Virallisestihan tämä aihe kuuluisi aivan muualle, mutta toivon tavoittavani täällä ryhmän, jolta tahdon vastauksia.
Mihin menet kesätöihin, akateeminen opiskelija? Itsellä takana paljon suorittavan tason töitä. Olen ensimmäisen kerran yliopisto-opiskelijana hakemassa kesäduunia, enkä tiedä, onko aivan tavallista, että korkeakoulutuksessa oleva ihminen hakeutuu kaupan kassalle, raksalle tms. työhön. Onko?
Oman alani työkokemusta luonnollisesti haluaisin, mutta työtehtävät ovat kiven alla kaltaiselleni, jolla on kesään mennessä koulutusta takana vaivainen vuosi. Millaisia vaatimuksia te asetatte hakemallenne työlle, vai otatteko sitä, mitä saa?
Mihin menet kesätöihin, akateeminen opiskelija? Itsellä takana paljon suorittavan tason töitä. Olen ensimmäisen kerran yliopisto-opiskelijana hakemassa kesäduunia, enkä tiedä, onko aivan tavallista, että korkeakoulutuksessa oleva ihminen hakeutuu kaupan kassalle, raksalle tms. työhön. Onko?
Oman alani työkokemusta luonnollisesti haluaisin, mutta työtehtävät ovat kiven alla kaltaiselleni, jolla on kesään mennessä koulutusta takana vaivainen vuosi. Millaisia vaatimuksia te asetatte hakemallenne työlle, vai otatteko sitä, mitä saa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Oman alan työpaikkoja on useimmilla aloilla yksi-kaksi vuotta opiskelleelle yleensä melko vähän. Toisaalta jos niihin ei hae ei niihin voi myöskään päästä. Kannattaa muistaa ilmoitusten lisäksi myös piilotyöpaikat. Oma-aloitteiset yhteydenotot työpaikalle voivat myös tuottaa tulosta. Reipas, hyvässä hengessä tehty yhteydenotto voi kantaa pitkälle.
Ei nyt niin ylpeäksi kannata heittäytyä etteikö akateeminen ihminen voi kesätöihin kauppaan mennä. Eiku kysymään sinnekin.
Ns. alan työpaikat on kyllä yleensä ottaen melko vähissä etenkin uusilla opiskelijoilla. Täältä teknilliseltä puolelta nyt tuntuu ihan kohtalaisen hyvin pääsevän esim. tehtaisiin. Muilla aloilla tilanne on varmasti hieman heikompi.
jopa n:n vuosikurssin opiskelija hakee töitä kaupan kassana. Itse asiassa hyvin suuri osa kaupan työntekijöistä on osa-aikaisia ja heistä hyvin suuri osa opiskelijoita eri tasoilta.
Korkeakouluopiskelijalle ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys löytää oman alan töitä. Itse olen 4. vuosikurssin opiskelija, työkokemusta on eri aloilta 15-vuotiaasta asti, mutta niin vaan en ole vielä onnistunut saamaan oman alan töitä, edes työhaastatteluun ei ole kertaakaan kutsuttu.
"Millaisia vaatimuksia te asetatte hakemallenne työlle, vai otatteko sitä, mitä saa?"
Mihin tahansa en suostu, mutta en korkeakouluopiskelijanakaan ole sellainen hienohelma, ettenkö ns. fyysisiin töihin suostuisi. Itse asiassa teen sellaista työtä juuri tällä hetkellä opiskelujen ohessa. Toki oman alan työnhaku alkaa taas kohtapuoliin. Viime keväällä ja kesällä saldo oli lähinnä monta hukkaan heitettyä tuntia.
ei kannata paljon asettaa, jos kesätöitä haluaa - ei vaikka olisit ns. "akateeminen"! Akateemisena olen ollut kesiä myös kaupan kassalla, siivoushommissa ja varastotyössä. Jostakin on aloitettava ja kokemusta hankittava!
Älkää, kanssaopiskelijat, ymmärtäkö minua väärin. :) En ole liian ylpeä hakeakseni tavallista kesätyötä. Olen vain kiinnostunut kuulemaan, ovatko kaikki muutkin matkalla kaupan kassalle vai onko tavallista, että akateeminen opiskelija kokee olevansa "liian hyvä" suorittavan tason töihin.
