Ärsyttävää lässytystä

Omakohtainen kokemukseni ja esimerkki elävästä elämästä:
Saimme sisareni kanssa lapset samoihin aikoihin. Itselläni oli tapana lässyttää lapsenkielellä aina kun lapselle puhuin ja puhuinkin paljon.
Sisareni kielsi jyrkästi lässyttämisen ja puhui aina kirjakielellä lapsensa kanssa.
Oma lapseni oppi puhumaan jo lyhyitä lauseitakin 11 kk iässä ja s ja r tulivat melko pian mukaan.
Sisareni lapsi oli ennen kouluun lähtöään puheterapiassa juuri s ja r kirjaimen oppiakseen.

Töärkeintä kehitykselle lienee kuitenkin, että lapselle puhutaan. Sama se lässytätäkö vaiko et.
Ja ennekaikke kirjojen lukeminen, jota itse paljon harrastin lapsen kanssa, on hyväksi.

Lässyttäminen voi joillekkin aikuisille kuulostaa ikävältä ja toiset taas eivät voi kuvitellakkaan puhuvansa esim. alle vuosikkaalle muutoin kuin ns. lapsenkielellä.
Kun lapsi sittenitse alkaa oppia puhumaan, se kielenkäyttö muuttuu aikuisellakin automaattisesti enemmän kierjakielimuotoon tai omalle murteelle, miten nyt kukakin luonnollisesti puhuu.

puhua normaalisti vauvallekin, omalla tavallaan ja omalla murteellaan.Kyl kai vauvatkin alkaa havannoimaan asioita heti ja kuuntelemaan ympäristöään.Minusta on aivan selvä asia se että, lapset oppivat puheenkin ja sanat matkimalla aikuisia ja olen sitä mieltä ettei sanoja ja kirjaimia pitäisi vääristellä.Viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi opettelee sanoja pitäisi pysytellä selkeässä oikein ääntämisessä.

Vauvoillehan lässytetään sen takia, että se on vauvasta kivaa. Lässyttäessä äänenpaino ja alat muuttuvat eläväksi ja ilmeet ovat yliliioiteltuja. Se saa lapsen kiinnostumaan äänen tuottamisesta kun se on kivaa ja lempeää. Monotominen kirjakieli ei lapsesta ole yhtä kiinnostavaa. On huima ero siinä sanooko lapselle; "kukkuu, säisäisäi...", vai "lintu laulaa, hyvää päivää..." Lepertelyllä on siis oma merkityksensä kielen tekemisestä lasta kiinnostavaksi ja eleiden ja ilmeiden kehittymisen kannalta.

Mutta rajansa kaikessa. Täytyyhän lapsen oppia puhumaan normaalistikin, eli ei aina voi leikkiä. Kymmenen kuukautinen ei vielä liiemmin opettele lauseiden rakentamisia ja oikea ääntämistä; leperteleminen tekee hänelle puhumisesta kivaa, tuossa iässähän on pääasia saada lapsi kiinnostumaan puhumisesta.

Tiedän tapauksen, jossa äiti päätti puhua lapsilleen, vauvaiästä lähtien, vain täydellistä kirjakieltä, kun se kai oli hänen mielestään hienompaa. Kun sitten täydellinen kirjakieli ei äidiltäkään sujunut pinnistyksittä, oli hänen puheensa lapsille aina mielestäni hyvin epäaitoa ja teennäistä, tietenkin, koska hän joutui enemmän keskittymään muotoon kuin sisältöön. Sivullisen korvaan tämä kuulosti lähinnä naurettavalta. No, lapset ovat jo teini-iässä, ja puhuvat aivan samaa mä-sä -kieltä, kuin muutkin ikäisensä. Ei ole mielestäni hyvä ylettömästi lässyttää, mutta vauvoille puhuessa se lässytys syntyy kuin itsestään, joten luulen, että sillä on oma tarkoituksensa.

Hitsi eräs minun ystäväni puhuu "HOONO SOOMI" kun keskustelee venäläisten kanssa. Olettaa että venäläiset ymmärtävät "HOONO SOOMI" paremmin kuin hyvä suomenkieli. Sama se on isovanhempien lastenkielellä puhuminen.

miten pienille lapsille lässytetän niin, että muutetaan puhe epäselväksi lapsenkieleksi.

Kyllä varmasti itse kukin isovanhempi, ja sanoisin, että myös vanhempi, on vauvalle ns. lässyttänyt.
En minä ainakaan silti ole sanojen muotoa muuttanut. Yritän oikein miettiä miten puhuin lapsenlapsille heidän vauva-aikanaan. En varmastikaan kirjakieltä, mutta en täydellistä Turun murrettakaan, vähän parempaa. Ainoastaan äänenpainoni, mitä ilmeisimmin, muuttui.

Vauvalle puhutaan yleensä lempeämmällä ja pehmeämmällä äänellä, mikä ei minun mittapuuni mukaan, ole ollenkaan huono asia.

Kaiken lisäksi silloin, Tele Tappien valtakautena, sekä lapsenlapsemme, että ystäväni lapsenlapsi, alkoivat puhua kirjakieltä. Kesti vähän aikaa ennenkuin tajusimme, mistä se johtui.
En ole enää jatkuvasti seurannut pienille lapsille tarkoitettuja ohjelmia, mutta uskoisin heidän edelleenkin oppivan niistä melkoisen osan käyttämästään kielestä.
Luultavasti lapset viettävät lastenohjelmien parissa huomattavasti enemmän aikaa kuin "lässyttävien" isovanhempien.

Lisäksi lapsille on sekä ostettu, että lainattu valtava määrä lastenkirjoja, joita on luettu vauvasta lähtien. Luulisin, että se on nykypäivää useimmissa lapsiperheissä.

Mielestäni ei kaikesta kannata hermojansa repiä.

Kannattaisi mennä heti keskustelemaan ongelmasta perheneuvolaan. Jos tuo tuntuu sinusta ongelmalta, niin mitä ne oikeat ongelmasi sitten siellä taustalla ovatkaan!

sitten väännetään, riippuu kanssa murteista!

Oma anoppi puhuu lapsillemme kirjakieltä kimeällä äänellä. Heh heh, onneks lapset vastaa takas kunnon "nouste murttel."
Että kyllä ne omat puhuvat niin kuin me vanhemmatkin.
Sitä en tie miks anopin pitää puhua ÄRSYTTÄVÄÄ kirjakieltä lapsille, koska muuten puhuu murretta itsekin....? Niin että jos lapsille tarjoaa karkkia täytyy sanoa: otatko makeisia, kun taas minä sanon kotoisasti että: otaks pivosses muutama karamölli.... hah hah haaaa :) :)

NE NYT ON MITÄ ON JA MITÄ TÄLLE MAHTAA