Naali Suomessa

Kettu ja ravinnon (haaskojen) puute ovat ne tärkeimmät syyt jotka naalin Suomesta hävittivät.

rompotti kirjoitti:

Kettu ja ravinnon (haaskojen) puute ovat ne tärkeimmät syyt jotka naalin Suomesta hävittivät.

mistä tuon pesimisen voit varmuudella sanoa, jossakinhan naali asuu ja pesii, koska niitä nähdään ajoittain. ja eikös naalia metsästetty myös aikaisemmin, myrkyt, ansat, pyssymiehet.
olen myös lukenut että naali syö etupäässä myyriä ja muita pieniä eläimiä.

kairankiettolainen kirjoitti:

mistä tuon pesimisen voit varmuudella sanoa, jossakinhan naali asuu ja pesii, koska niitä nähdään ajoittain. ja eikös naalia metsästetty myös aikaisemmin, myrkyt, ansat, pyssymiehet.
olen myös lukenut että naali syö etupäässä myyriä ja muita pieniä eläimiä.

Nualin arvokkaan turkin vuoks sitä metästettiin etenkii 1800-luvulla. Täys rahotus suatiin aekaan 1940 suomessa ,ruotsissa aekasemmin 1920-luvulla.
Kanta ei oo elepyny kuitenkaa tästä.
Kettu on valannu nualin alueet ja pistelöö poskeensa jopa sen pennut.
Että pistäkeehä se ketunmehtuu kääntiin siellä käsvarressa jo joutuin.Sama pitäs tehhä koko kalottialuveella

kairankiettolainen kirjoitti:

mistä tuon pesimisen voit varmuudella sanoa, jossakinhan naali asuu ja pesii, koska niitä nähdään ajoittain. ja eikös naalia metsästetty myös aikaisemmin, myrkyt, ansat, pyssymiehet.
olen myös lukenut että naali syö etupäässä myyriä ja muita pieniä eläimiä.

kysäiset Asko Kaikusalolta joka noita töikseen on tutkinut vuosikymmenet.

"Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Vuoden 2001 arvion mukaan naaleja oli maassamme 10-20 yksilöä, vuonna 2004 yksittäisiä eläimiä havaittiin vain kahdeksan. Hälyttävää on, että yhtään naalin pesintää ei ole havaittu Suomessa sitten vuoden 1995. Tilanne on huono myös Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 2004 havaittiin koko Fennoskandiassa vain 14 naalipoikuetta."

http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/naali.html

savotex. kirjoitti:

Nualin arvokkaan turkin vuoks sitä metästettiin etenkii 1800-luvulla. Täys rahotus suatiin aekaan 1940 suomessa ,ruotsissa aekasemmin 1920-luvulla.
Kanta ei oo elepyny kuitenkaa tästä.
Kettu on valannu nualin alueet ja pistelöö poskeensa jopa sen pennut.
Että pistäkeehä se ketunmehtuu kääntiin siellä käsvarressa jo joutuin.Sama pitäs tehhä koko kalottialuveella

Suomessa vielä sen aikaa, kun paliskunnat saivat teurastaa poroja maastossa. Näistä talvisista verijuhlista naalit saivat kerättyä apetta kevääseen selviytymiseen.

Naalin elossa pysyminen Suomen Lapissa on melkolailla riippuvainen haaskojen määrästä. Jos niitä ei ole, niin naali näkee nälkää ja runsaslumisena talvena kuolee nälkään. Tätä haaskojen hyväksikäyttöä kuvaa hyvin esim se, että Jäämeren merijäällä vaeltaa jääkarhujen perässä vähintäänkin yhtä monta naalia kuin jääkarhua. Naaleilla ei ole yhtään mitään muuta ravinnonlähdettä kuin jääkarhujen jättämät hylkeiden haaskat. Niillä ne kuitenkin tulevat toimeen.

