Viimeiset pari vuotta olen ollut täysin rahaton (samaan aikaan avioero, työttömyys, masennus...). Suurin osa ystävistäni on normaalituloisia. En enää jaksa tavata ketään, kun tuntuu, että rahat eivät riitä kahviin Helsingin keskustan kahviloissa, oluesta puhumattakaan. Leffat, teatterit täysin poissuljettuja. Lisäksi ajatukseni pyörivät rahan (tai sen puutteen ympärillä) ja tuntuu kurjalta, että ystäväni eivät ymmärrä miten peeaa olen. Onko kohtalotovereita, ja jos, niin, miten köyhyys rajoittaa teidän sosiaalista elämää, vai rajoittaako? Tiedän kyllä, että kävelyllä voi käydä ilmaiseksi jne. Kohdallani rahattomuus kuitenkin aiheuttaa suuria sosiaalisia ongelmia. Välillä ei ole rahaa ostaa edes lähipiirin lapsille synttärilahjaa, kulkea bussilla jne. Aikaisemmin olin normaalituloinen, ei tarvinnut paljon näitä asioita miettiä.
Vinkkejä, tukea vastaanotetaan.
Vinkkejä, tukea vastaanotetaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kahvit kannattaa juoda kotona tai kaverin luona, oluet saa kaupasta alle euron pullohintaan. Elokuvia tulee televisiosta niin paljon, ettet kaikkia ennätä katsomaan. Lehtiä on kirjastossa luettavana. Säästä pienissä asioissa, niitä on kuukauden mittaan paljon.
Itse olen tällä hetkellä työttömänä eikä minulla ole hätäpäivää. Korvaus 850 euroa käteen kuussa ja siitä jää vaivatta parisataa yli. Tosin asunto on oma ja maksettu, mutta näin "suurilla" tuloilla en saa lainkaan asumistukea. Siihen sinä olisit varmaan oikeutettu. Ja ainahan on mahdollisuus muuttaa pois Helsingistä. Eläminen on aika paljon halvempaa jossakin pikkukaupungissa.
Niin, kirjastossa käyminen on ilmaista. Ja hyviä lehtiä saa myös vaikka miten paljon osoitteessa www/a-lehdet.fi/kyseky. Itse olen saanut niitä kauheat pinot! Kun tulee se sivu, jossa pyydetään valitsemaan lehti, niin sen jälkeen tulee varmistus. Varmistussivulta pitää mennä edelliseen ja valita toinen lehti. Jatka näin, kunnes olet tilannut kaikkien lehtien näytenumerot! Tai vain niiden, jotka haluat tilata... Ei siis tarvitse täyttää kyselykaavaketta joka kerta uudelleen...
Että sellainen vinkki.
Tarkoitus oli siis kirjoittaa, että www.a-lhdet.fi/kysely.
En tosiaankaan pelleile, mutta piti kirjoittaa siis, että www-a-lehdet.fi/kysely. Se tuli varmaan jo ymmärretyksi..
Valitettavasti tuo kysely on jo päättynyt :-(
...yskän. Tulotason putoaminen äkillisesti aiheuttaa monenlaista muutosta. Eikä välttämättä heti, mutta jatkuessaan ongelma kertaantuu. Mainitsemasi ´puutteet´ ovat silloin arkipäivää. Säästä kaikessa missä voi. Jos ystäväsi eivät ymmärrä tilannettasi (vieläkään, onhan heillä ollut 2v aikaa sopeutua), herää kysymys ovatko itsekeskeisiä vai tyhmiä? Väännä rautalankaa, kerro kuinka rahattomuus rajoittaa kaikkia toimiasi.Kysy sosiaalitoimistosta harkinnanvaraista toimeentulotukea virkistyskäyttöön. Mutta ennen kaikkea: älä luovuta. Koeta olla ajattelematta lakkaamatta sitä mitä puuttuu. Tee arvojärjestys ja nauti kaikesta mitä sinulla on. Terveys, koti, ruokaa..
