa kun ne ei siellä kuule asiaa mutta se tuskin olisi viisasta loppupeleissä.
mitään lääkityksiä ei minulle ole ehdotettu tai tarjottu missään muodossa kertaakaan...
Kiva että olet taas palstalla ja eikö olekkin "mukavaa" huomata että kaikki täällä on entisellään ;)
Mulle neuvolassa sanottiin että älä syö lääkkeitä yhtään ja karta raskaudenaikana tilanteita missä paniikki syntyy..eli ei otettu vakavissaan..mutta onnekseni minulla on ollut paniikit pois koko raskauden ajan?!?syy voi olla ruokavaliossa kun on jäänyt kahvi, alkoholi ja muukin epäterveellinen pois...
teitä täällä olemaan...Sortsi vaan...
Ja varokaa, ettei iske paniikki !
jospa kävisit ottamas lääkkees tai ota didlo ja anna palaa se helpottaa!!!!!!!!!!!
... ja ennen olenkin voinut olla välittämättä tällaisista turhanpäiväisistä kommenteista, mitä tässkin viestiketjussa nyt tuntuu olevan. Ilmeisesti raskaus kuitenkin pistää pään sen verran sekaisin, että pakko puuttua, (vaikka voi olla, että saankin jonkun ääliön kimppuuni minäkin.)
Tässä viestiketjussa keskustellaan oikeasti joillekin vakavasta ja vaikeasta asiasta. Tuntuu typerältä, että joku tulee laukomaan suoraan sanottuna idioottimaisia kommentteja jostain rekisteröimättömän nimimerkin takaa. Jos olet ääliö, olisit sitä edes rohkeasti!!!!
Ja muutenkin ihan turha vastailla toisten kysymyksiin, jollei ole asiasta itsellä mitään kokemusta tai tietoa.
Anteeksi, että puutuin! Lupaan tästä lähtien taas hillitä itseni, vaikka välillä sapettaakin. Suurin osa täällä kirjoittelevista on kuitenkin ihan fiksuja ja mukavia tyyppejä. Harmittaa vaan välillä, että idiootitkin voivat lisääntyä. Anteeksi nyt vaan!
paniikkihäiriö.
Hei.
Ymmärrän sinua hyvin, itse kärsin vakavasta ahdistuneisuushäiriöstä ja saan paniikkikohtauksia ihan omituisissa paikoissa ja tilanteissa, esim. kotona, kun luen synnytyksestä keskustelupalstoilta =)
Mulla on lääkitys, ihan turvallinen tulevalle vauvalle. Rv 31 menossa nyt.
Ei täälläkään neuvolassa oikein hiffata, että ongelma on tosi paha, mutta tajuan kyllä itsekin, että joidenkin on vaikea paniikkihäiriötä ymmärtää. Enhän minäkään oikein ymmärrä, miksi joku pelkää hysteerisenä koiria tai korkeita paikkoja. Että siinä sitä ironiaa, kun ei itseltä ymmärrystä riitä, mutta muilta pitäisi =)
Koita ottaa lääkärin kanssa puheeksi se, että tarvitset mahdollisesti lääkityksen paniikkihäiriöihin. Jos voit ottaa neuvolaan jonkun henkiseksi tueksi, ota ihmeessä. Se, että vastaanotolla tms kaveri on odotushuoneessa mukana, helpottaa minulla ainakin oireilua. Neuvolassa on onneksi oma mies ollut aina tukemassa, mistä olenkin ollut tosi kiitollinen. Ja se on varmaan osaltaan auttanut siinä, että vaikea tilanteeni on otettu paremmin huomioon.
Tsemppiä sinulle loppuodotukseen, toivottavasti pärjäilet. Äläkä piittaa niistä ääliöistä, jotka eivät tätä sairautta ymmärrä.