Onko täällä muita, jotka ovat tehneet päätöksen taistella itsensä eroon nukahtamislääkkeistä? Itselläni ongelma ei ollut suuri, mutta kuitenkin jatkuvaa Imovanen käyttöä pari vuotta n. 1 tabl. viikossa lomia ja yhtä puolen vuoden breikkiä lukuunottamatta. Nyt joululomalla sain tilanteen balanssiin ja päätin pyhästi jättää lääkkeet pois. Suuri syy tähän päätökseen oli se, että en enää nukkunut viikossa lääkkeillä sen enempää kuin ilman niitä. Siis: otin ½ tabl. kaksi x vkossa, joiden jälkeen nukuin täyden yön ilman katkoksia. Sitten hyvän unen jälkeinen yö olikin yleensä erittäin huono, n. kaksi tuntia unta/yö. Nyt ilman lääkkeitä viikossa on yksi erittäin huonouninen, n. kolmentunnin yö. Kokonaisunimääräni on nyt siis parempi! Onko täällä muita lääkityksestä eroon yrittäviä, voisimme tsempata toisiamme?!!
lääkkeistä eroon
uudenvuodenpäätös
151485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sama homma täällä. Stillnoct 10 mg olen käyttänyt säännöllisen epäsäännölisesti noin parin vuoden ajan. (on ollut puolen vuoden pausseja myös.)
Tuntui siltä, että lääkkeen teho häviää noin viikossa, joten annostusta jouduin lisäämään.
Nyt pillerit on syöty ja yritän olla uusimatta reseptiä. Kolme enismmäistä yötä oli hankalia, mutta nyt alkaa jo helpottamaan.
Tsemppiä kaikille valvojille ja hyvin nukkuville!
mulla noita stilnocteja on tupannu menemään semmonen viikon-parin putki määrän kasvaessa iltaisin ja sitte ei enää tehoa, vaikka muutakin rauhottavaa otan silloin iltasin avuksi.
silloin tulee lopetus ihan vaan valvomalla, ulkoillen ja sinnittelemällä. nyt on eka yö ilman kai pariin viikkoon ja koneella istun iltatorkkujen jälkeen. ulkoilua kuului kovasti päivään ja sainki tosiaan väsytettyä itseni torkuille.
ahdistus, masennus ja tuskaisuus saa alottamaan käytön ja saan hetkeksi helpotusta syvästä unesta. kokeilen nyt taas olla ilman mahdollisimman pitkään, täysin lopettamiseen en taida olla vielä valmis ? ?
saa nyt nähdä, kyllä se on toiveissa. omaa elämää täytyy saada ensin muutenki säädettyä ja sitä myöten sitten tilannetta arvioida.
kokeile pärjätä ilman lääkkeitä, mulla tuo ulkoilu ja kuntoilu taitaa olla ainoa auttava asia.
onko sinulla jotain omia lääkkeettömiä keinoja ?
juuri ollenkaan jos kerran viikossa otat. Sulla onkin toooosi iso ongelma. Turhaan ressaat siellä. ei tollasesta mitään riippuvuutta tuu, korkeintaan tapa.
Jos lääkkeiden käyttö on noin vähäistä, miksi otat asiasta paineita? Pidä unilääkkeet varalla ja ota silloin tällöin. Ei millään pahalla, mutta on mielestäni typerää ottaa sellainen asenne, että unilääkkeistä pitää päästä 100% eroon.
minusta se on ihan hyvä asenne jopa tuossa vaiheessa. nollatoleranssi kaikkien huumeiden käytössä on parasta. tuossa vaiheessa on varmasti paljon parempi lopettaa käyttö kuin jos käyttö ehkä olis menny runsaaksi. vaikka se olis ollu "reseptin mukaista" eli oikein käyttöä.
viekkarit ja riippuvuudet ei lue reseptiä.
mulla kohta viikko takana luomuna unen suhteen. takkuista ja pätkivää oli alussa mutta kyllä nyt on hyvin. ahdistus kun vaan pysyy kurissa ja luonne kovana.
sen takia olis hyvä paikka vertaistuelle.
