Onko kellään kokemuksia kivitalopakeista, kuten Jämerä tai Lammi? Jämerän siporex-ominaisuus tuntuu olevan kehuttu, mutta liekö Lammi sen huonompi. Voiko jossain lukea kenties näitä kivitalopakettien vertailuja?
Kokemuksia eri kivitalo-talopaketeista?
utelias
395638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Molemmat hyviä. Ostopäätökseen vaikuttaa palvelu, teetkö itse.
Molemmilla paljon tyytyväisiä käyttäjiä,
palstalla tulee pötyjuttua: lusikalla yms.
joku lanseerasi mielestäni hyvän kommentin:
älä rakastu harkkoosi, vaan taloosi jonka teet...
Itse rakensimme viime kesän ja syksyn aikana ja eilen tuli puhallusvillat. HB-Priiman palvelusta meillä ei ole huonoa sanaa ja heidän harkkonsa (380mm) oli muuratessa erittäin mittatarkka, näin siis muurarimme mukaan. Valinta varmaan kannatta jokaisen tehdä materiaalien välillä itse ja ottaa se mikä eniten itseään miellyttää.
Ei ole pötyä nämä lusikkajutut. Helppo se on mennä kokeilemaan jokaisen. Mutta se on sitten toinen juttu että miten tämä käytännössä haittaa. En ole kuullut että kukaan olisi oikeasti alkanut lusikalla seinää kaivamaan.
Siporex ei ole muiden kivitaloseinien kaltaista kovuudeltaan, mutta aivan riittävän kova vai väittääkö joku muuta?
Siporex on oikeastaan liian kova. Murenee iskusta. Ja leikkauslujuus on huono. Puhumattakaan vetolujuudesta.
Oikein käytettynä puristuslujuus on vähintäänkin riittävä.
koska seinä on niin kuohkeaa ja pehmoista, ettei siitä ääniä lähde. Ainoa ääni tulee onnettoman tunarin leipälävestä, kun hän on erehtynyt haukkaamaan tätä vanukasta.
Telineeltä tipahti paineilmaletkun pää lattialle ja se mennessään hipaisi seinää. Seinään tuli parisen senttiä leveä ja miltei puolisenttiä syvä & 10 cm pitkä kolo.
Ei auttanut mitään että seinä oli valubetoniharkkoa kun siinä pinnassa on mitälie kipsitasoitetta.
Elikkäs nähdäkseni nuo siporexin lujuuspuutteet tuskin haitannee kuin joissain harvinaisemmissa jutuissa. Etuna helppo työstettävyys on monelle merkittävänpi seikka. Helppo työstettävyys ja lujuus kun on melko tavalla toistensa vastakohtia.
EPS palikat on helpoimmat työstää, valubetonielementtitalot vaikeinpia.
itse heitin "epähuomiossa" hakitelineen kaiteen pään n 2 m sepeliin, josta toinen pää paskaitui melkoisella voimalla valuharkon seinään. seinä ei ollut moksiskaan. pinnoitteita ei vielä seiniin ollut roiskutettu. tämä mulle sulle veivaaminen on aika turhaa tai sanotaan 100% oiekan harkon/materiaalin löytyminen. ehdotan energian kohdistamisen itse projektin vetoon. oikeiden tekijöiden löytämiseen ja piirustusten mukaiseen tekemiseen ja työn valvontaan.
"Jämerän siporex-ominaisuus tuntuu olevan kehuttu, mutta liekö Lammi sen huonompi."
Mikä ihmeen siporex ominaisuus?
Lammissa on tehokkaampi lämmöneriste ja enemmän lämpöä varaavaa/tasaavaa massaa.
Jämerä on helpompi työstää. Ja jämerätyömaan logiikka on varmaan helpompi järjestellä (roilotetaan tekniikka jälkikäteen).
jne...
Loppumetreillä on oma makuasiasi minkä laitat.
"Mikä ihmeen siporex ominaisuus? "
Oliskohan yksiaineisuus? Mitä arvelet??
Tämä on suora lainaus Jämerältä: "Jämerä-kivitalo on edelläkävijä. Jämerä-kivitalo on lattiasta kattoon yhtä ja samaa massiivista kiveä, siporexia. Siporex on samalla sekä kantava rakenne että lämmöneriste. Vastaavaa rakennusjärjestelmää ei ole markkinoilla."
Eli pohdin, että onkohan tämä sitten parempi ja jotenkin helpompi rakentaa, kuin muut, kun ei tarvita mitään lämmöneristeitä tms? Jämerä ainakin tällä ominaisuudella vaikuttaa erottuvan muista kivitaloista, kun se mainostaa tuota siporex"systeemiä" ainutlaatuisena.