Joku epäili, että naalit käyttäisivät myyriä ja sopuleja ravintonaan. Kyllä ne niin tekevätkin - kesällä. Poikasia myös ruokitaan myyrillä ja sopuleilla, mutta tietty vain, jos aikuiset ikinä selviävät pesimään saakka talvesta.
Naali ei kissaa vähän suurempana ja lyhytjalkaisena pysty lumen läpi pyydystämään tehokkaasti myyriä, joka homma taas pidempijalkaiselle ketulle ei tuota mitään ongelmaa. Näin naali ja kettu eivät oikeastaan kilpaile samasta ravinnonlähteestä.

Kettu toki pistelee poskeensa naalin pennut jos niihin pääsee suiksi, kuten Savotex epäilee. Tappaapa se aikuisen naalinkin, kuten susi kilpailijakseen kokeman koiran, jos mahdollisuuden saa. Kuitenkaan mitään selvää tutkittua tietoa moisesta ei ole, että kettujen suurempi määrä vaikuttaisi naalien pienempään määrään, muuta kuin ns. mutu-tieto.
Tyhjät reviirit kuitenkin vallataan eläinmaailmassa aivan kuten tehdään ihmistenkin maailmassa. Jos ei saman lajin yksilöillä niin sitten jonkun toisen lajin yksilöillä.

Faktaa naalien Suomessa seliytymiseen on kuitenkin se, että ne tarvitsisivat talvella enemmän ruokaa, siis haaskoja, kyetäkseen hyväkuntoisina keväällä alkamaan pesinnän. Suomen nykyinen petopolitiikka ns. poroalueila ei sitä kuitenkaan salli. Sudet ja ahmat tapetaan nähtäessä ja luonto pidetään muutenkin puhtaana haaskoista syystä tai toisesta. Niistäkin vähistä sitten kilpailee suurempikokoinen ja voimakkaampi punakettu - naalin vahingoksi.

*Nilla kirjoitti:

Suomessa vielä sen aikaa, kun paliskunnat saivat teurastaa poroja maastossa. Näistä talvisista verijuhlista naalit saivat kerättyä apetta kevääseen selviytymiseen.

Naalin elossa pysyminen Suomen Lapissa on melkolailla riippuvainen haaskojen määrästä. Jos niitä ei ole, niin naali näkee nälkää ja runsaslumisena talvena kuolee nälkään. Tätä haaskojen hyväksikäyttöä kuvaa hyvin esim se, että Jäämeren merijäällä vaeltaa jääkarhujen perässä vähintäänkin yhtä monta naalia kuin jääkarhua. Naaleilla ei ole yhtään mitään muuta ravinnonlähdettä kuin jääkarhujen jättämät hylkeiden haaskat. Niillä ne kuitenkin tulevat toimeen.

Joku epäili, että naalit käyttäisivät myyriä ja sopuleja ravintonaan. Kyllä ne niin tekevätkin - kesällä. Poikasia myös ruokitaan myyrillä ja sopuleilla, mutta tietty vain, jos aikuiset ikinä selviävät pesimään saakka talvesta.
Naali ei kissaa vähän suurempana ja lyhytjalkaisena pysty lumen läpi pyydystämään tehokkaasti myyriä, joka homma taas pidempijalkaiselle ketulle ei tuota mitään ongelmaa. Näin naali ja kettu eivät oikeastaan kilpaile samasta ravinnonlähteestä.

Kettu toki pistelee poskeensa naalin pennut jos niihin pääsee suiksi, kuten Savotex epäilee. Tappaapa se aikuisen naalinkin, kuten susi kilpailijakseen kokeman koiran, jos mahdollisuuden saa. Kuitenkaan mitään selvää tutkittua tietoa moisesta ei ole, että kettujen suurempi määrä vaikuttaisi naalien pienempään määrään, muuta kuin ns. mutu-tieto.
Tyhjät reviirit kuitenkin vallataan eläinmaailmassa aivan kuten tehdään ihmistenkin maailmassa. Jos ei saman lajin yksilöillä niin sitten jonkun toisen lajin yksilöillä.