Hae lakkaamatta työtä, ohi alasikin, tee mitä vain ja milloin vain, laillista ja rehelllistä. Helpompi saada seuraava paikka. Hitaasti, mutta varmasti ponnistat sieltä ylös ja eteenpäin. Voimia ja positiivista asennetta!
Vaimon kanssa kokoaikaisesti kotona.
Teen ruuat kotona. Edes matkoilla emme juurikaan syö ravintoloissa.
Risteilyillä ostan juomat lähtösatamasta joten laivalla otan iltaisin vain yhden drinkin.
Vaimo yhden hedelmäcoctailin.
Lennot etsin halpisyhtiöiden sivuilta.
Viimeeksi Berliini ja Budapest Blue1:lta, samoin tuleva Barcelona.
Myncheniin menemme LufHansalla.
Majapaikan etsin X tai XX tasoisista paikoista.
Keskustasijainti ettei tule matkakustannuksia.
Barcelonassa harkitsimme, lennon laskeutumisajasta johtuen, hotellia mutta ovat niin hinnakkaita että lähdemme yöllä suoraan ajamaan kohteeseemme.
Elokuvanälkämme tyydytämme katsomalla kotona tallenteita.
Espanjan asunnollamme meillä ei ole edes kuvanauhuria tallentavasta boxista puhumattakaan.
Toiset ne rälläävät valmismatkoilla XXXXX-tason hotelleissa, porealtaissa ja kinzise vuoteissa.
Syövät hienoissa ravintoloissa kun minä lomillakin tenn ostokset marketeissa ja ruuat itse, paitsi kaupunkilomilla.
Kotona on vakiintunut suhdeverkosto.
Kaupunkilomilla paikalliset eivät tajua kurjuuttamme ja loma-asuntomme alakerran kuppilassa on ainakin henkilökunta tuttua.
Hieman lohduttaa se ettemme töissä ollessammekaan mitoittaneet kulutustamme tulojen vaan todellisten tarpeidemme mukaan.
...mistähän kurjuudesta tässä oli kysymys!!???
Ei vähävarainen ihminen uskalla edes haaveilla matkustamisesta ulkomaille...pelkää että ajatusvero kolahtaa postiluukusta!
Porskuta samaa tahtia, mutta älä heitä legendaa elämäsi kurjuudesta.
Itse olen kokopäivätyössä ja yhdessä osa-aikaisessa, enkä ole voinuta matkustaa kuuteen vuoteen. Siitä pitää pääkaupunkiseudun kallis asuminen ja verotus yms huolen.
Tämä on se sama tyyppi joka usein kertoo täällä elämästään. Tunnistaa välittömästi sataprosenttisella varmuudella, koska kirjoitustyyli on mitä on.
Tuolla pariskunnalla on omistuksessaan useita asuntoja ja pankkitalletuksiakin niin paljon että omaisuuden arvo on yhteensä useita satoja tuhansia euroja.
Hyvähän se on täällä kirjoitella miten elää nuukasti ja vittuilla oikeasti köyhille ihmisille, kun itse tietää että se nuukasti eläminen on täysin vapaaehtoinen valinta, ja voisi tuhlata jos haluaisi. Oikeasti köyhällä ei vaan ole sitä vaihtoehtoa.
Tuosta juuri on kysymys.
Vaikka rahaa sattuisi olemaan niin sen käytön voi mitoittaa tarpeisiinsa. Ei kerskumiseen.
Tämä pariskunta, osa-aikainen myymäläkassa ja metallin sekatyöläinen, on elänyt "normaalisti" ottamatta turhia ympäristön paineita.
Se mitä rajallisista tuloistamme olemme jättäneet kuluttamatta on jo vuosikausia ollut korkoineen käytettävissämme.
Ilman tarvepohjaista elämää emme olisi voineet lopettaa töissä käymistä 50- ikäisinä.
Kyse ei ole varsinaisesta säästämisestä vaan järkevistä ratkaisuista ja jonkin asteisesta suunnittelusta.