> Tämä on suora lainaus Jämerältä: "Jämerä-kivitalo on edelläkävijä. Jämerä-kivitalo on lattiasta kattoon yhtä ja samaa massiivista kiveä, siporexia. Siporex on samalla sekä kantava rakenne että lämmöneriste. Vastaavaa rakennusjärjestelmää ei ole markkinoilla."
Valkoista valhetta tuossa on sen verran että ei se ainoa ole markkinoilla tuollaisella yksiaineisella ratkaisulla. Saahan suomessa myös virossa valmistettuja samanlaisia harkkoja yms. Ja kyllä myös EPSpalikkoista rakennetut talot on kauttarantain "yksiaineisia".
Ja sitten on se faklta että yksi aine ei ole paras joka paikkaan.
Eli kantavana rakenteena teräs ja teräsbetoni on lujimmat.
Ja lämmöneristeenä uretaani (SPU) lienee kaikkein tehokkain.
Massiivisuus tuossa on hieman ontuva siksi että moni ymmärtää massiivisen tarkoittavan raskasta ja siten lämpöä varaavaa ainetta. Siporexissa on sen sijaan eniten ilmaa.
>Eli pohdin, että onkohan tämä sitten parempi ja jotenkin helpompi rakentaa, kuin muut, kun ei tarvita mitään lämmöneristeitä tms?
Nyt haisee jo selvältä provokaatiolta.
Missään harkkotalossa ei lämmöneriste aiheuta erityistä lisätyötä.
Lisähankaluudeksi vois siporex rakentamisessa mainita esim. sen että siinä tarvitaan erillisiä ylityspalkkeja ja työvoimaa/nostureita niiden siirtelyyn. Joissain muissa ratkaisuissa sellaisia palkkeja ei tarvita.
jne...
>Jämerä ainakin tällä ominaisuudella vaikuttaa erottuvan muista kivitaloista, kun se mainostaa tuota siporex"systeemiä" ainutlaatuisena.
Se erottuu tosiaan sillä että se mainostaa systeemiään ainutlaatuisena (jota se ei siis ole). Jos ratkaisu olisi erinomaisen hyvä niin miksi sillä ei ole kotimaista kilpailua kuten kevytsoraharkkojen ja valuharkkojen puolella?
Miksi taloosi pitäisi olla "ainutlaatuinen" systeemi?
Miksi ei sellainen jonka moni muukin valmistaja on todennut hyväksi ratkaisuksi?
>Ja kyllä myös EPSpalikkoista rakennetut talot on kauttarantain "yksiaineisia".
Noh nämä ei ainakaa ole yksinaineisuutta nähneetkään... samoja kalalaatikoita kuin valuharkotkin, mutta toisin päin.
>Eli kantavana rakenteena teräs ja teräsbetoni on lujimmat.
Eikös se ole resurssien hukkaamista, jos rakenteesta tehdää varmuuden vuoksi tarpeettoman kovia? Siporex-riittä aivan hyvin 3...4 kerroksisiin rakenteisiin.
>Massiivisuus tuossa on hieman ontuva siksi että moni ymmärtää massiivisen tarkoittavan raskasta ja siten lämpöä varaavaa ainetta. Siporexissa on sen sijaan eniten ilmaa.
Eristeen sisäpuolella olevalla massa on oikeasti hyötyä. Kaikki muu menee hukkaan.
>Missään harkkotalossa ei lämmöneriste aiheuta erityistä lisätyötä.
Ai ei vai? Entäs uretaanivaahdot ja villakaistat harkkosaumoissa ja päädyissä?
>Lisähankaluudeksi vois siporex rakentamisessa mainita esim. sen että siinä tarvitaan erillisiä ylityspalkkeja ja työvoimaa/nostureita niiden siirtelyyn. Joissain muissa ratkaisuissa sellaisia palkkeja ei tarvita.
jne...
Valmiit palkit nostellaan paikalleen. Eipähän tarvitse jokaiseen aukkoon erillisia ja erillaisia kulma-, muoto- tai harjateräksiä sulloa. Eikä valuja. Pidemmätkin aukot ylittyy kevyesti. Niin ja betonipumppuautoa ei vaan siporextyömaalla näy, edes väli- ja yläpohja-asennuksissa.
>Se erottuu tosiaan sillä että se mainostaa systeemiään ainutlaatuisena (jota se ei siis ole). Jos ratkaisu olisi erinomaisen hyvä niin miksi sillä ei ole kotimaista kilpailua kuten kevytsoraharkkojen ja valuharkkojen puolella?