Faktaa naalien Suomessa seliytymiseen on kuitenkin se, että ne tarvitsisivat talvella enemmän ruokaa, siis haaskoja, kyetäkseen hyväkuntoisina keväällä alkamaan pesinnän. Suomen nykyinen petopolitiikka ns. poroalueila ei sitä kuitenkaan salli. Sudet ja ahmat tapetaan nähtäessä ja luonto pidetään muutenkin puhtaana haaskoista syystä tai toisesta. Niistäkin vähistä sitten kilpailee suurempikokoinen ja voimakkaampi punakettu - naalin vahingoksi.

Merikotkakannat suatiin elepymään mm.ruokintaruhojen avulla.
Mites naali?
1.Petopolitiikka uusiks,haaskoja lissee
2.Ketun metästystä tehostettava
3.Ruokintoo niin ku merikotkallekkii

Arvatkeepa,mikä näestä kolomesta on vaekein ja ylivoemasin totteutettava.

savotex. kirjoitti:

Merikotkakannat suatiin elepymään mm.ruokintaruhojen avulla.
Mites naali?
1.Petopolitiikka uusiks,haaskoja lissee
2.Ketun metästystä tehostettava
3.Ruokintoo niin ku merikotkallekkii

Arvatkeepa,mikä näestä kolomesta on vaekein ja ylivoemasin totteutettava.

ruokkia haaskoilla, mutta siinä kävi ihan samoin kuin yksinäisellä kaukana muista olevalla lintujen ruokintapaikalla. Sinne löysi kohde-eläin, mutta sinne löysi myös muita, joille tuo kohde-eläin olikin sitten kilpailija/lisäruokaa.

Haaskat maistuivat kettujen suissa ihan yhtä hyviltä kuin naalienkin ja naalit pienempinä hävisivät kilpailun. Sama päti naaleille kehitettyyn ruokinta-automaattiin. Myös ketut oppivat ruokailemaan siellä.

"1.Petopolitiikka uusiks,haaskoja lissee"
Tämä vaihtoehto on ainoa, joka takaisi ruokaa niin naaleille, ketuille, ahmoille, susille, korpeille, kuukkelille, tinteille...
Ja senhän tiedämme, miten todennäköinen tämä vaihtoehto on nyky-Suomessa.

Ihminen ja poro (viattomana välikappaleena) jyräävät Lapin luonnon lähes samanlaiseksi monokulttuuriksi kuin etelän viljapellot tai puupellot/talousmetsät.

*Nilla kirjoitti:

ruokkia haaskoilla, mutta siinä kävi ihan samoin kuin yksinäisellä kaukana muista olevalla lintujen ruokintapaikalla. Sinne löysi kohde-eläin, mutta sinne löysi myös muita, joille tuo kohde-eläin olikin sitten kilpailija/lisäruokaa.

Haaskat maistuivat kettujen suissa ihan yhtä hyviltä kuin naalienkin ja naalit pienempinä hävisivät kilpailun. Sama päti naaleille kehitettyyn ruokinta-automaattiin. Myös ketut oppivat ruokailemaan siellä.

"1.Petopolitiikka uusiks,haaskoja lissee"
Tämä vaihtoehto on ainoa, joka takaisi ruokaa niin naaleille, ketuille, ahmoille, susille, korpeille, kuukkelille, tinteille...
Ja senhän tiedämme, miten todennäköinen tämä vaihtoehto on nyky-Suomessa.

Ihminen ja poro (viattomana välikappaleena) jyräävät Lapin luonnon lähes samanlaiseksi monokulttuuriksi kuin etelän viljapellot tai puupellot/talousmetsät.

Nykysuomessa tilanne nytte on mikä on,näkkööhän tuon tältä luonnonsuojelupalstaltakkii.
Mutta aena kannattaa aatella tulevaisuutta ja sitä paitti pohjalta on hyvä ponkasta ylöspäen.
Kiitti vuan asiallisesta tekstuurista Nilla. Sulla on tieto hansikkaassa ja ootpa uatellukkii asioeta.