Mulla on yksi ammattitutkinto ja välitutkintona tehty alempi korkeakoulututkinto. Olen ollut ammattiduunissa kolmisen vuotta ja opiskellut siinä sivussa. Nyt jäin opiskelijaksi.
Vaikka työkokemusta jo hiukan onkin, on korkeakoulutusta vastaavan työn saaminen vaikeaa. Myös kesäksi. En kuitenkaan pikkukummassa viitsi mennä hanttiduuneihin. Kun rahat loppuu, on tietenkin nöyrryttävä "ei niin kiinnostaviin" töihin.
Vaikka minulle ei työtarjouksia satelekaan, yritän pitää kiinni siitä ajatuksesta, että haluan työtä, joka kiinnostaa tai joka tarjoaa minulle jotain (vaikka hyvää cv:n täytettä). En halua ajatella niin, että otan työn, johon joku minut huolii. Minä valitsen työni. Näin pidän kiinni itsekunnioituksestani.
Vituttaa ihan saatanasti, kun järkevän, kiinnostavan ja kohtuullisesti palkatun työn saaminen on niin perkeleellisen vaikeaa. Valitettavasti ei näytä siltä, että tilanne sanottavasti helpottuisi edes valmistumisen jälkeen. Silti on pakko koittaa pyristellä...
tehdä vain sellaista työtä, mikä kiinnostaa tai mistä saa alan työkokemusta - jotenkin on eläminenkin maksettava.
Mitä mitä, eikö arvoisille akateemisille olekaan johtajanpaikkoja odottamassa?! Että ihan joutuu suorittavan tason töihin alentumaan!!
xD kukkuluuruu pellet xD Odottakaahan kun/jos joskus valmistutte, pudotus tapahtuu korkealta ja kovaa...
Katkera duunari iskee taas... tuskinpa tässäkään ketjussa kukaan fyyrerinpaikasta kesäduunissa haaveilee vaan ihan sellaisesta kesätyöpaikasta josta saa tuntumaa oman alan tulevaisuuden hommiin.
Onko "duunari" mielestäsi luuseri? Tulet vielä huomaamaan että globaalissa markkinataloudessa kaikki, (suuromistajia lukuunottamatta) autonkuljettajasta korkeimpiin johtajiin ovat duunareita, joille potkaistaan mononkuva perseeseen kun osakkeenomistajista alkaa siltä tuntua...
T: Tuta DI -04 (Kehitysinsinööri)
Kaikki mistä saa rahaa on hyviä hommia. Oman ammattialan työt kuitenkin etunenässä, jos meinaat edetä. Vaatimaton oman alan homma ehkä paras vaihtoehto.
Itse tein vuositolkulla ihan hanttihommia, mutta kuitenkin omalta alalta. Nyt pystyn valitsemaan työehtoni, työpaikkani ja työaikani melko vapaasti. Hirveätä kärsimystä ja köyhyyttä se alku kuitenkin oli. Kaikilla on.
Itse oli yo-kirjoitusten jälkeisen kesän raksalla, ekan lääkisvuoden jälkeen rakennuspiirtäjänä (ilman mitään alan koulutusta tietysti), toisen lääkisvuoden jälkeisen kesän opiskelin, eli tein syventäviä opintoja, eli tutkimusta suomeksi sanottuna. Kolmosvuoden jälkeen pääsinkin sitten jo amanuenssiksi, eli melkein lääkärin hommiin ja tulevana, nelosvuoden jälkeisenä kesänä menen apulaislääkäriksi.
Enää en duunarihommiin menisi. En tietenkään väheksy niitä, sillä kesä raksalla oli ylivoimaisesti mukavin kesäni, kivempi kuin amanuenssina jopa. Mutta kun nyt pitää sitä pakollista harjoittelua kerätä, niin kesät on pakko olla alan hommissa.
Monet opiskelijatoverini ovat ansainneet lisärahoitusta opintoihinsa kaupan kanssalla, siivoustyössä, tehdastyössä, sairaalan tai labran lähettinä, lähihoitajan sijaisena jne eli eipä olla kranttuja.