Tilanne on se, että olen "joutunut" kaksi kertaa ottamaan puolikkaan uudenvuoden jälkeen. Siis varsin hyvä. Olen lisännyt liikuntaa roimasti ja se on auttanut. Mielestäni jos tilanne jatkuu näinkin, olen ihan tyytyväinen. Olen ottanut lääkkeen sellaisessa tilanteessa, että seuraavana päivänä on ollut erittäin tärkeä työhön liittyvä juttu (esim. koko päivä kokousta vieraalla kielellä) ja jännitän sitä niin paljon, että pyörin sängyssä vaikka koko yön.
Miten sulla menee?
ilman. paineita kertyy ja ahdistusta kyllä on iltayö mutta vielä sinnittelen. jos tässä tulis käännekohta ja alkais helpottamaan. ehkä tää on vaan alitajuista tarvetta ajaa itsensä ottamaan tabu ?
liikunta auttaa asiaa, se on varmaa.
Hienosti olet sinnitellyt. Kyllä varmaan se luottamus (pääkopassa) on mennyt siihen, ettei ihan hevillä nukahda ilman nappeja. Mullakin on taipumusta tuohon ahdistukseen, vaikka kaikki asiat ovatkin "hyvin". Parhaiten relaan lukemalla jotain helppoa kirjaa. Jatketaan harjoituksia!
tuossa illalla rauhoittavaa, meni niin umpikujaan ettei enää kestänyt. nyt pitää vaan pitää huolta, ettei huomenna ota ellei oo tosi kyseessä.
eli rajua kuntoilua on saatava tehdyks, se on parasta lääkettä tuskaisuuteen.
hyvää lukuhetkeä sulle.
kesti, joka yöksi ja yleensä kasvava annos, tietysti kun ei muuten nuku. aika tutinaa ja hytinää on nyt pitäny muutaman päivän ja yön.
on taas ehtiny miettimään ajatuksen pätkillä miksi näin ja miten tulevaisuudessa ?
Itse olin lääkekierteessä n. puoli vuotta sitten. Käytin tuota samaa ainetta tosin eri merkkiä ja paria kolmea muutakin. Imovanen vaikuttava aine on tsopikloni, joka on hyvin nopeavaikutteinen. Sen vaikutus on kaksinainen. N. 15-30 minuutin päästä pillerin ottamisesta alkaa ns. hypnoottinen vaikutus, jolla pääsee nopeasti uneen. Tsopiklonilla on toisaalta myös rauhoittava vaikutus, joka edesauttaa unen jatkumista, yleensä n. 5-6 tuntia.
Tsopikklonilla samoin kuin muillakin bentsoryhmään kuuluvilla aineilla on se huono puoli että elimistö tottuu aineeseen n. 1-2 kuukauden käytön aikana. Aineen hypnooottinen vaikutus katoaa vähitellen. Tämän huomasin itse karvaasti ja hädissäni läksin hakemaan vahvempia aineita ja kierre oli valmis. Vaikka annostusta isonsi ja otti tujumpaakin pilleriä, unta ei aina saanut vaan pirunmoisen tokkuran.
Siinä vaiheessa kun (yleis)lääkärinikin oli neuvoton, aloin perehtyä itse asioihin. Netistä löysin jonkin verran luettavaa, yksi parhaista löydöistäni oli http://www.benzo.org.uk/manual/index.htm. Tuosta ja parista muutamasta artikkelista pääsin perille bentsojen lääketieteellisestä perustasta.