Siporexin valmistamineen vaatii muutakin kuin styroksin tai uretaanin ja hiekan/pavun oston kolmansilta toimittajilta. Esim. säteilevää papua Venäjältä. Oletteko katsoneet hämärässä talojanne? :-D
>Miksi taloosi pitäisi olla "ainutlaatuinen" systeemi?
Ainutlaatuiselle ihmiselle, ainutlaatuinen talo!
>Miksi ei sellainen jonka moni muukin valmistaja on todennut hyväksi ratkaisuksi?
Joo, ja vähintään 70 vuoden kokemukset? Taitaa ensimmäiset papuharkot olla tehdyt 70-luvulla. Ja eristeharkot 70-80-luvun vaiheessa.
Että silleen.... ja jatkakaa faktoilla, älkää omilla rakastumisillanne valuttuun harkkoon :-)
Toisen morkkaaminen alkaa AINA silloin, kun omassa ei ole kehumista. Vrt. Volvon/BMV:n omistajien kommentit Mersuista.
valmistajia ja myyjiä ei tule tuotteen ainutalaatuisuuden mukaan vaan sen mukaan kuinka paljon tuotteella on markkinoita. Usein ainutlaatuiselle tuotteelle on markkinoita. Niin on myös ollut jämerälle kun kauppa on hyvin käynyt. Ja kyllä näitä virolaisia kiviä on myös myyty suomeen. Ja markkinoille varmaan mahtuisi vielä kolmaskin toimittaja, mutta jämerä kyllä tarjoaa muuten kaiken että hinnalla pitäisi kilpailla ja virolaiset on taas siinä mielessä jo olemassa
Noh, kysehän ei ole vain ainutlaatuisesta sen takia, että talon pitäisi olla erityisen ainutlaatuinen, vaan siksi, että se olisi paras mahdollinen ominaisuuksiltaan, kestävyydeltään jne! Jos minulle rakennetaan talo, haluan sen toki olevan kestävä ja "ikuinen".
En kyllä ymmärrä puoliakaan tuosta rakennuskielestä, harkoista sun muista =P
Kaiken pohtimani voi varmaan tiivistää vain siihen, että onkohan Jämerä sitten laadukkaampi talo kuin vaikka Lammi? Vai ovatko lie yhtä laadukkaita/kestäviä..
Ei taida virolainen vastine olla vielä ihan samanlainen rakennejärjestelmä. Messuilla kerran kyselin ja näyttivät tarjoavan onteloita ala- ja välipohjaan. Joten se siitä valkoisesta valheesta.
Käytännössä mistä tahansa markkinoilla olevasta rakennusmateriaalista saa laadukkaan talon. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kuin materiaalilla.
Kaikissa materiaaleissa on hyviä ja huonoja puolia. Näistä pitää valita sellainen joka sopii parhaiten omaan arvomaailmaan. Tai maallikkorakentajan kannattaa kysyä suunnittelijalta mikä materiaali sopii omaan taloon parhaiten.
> Käytännössä mistä tahansa markkinoilla olevasta rakennusmateriaalista saa laadukkaan talon. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kuin materiaalilla.
Tämä yhdistämällä testattuihin ja pidemmän kuin 20 vuoden ajan markkinoilla olleisiin tuotteisiin, saadaan laatua! Ja laatu varmistetaan valvonnalla.
> Kaikissa materiaaleissa on hyviä ja huonoja puolia. Näistä pitää valita sellainen joka sopii parhaiten omaan arvomaailmaan.
Kuten autokauppakin, järki unohtuu valitettavan monesti. Lisävarustelistan kohdalla monesti vain loppuu rahat :-)
> Tai maallikkorakentajan kannattaa kysyä suunnittelijalta mikä materiaali sopii omaan taloon parhaiten.
Tämä on kyllä väärä instanstanssi kysellä. Käytönnössä vähän jokainen suunnittelija on vakkiutunut vanhaan ja kokemaansa. Monesti ei yritetä ajatellakaan toista vaihtoehtoa, ehkä jopa _oikeasti_ viisaampaa ja parempaa. Ja vaatiihan se itseltään ponnisteluja opetella toinen tapa.
Parasta mielestäni on kulkea korvat ja silmät auki, oppia valikoivasti. Lukea eri lähteitä ja testejä. Ja JOS joku suitsuttaa jotakin tuotetta ylettömän paljon, KIERRÄ tuote kaukaa. Lisäksi jos mollataan toisia materiaalia, valmistajia tai henkilöitä/suunnittelijoita/myyjiä tmv., silloin ei ole omassa tuotteessa riittävästi argumentteja olemaan riittävän hyvä!