En vittuile vaan tarkoituksena on herättää ajatuksia.
Siinä olet oikeassa että voisimme tuhlata. Emme vain saa siitä mitään tyydytystä.
39E verot/hlö/suunta ajaa saman asian kuin finskin reittiliput.
Esimerkiksi Berliinin lennot maksoivat yhteensä veroineen kahdelta 230E.
Keskustan hotelli erinomaisella paikalla, 2:n hengen huone kahviaamiaisineen 42E/vrk.
Sama olisi maksanut kaupunkisivujen kautta 72E.
XXXXX olisi mennyt tasoon 150 - 200E.
Tarvitsemmeko nukkumiseen? Emme!
Tästäkin tunnistat: Yhden, yksittäisen euron ostovoima on täsmälleen sama kuin sen ollessa miljoonan kaverina.
Palstan otsakehan on: Säästövinkkejä.
Eivät nämä mitään vinkkejä olleet vaan enemmänkin asennekuvausta kulutukseen.
Elämmekö omilla ehdoillamme vai ajattelemmeko toisten aivoilla?!
...jäljittämään ko pariskunnan, ts miten tiedät? Toihan on todella törkeää, jos/ kun asia noin on. Ei kai auta todeta kuin että meitä immeisiä on moneen junaan ja osahan jää asemallekin. Oikea vähävaraisuus on nimittäin niin laaja-alaisesti raskas elämäntilanne, ettei asialla kannattaisi leikkiä. On tullut elämässä nähtyä yhtä sun toista ja itsekin ollut (aktiivinen) työtön työnhakija aikoinaan. Depressiokaan ei ole vieras asia.
Keskustelun aloittaja kärsii vielä masennuksesta, joka lienee sitten työttymyyden syy tai seuraus. Jonkinmoisen johdannainen ainakin. Eli paranemista sinulle, mahdollisimman hyviä päiviä ja usko parempaan tulevaisuuteen, se on usein siellä nurkan takana kuitenkin vaikkei siltä yhtään tuntuisi sillä hetkellä! Päivä ja hetki kerrallaan..
Sen verran vielä ajateltavaa meille itse kullekin, että mikä on todella tärkeää elämässä? Jos sinulla on se oleellisin, kaikki muu on ylimääräistä lahjaa.
ps muistan ajat kun silloisella kymmenenllä mummolla yritin taikoa ruokakaupassa ruokaa lapselleni useaksi päiväksi. Tilanne ahdisti, mutta silti yritin ajatella että onneksi on edes se...
useastakin aiheesta. Ensinnäkin miksi palstan säästövinkkien pitäisi liittyä vain varattomien ja köyhien ympyröihin? Kyllä säästövinkkejä voi hyödyntää missä varallisuus ja tuloluokassa hyvänsä. Tällä en tarkoita sitä etteikö todella vähävaraisille säästövinkeillä olisi suurempaa merkitystä, kuin varakkaammille. Meille kaikille vaan tuntuu ylimäääräinen raha kelpaavan.
Sitten puhut asiaa tulojen ja menojen mitoittamisesta suunnitelman mukaan. Tavoitteen, taloudellisen, asettamisesta tulevaisuuteen. Kuten huomataan maltilla normaali "duunarikin" voi päästä tavoitteisiinsa. Pitkäjänteisyyttä ja itsekuria se vaatii, mutta se taas on omasta asenteesta kiinni.
Älä ota paineita siitä mitä muut odottaa sinulta,elä omaa elämää vaikka sinulla on taloudellisesti vaikeaa.Ymmärrän että varmaan tekis mieli mennä kahvi kupposelle sillon tällön mutta hitto eikös se maksa helsingissä maltaita.Itsellä oli joskus paha tilanne olin työtön ja justiin eronnut niin kelasin mielessäni mitä hittoa sitä alkais tekeen,aloin käymään työttömien toiminta keskuksessa lähinnä syömässä eikä se paljon maksanut ja sitten höpöttelin ihmisten kanssa.Kaikenmaailman kursseja on ei mitään muuta kun kursseille niin siellä saat päivän lämpimän aterian kohtuu hintaan ja tulee sosiaalisuutta.Vähemmän rahaa minulla meni kun olin kursseilla tai vaihto ehtoisesti olisin ollut kotona.Älä ajattele että rahan käyttäminen on tekemistä siinä menee moni metsikköön itsekkin joskus.