Onnistumisen avain, joka minulle selvisi tuosta artikkelista on HYVIN HIDAS VIEROITUS. Vaihdoin lääkkeeni miedompaan oksatsepaamiin, jotta pääsisin hommassa alkuun. Otin sitä ensin niin suuria annoksia mihin lekuri antoi luvan. Muutama yö oli yhtä helvettiä, mutta pikkuhiljaa totuin aineen vaikutukseen ja sain sillä nukuttua edes muutaman tunnin. Sitten aloin pienentämään annosta. Jatkoin pienentämistä noin kuukauden verran kunnes olin 1/8 tabletissa. Se oli pirullisin vaihe. Jatkoin 1/8:lla noin viikon ja sitten jätin senkin pois. Nukuin hyvin katkonaisesti, mutta muutaman viikon kuluessa uni parani ja pikkuhiljaa parani normaaliksi.
Jotta onnistuu se mutta sisua siihen tarvitaan, varsinkin jos on käyttänyt lääkkeitä pitkään. Elämänlaatu parani enemmän kuin lottovoitolla!
jos benzon käyttö on ympärivuorokautista ja annokset suuria niin silloin tuollainen loivennus on asiaa. siinäkin voi tehdä asian rivakammin, jos kantti kestää "kylmän kalkkunan".
unilääkkeistä vieroitus on parasta tehdä rivakasti vaikka kerralla, ellei tosiaan annokset oo ihan hurjia ja vieroitusoireet todella pahoja. muuten jokainen yö loivennuksen ajan ja vähän jälkeenkin on huono.
yö tai useampi siinä saattaa mennä heikolla unella kärvistelen mutta sitte se on ohi.
tuosta ei selvinny miksi lääkkeet piti aloittaa ja poistuiko se syy sitten jotenkin ? kai poistui.
Mulla oli sellanen juttu että mulla ei ollut nukahtamislääkkeitä vaan sirdaludi jota iltasin saatoin ottaa nukahtamis toivossa, mutta toisin kävi. Sirdalud tehos alkuunsa mutta heikkeni sitä mukaan kun iltaisin otin, joten lopetin sen ottamisen. Toinen syy lopettamiselle oli se että aamulla oli naama turvoksissa.
Se miksi jouduin ottaan sirdaludia oli määrätty eräseen vaivaan.
Kuitenkin menen ilman lääkkeitä pyöriin sänkyyn ja aamuyöstä nukahan.
Minä ihmettelen sitä, että vaikka minulla on ollut pitkiä yhtäjaksoisia uni- ja rauhoittavien lääkkeiden jaksoja, voin jättää ne pois ihan huomaamatta, ilman vieroitusoireita, joista minua on kuitenkin varoiteltu.
Viimeksi oli 8 kk jakso, joka päivä 3 x Diapam 5 mg ja yöksi zopinox 15 mg. Uskoin lääkärin opastuksella olevani riippuvainen ja lääkkeitten pois jättäminen olisi todella hankalaa. Tavallaan jatkoin käyttämistä sen takia, että pelkäsin lääkärin varoittamia vieroitusoireita. Nuo Diapamit jäivät pois 1,5 viikon sisällä kokonaan, kun aloin unohdella niiden tarpeen ja olemassa olon. Unilääkkeen suhteen olin varautunut kauheisiin vieroitusoireisiin ja ahdistukseen. Kokeilin sitten öitä ilman lääkettä, nukuin hyvin. Odotin seuraavana yönä valvomista, en jaksanut valvoa, nukahdin. Seuraavana iltana olin tosi väsynyt ja nukuin 10 tunnin unet, paremmin kuin vuoteen. Nyt olen ollut 1,5 kk kokonaan ilman niitä lääkkeitä. On todennäköistä, että kyseisiä lääkkeitä vielä joskus tarvitsen. Niin on ollut monta kertaa. Toisinaan on ollut yli vuoden taukoja kyseisistä lääkkeistä.
Uskokaa pois! Psyykkinen riippuvuus ja pelko vieroitusoireista tekee enemmän umettomuutta kuin kyseisten lääkeaineiden poistumisen kehosta.