Materiaalien käytännön käyttökokemus oli hyvä huomio. Itsekin ammattirakennuttajana törmään usein uusiin tuotteisiin tai rakenneratkaisuihin jotka käytössä osoittautuvat huonoiksi. Suuremmille toimijoille uuden kokeilu sopii, jonkunhan niitä kokemuksia pitää hankkia, mutta omaan talooni en kriittisiin paikkoihin lähtisi uutta kokeilemaan.
Ehkä oli turhan toiveikasta ajattelua suositella kysyttävän suunnittelijlta. Mutta näinhän asian ihannemaailmassa tulisi olla. Toki paras ratkaisu on selvittää taustat itselleen ja päättää myös itse, mutta tuolla maallikkorakentajalla tarkoitin henkilöä jolla ei tähän ole aikaa/haluja.
Jos pitkäaikainen kokemus materiaalista valintaperusteena niin silloin siporex on hyvä valinta, kun siitä on pitkäaikaiset kokemukset omakotitalo ja kerrostalorakentamisessa. Eristeharkot taas uusia ja niistä ei kokemusta pitkältä ajalta.
Kyllä materiaali voi olla hyvä vaikka myyjä olisikin innokas. Innokuus voi johtua henkilöstä eikä tuotteesta. Itse sanoisin ettei liikaa pidä uskoa yksittäisiin ihmisiin.
>>Ja kyllä myös EPSpalikkoista rakennetut talot on kauttarantain "yksiaineisia".
>Noh nämä ei ainakaa ole yksinaineisuutta nähneetkään... samoja kalalaatikoita kuin valuharkotkin, mutta toisin päin.
Sisäpuolen pinnoitteen alta alkava EPS on yhteydessä ulkopinnoitteen alla olevaan EPS:n.
Eli ei ole mitään rajapintaa siinä välissä.
>>Eli kantavana rakenteena teräs ja teräsbetoni on lujimmat.
>Eikös se ole resurssien hukkaamista, jos rakenteesta tehdää varmuuden vuoksi tarpeettoman kovia? Siporex-riittä aivan hyvin 3...4 kerroksisiin rakenteisiin.
Ei se vähennä sitä tosiasiaa että siporex ei ole se lujin kantava rakenne.
Teräsbetonia ja terästä käyttämällä voidaan kantavista rakenteista tehdä ohuempia kuin siporexista elis sisäneliöitä säästyy yms.
>>Massiivisuus tuossa on hieman ontuva siksi että moni ymmärtää massiivisen tarkoittavan raskasta ja siten lämpöä varaavaa ainetta. Siporexissa on sen sijaan eniten ilmaa.
>Eristeen sisäpuolella olevalla massa on oikeasti hyötyä. Kaikki muu menee hukkaan.
Juuri niin.
Siporex talossahan ei ulkoseinissä ole laisinkaan lämmöneristeen sisäpuolella olevaa varaavaa massaa.
Esim meillä on varaavaa massaa noin 200 000 kiloa lämmöneristeen sisäpuolella ja lämpökapasiteetti on jopa 5 kertaa suurempi kuin jos oltaisiin rakennettu siporexista.
>>Missään harkkotalossa ei lämmöneriste aiheuta erityistä lisätyötä.
>Ai ei vai? Entäs uretaanivaahdot ja villakaistat harkkosaumoissa ja päädyissä?
No joo, on siitä pieni lisätyö, vaikkakaan nuita ei ole edes pakko laittaa.
Mutta alkuperäinen näytti luulevan että se eriste asennetaan erikseen.
Siporex taloissa jos haluaa hienosäätää lämmönpitävyyttä niin joutuu kikkaileen kylmäsiltakatkoja esim. raudoteroilojen päihin talon nurkissa (näyttää joissain kohteissa vaan täytetyn liimalla ja liiman lämmöneristävyys on moninkertaisesti sipoa huonompi.
>>Lisähankaluudeksi vois siporex rakentamisessa mainita esim. sen että siinä tarvitaan erillisiä ylityspalkkeja ja työvoimaa/nostureita niiden siirtelyyn. Joissain muissa ratkaisuissa sellaisia palkkeja ei tarvita.
jne...
>Valmiit palkit nostellaan paikalleen. Eipähän tarvitse jokaiseen aukkoon erillisia ja erillaisia kulma-, muoto- tai harjateräksiä sulloa. Eikä valuja.
Ei niihin aukkoihin esim. lammiharkoissa tarvita mitään ihmeellistä.
>Pidemmätkin aukot ylittyy kevyesti.
Tarkoittanet että nosturilla.