Olen lukenut monia viestejäsi ja ollut kanssasi niin samaa mieltä kuin olla ja voi. Maalaisjärjellä ja pitkäjänteisellä talouden suunnittelulla voi pienipalkkainenkin saada ihmeitä aikaiseksi. Pienistä säästöistä kertyy isoja vuositasolla.
Itsellänikin on tällä hetkellä 140 000e netto-omaisuus. Olen muuten 33v nainen ja vuosituloni ovat 27 000e/v. Säästäväinen olen ollut koko ikäni, mutta mistään oleellisesta en ole joutunut luopumaan. Olen ostanut silloin kun on ollut halpaa ja pyrkinyt välttämään velkaa. 120 000e arvoiseen asuntooni olen ottanut velkaa 30 000e, mutta senkin maksoin 3,5 vuodessa pois. Omakotitaloni maksoi tosin silloin vajaa 80 000e. Hinnat ovat nousseet rajusti. Mistään en ole rahaa ilmaiseksi saanut. Kaiken olen palkastani säästänyt. Yksineläjäkään en ole vaan minulla on kaksi pientä lasta elätettävänä. Mies kyllä onneksi elättää itse itsensä :-)
Kiitokset. Kaksi tärkeintä tekijää on aika ja säännöllisyys. Huomaamattomilla summilla pystyy tekemään ihmeitä ajan kanssa! Silti jää edelleen toinen mokoma läjä tuota huomaamatonta rahaa käytettäväksi. Euro sinne, kaksi tänne, viisi tuonne. Menee huomaamatta, mutta entä jos puolesta tinkisi? Kahvikuppi, makeispussi, tupakka-aski, mäyräkoira vähemmän kuussa ja säästöön tuo raha. Ostaminen ja kuluttaminen on "palkitsevaa", mutta onko tunteella eroa jos ostaa uudet housut tai taulutelevision. Ei, mutta lompakossa se tuntuu.
Ja sitten viisaus. Yksi euro tänään on monta euroa tulevaisuudessa.
Ymmärrän sinua todella hyvin! Itsekin 2 vuotta ollut työtön, ulosotossa ja rahaa ei ikinä. Mutta omina vinkkeinä voin kertoa, että joskus nuorempana minulla oli melko paljon rahaa käytössä koska tein todella paljon töitä. Mutta en silloin ollut sen onnellisempi, itseasiassa paljon epävarmempi ja vaikka olisi ollut baareissa varaa istua, niin en olisi uskaltanut kenellekkään mitään edes puhua. Niin huono oli itsetuntoni.
Nykyisin hankin kaikki vaatteeni kirppareilta, ja täytyy sanoa että olen tehnyt valtaisan hyviä löytöjä. En niin seuraa muotia tms vaan pukeudun tyylilleni uskollisena aina mustaan. Olen löytänyt kirpparilta tänä talvena ainakin 6 talvikengät, kaikki lähes täysin uusia maksaen niistä kaikista yhteensä n.25€. Kaikki sopivat 'tyyliini'. Talvitakkeja kaksi, jotka todella vähän pidettyjä yhteensä vajaa 10€ jne jne. Välillä löytyy hyvin vaatteita, sitten voi olla huonompia päiviä ettei niin löydy.
Olen ostanut huonekalut kirpparilta ja yliopiston nettisivuilta (joissa usein opiskelijat jne. myyvät hyvää tavaraa edullisesti). Olen ottanut kaikkia vanhempien tekemiä vanhoja käsitöitä, valurautatöitä jne. käyttöön ja sisustanut niillä asuntoni. Tekee asunnostani ainakin persoonallisen.
