Miten on, olisiko yhtäaikainen töissä käyminen ja lääkiksessä opiskeleminen millään tavalla realistinen suunnitelma? En nyt tarkoita mitään 8-16-duunia, vaan jonkinlaista osapäivätyötä iltaisin ja viikonloppuisin. Eli jääkö tällaiselle yleensäkään aikaa? Ja onko tämä miten yleistä, vai viekö opiskelu niin paljon aikaa ja vaivaa, että aikaa muuhun ei kenelläkään jää?
Entä miten pitkiä koulupäiviä lääkiksessä opiskeleva joutuu noin keskimäärin tekemään, esimerkiksi parilla-kolmella ensimmäisellä vuosikurssilla? Eli paljonko opetusta suunnilleen on päivässä/viikossa, ja paljonko on sen lisäksi varattava aikaa itseopiskeluun kotona tai kirjastossa, jotta voi pärjätä opinnoissaan?
Kuinkahan iso osuus lääkisläisistä käy töissä opiskelujen ohella? Tarkoitan lähinnä niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole ”pätevyyttä” toimia sairaalatehtävissä. Näitä ovat ilmeisesti ainakin 1.-3. vuosikurssien opiskelijat, jos olen ymmärtänyt oikein. Olenko? Ja minkälaisissa töissä noin niin kuin esimerkiksi lääkiksessä opiskelevia on nähty? Voi kertoa omista tai kavereitten kokemuksista. Ja entä missä opintojen vaiheessa (monennenko vuosikurssin aikana/jälkeen) opiskelijan on mahdollista ryhtyä tekemään oman alansa töitä?
Eniten minua tässä siis askarruttaa se kysymys, että onko lääkiksessä opiskeltaessa pakko elää vuosikausia pelkällä opintotuella, vai onko muut mahdolliset tavat hankkia elantoa miten yleisiä ja suositeltavia?
Entä miten pitkiä koulupäiviä lääkiksessä opiskeleva joutuu noin keskimäärin tekemään, esimerkiksi parilla-kolmella ensimmäisellä vuosikurssilla? Eli paljonko opetusta suunnilleen on päivässä/viikossa, ja paljonko on sen lisäksi varattava aikaa itseopiskeluun kotona tai kirjastossa, jotta voi pärjätä opinnoissaan?
Kuinkahan iso osuus lääkisläisistä käy töissä opiskelujen ohella? Tarkoitan lähinnä niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole ”pätevyyttä” toimia sairaalatehtävissä. Näitä ovat ilmeisesti ainakin 1.-3. vuosikurssien opiskelijat, jos olen ymmärtänyt oikein. Olenko? Ja minkälaisissa töissä noin niin kuin esimerkiksi lääkiksessä opiskelevia on nähty? Voi kertoa omista tai kavereitten kokemuksista. Ja entä missä opintojen vaiheessa (monennenko vuosikurssin aikana/jälkeen) opiskelijan on mahdollista ryhtyä tekemään oman alansa töitä?
Eniten minua tässä siis askarruttaa se kysymys, että onko lääkiksessä opiskeltaessa pakko elää vuosikausia pelkällä opintotuella, vai onko muut mahdolliset tavat hankkia elantoa miten yleisiä ja suositeltavia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä en olisi töitä jaksanut tehdä koulun ohella, mutta monet muut kyllä ovat tehneet jotain kassahommaa, hoitotyötä, siivousta tms. ainakin kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Ihmisten opiskeluun käyttämä aika vaihtelee melkoisesti. Ensimmäisinä vuosina opetusta on ehkä nelisen tuntia päivässä. Toiset lukevat vähän ja toiset -kuten minä- aivan liikaa, eli työntekoon jäävä aika vaihtelee melkoisesti. Minä en tosiaan töitä olisi jaksanut, sillä haluan opiskelun lisäksi jakaa aikaani myös puolisolle, lemmikeille ja harrastuksille.
Oman alan hommiin pääsee viimeistään kolmoskurssin jälkeen, amanuenssiksi. Monet tekevät myös osa-aikatyötä patologin apuna, eli avustavat patologia ruumiinavauksissa. Neljännen vuoden jälkeen pääseekin sitten jo tekemään lääkärin sijaisuuksia, mikä johtaa monilla jo opintotuen tulorajojen ylittymiseenkin, eli siinä vaiheessa pääsee tienaamaan jo ihan mukavasti.
Jos tätä vielä hieman jatkaa, niin onko mahdollista suorittaa opintoja ilman läsnäoloa, jos on niin mihin asti ? En ole tutustunut tutkinnon rakenteeseen vielä, eli missä vaiheessa kursseilla tehdään käytännön harjoituksia ? Eli opiskelua tyyliin, teoria ensin ja käytäntö sen jälkeen. Liekö mahdollista ?
Ihan ensimmäisistä kursseista lähtien on pakollisia harkkatöitä, joten n. pari kertaa viikossa joudut yliopistolla käymään joka tapauksessa.
Kyse kun nyt on sentään lääkiksestä, eikä jostain epämääräisestä humanistisesta alasta, jossa kaikkea tietoa pyöritellään vain paperilla. Nykyisissä lääkisopetussuunnitelmissa aletaan jo alusta alkaen harjoitella käytännön taitoja, ja satunnaisesti kuluu pakollisessa opetuksessa koko päiväkin. Joskus voi harjoitustöitä olla jopa klo 16 jälkeen ja klinikassa ei opiskelu sitten paljon vuorokaudenaikaa katsokaan monilla kursseilla...
Eli alusta saakka on paljon pakollista läsnäoloa useimpiin muihin yliopistoaloihin verrattuna - onneksi. Sitten kun lääkäriksi voi lukea kirjekurssina niin eipä taida kovin moni hoitoon uskaltautua ;-)