Ei aina tarvitse olla niin viimeisen päälle, kunhan on kodikasta ja viihtyisää!
Rahan puute vaivaa ja tottakai häiritsee elämää, mutta olen monesti ajatellut että on ihmisiä joilla menee vielä huonommin, ihan Suomessa on asunnottomia jne. Ja kun katsoo esim. nälänhätää kärsiviä ihmisiä pakolaisleireillä jne. niin sitä ajattelee, että omat asiat ovat lopulta ihan hyvin kun vertaa niitä maailman hätään. Sitä jotenkin suhteuttaa asiat paremmin, eikä tuijota vaan niin omaan napaansa.
Sinulle voisin suositella kun työtön olet, että hakisit RAY:n tukemaa lomaa, jossa työtön maksaa vain 40€ omavastuun ja saa viettää 5vrktta esim. Kuopion Rauhalahdessa. Siellä tapaisit muita ihmisiä, mielesi virkistyisi ja ravintolaankin olisi varmasti vapaa pääsy ja huoneessa voisit ottaa juomaa ennen sinne menoa. Saisit muuta mietittävää kun vain oman kurjuutesi!
Hyvää jatkoa sinulle ja jaksamista!!
mieluummin ostan sen kahvipaketin kotiin,kuin maksan pahvimukissa siitä 3.4o kiskurihintaa.
Mutta jos joskus haluat mennä kahville,tee näin: kun kaupassa valkkaat ruokaa,mieti,tarvitsenko tätä todella...en...hmmm...tästä saan pari euroa säästöön. Otan yhden omenan vähemmän...en otakkaan juustoa tänään...en tarvitse muovikassia-tälleen saat pikkuhiljaa rahaa kasaan sitä ulkonakäyntiä varten.
Jos olet tottunut ajelemaan bussilla, ala kävellä lyhyet välit. Kuntokin kasvaa...ja voihan sitä kävellä pitemmätkin matkat, aikaahan sulla on!
Ole onnellinen arjen pienistä asioista ... kirjastossa voi lukea lehdet ja käydä netissä ...
Tosin jos sulle jäi tietsikka ja toimiva nettiyhteys tuossa rytäkässä niin kannattaako silloin valittaa lainkaan.
Avoeron jälkeen on lähes mahdoton ylläpitää totuttua elintasoa. Omat menot on ollut pakko vetään punakynällä yli. Lasten harrastuksiin (jääkiekot,ratsastukset yms.), tekniikkaan, leireihin ja vapaa-aikaan rahat olen rahat edelleen jostain kaivanut ja asuntolainatkin päivälleen maksanut.
Mutta, mutta.. edellisestä hammaslääkärireissusta on vuosia ja gynekologinikaan ei varmasti enää edes tunnistaisi esittelemättä- kampaajakäynnitkin on vaihtuneet 4 krt vuoteen entisen "kerran kuussa" sijasta.
Vaateuutuudet eivät enää saavu kaappiini ääntänopeammin - sen sijaan pengon alennusmyyntien loppurysäyksissä;)
Mutta olen onnellinen. Pääsinpähän eroon siitä äijän retaleesta - ja vieläkin se ihmettelee miten minä lasten kanssa voin pärjätä niin hyvin. Ja naama oli näkemisen arvoinen, kun lapset kertoivat meidän varanneen kesälle aurinkolomamatkan (Las Vegasin sijasta mennään Bulgariaan/oli muuten netin halvin reissu:)
Sun ukkos tänne pitäs kirjoittaa kun 4 kertaa kampaamossa ramppaat,ja muutenkin olet tuhlailevan oloinen kirjoituksilla,hitto kiinnostaisiko sinua lukea jossain vinkkisivuilla kuinka pääsin entisestä ämmästä eroon hiton alkoholistikin oli ps,säästä elämässä niin ettei sinun paikat kulu,tarkoitan alapäätä.Naiset on tyhmiä ja miehet viisaita.