>Niin ja betonipumppuautoa ei vaan siporextyömaalla näy, edes väli- ja yläpohja-asennuksissa.
Mutta liimaa ja roiloa tehdään sen edestä. Ja nosturi/apumiehiä palkkien nosteluun.
Puolensa kussakin.
>>Miksi taloosi pitäisi olla "ainutlaatuinen" systeemi?
>Ainutlaatuiselle ihmiselle, ainutlaatuinen talo!
Aika köyhää on jos joku luulee että Siporex tekee talosta "ainutlaatuisen".
>>Miksi ei sellainen jonka moni muukin valmistaja on todennut hyväksi ratkaisuksi?
>Joo, ja vähintään 70 vuoden kokemukset? Taitaa ensimmäiset papuharkot olla tehdyt 70-luvulla. Ja eristeharkot 70-80-luvun vaiheessa.
So?
Ei se vähennä sitä tosiasiaa että kukaan muu ei ole suomessa vaivautunut kaasubetoniin.
Jos sipo olisi ylivertainen niin kilpailuahan olisi varmasti.
>Että silleen.... ja jatkakaa faktoilla, älkää omilla rakastumisillanne valuttuun harkkoon :-)
Faktojahan ne oli (ainakin melkein kaikki) sori vaan.
Mikään ei ole ylivertainen.
"Kaikissa materiaaleissa on hyviä ja huonoja puolia. Näistä pitää valita sellainen joka sopii parhaiten omaan arvomaailmaan."
Niin se menee.
Mikään ei ole ylivertainen. Joku voi olla teknisesti toista parempi johonkin tiettyyn kohtaan.
(sanotaanpa esimerkkinä vaikka Siporex systeemistä tuulettuvan alapohjan ratkaisu vs. lammin tuulettuva alapohja, siinä sipo on mielestäni parempi.)
... vastaanpa kerran tähän, sitten puolestani juupas-eipäs-leikki hiekkalaatikolla saa riittää. Faktat ovat asioita, jotka on aina tarkistettavissa jostakin lähteestä.
>>> Sisäpuolen pinnoitteen alta alkava EPS on yhteydessä ulkopinnoitteen alla olevaan EPS:n.
Eli ei ole mitään rajapintaa siinä välissä.
Eli seinässä on vähintää kolmea ainetta, kipsilevyä, betonia ja kalalaatikkoa :-)
>>> Ei se vähennä sitä tosiasiaa että siporex ei ole se lujin kantava rakenne.
Teräsbetonia ja terästä käyttämällä voidaan kantavista rakenteista tehdä ohuempia kuin siporexista elis sisäneliöitä säästyy yms.
Mitäs paksuuksia sitä on muissa harkoissa ? 300...380 mm. Sipo taitaa olla 375 mm. Lähde esimerkiksi harkkovalmistajat.
Rakennusoikeudelliseen kerrosala lasketaan 250 mm seinäpaksuuden mukaan olipa seinäsi vaikkapa 500 mm paksu. Eli ei syö rakennusoikeutta vaikka miten matalaenergiataloja rakentaa. Lähde: maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä YM:n kerrosalalaskennan tulkintaopas.
>>> juuri niin.
Siporex talossahan ei ulkoseinissä ole laisinkaan lämmöneristeen sisäpuolella olevaa varaavaa massaa.
Esim meillä on varaavaa massaa noin 200 000 kiloa lämmöneristeen sisäpuolella ja lämpökapasiteetti on jopa 5 kertaa suurempi kuin jos oltaisiin rakennettu siporexista.
Eheh, jos muistan oikein, niin luin jostakin että olisit "kotifyysikko"?? En muista kirjoititko Sinä vai joku muu ja kirjoitettiinko sinusta vai jostakin muusta (haulla voisi löytyäkin) :-)). Sipon kivikattokin vaikuttane jotakin. Tosin käytännössä tuolla massavaravuudella ei ainakaan kosteus mielessä ole suurtakaan merkitystä. Lämmöntasaukseen jonkin verran.
>>> No joo, on siitä pieni lisätyö, vaikkakaan nuita ei ole edes pakko laittaa.
Mutta alkuperäinen näytti luulevan että se eriste asennetaan erikseen.
Ei ole lisätyö, jos 2000 harkon päähän ja väliin pursottaa 100 purkkia uretaania? ;-D
>>> Siporex taloissa jos haluaa hienosäätää lämmönpitävyyttä niin joutuu kikkaileen kylmäsiltakatkoja esim. raudoteroilojen päihin talon nurkissa (näyttää joissain kohteissa vaan täytetyn liimalla ja liiman lämmöneristävyys on moninkertaisesti sipoa huonompi.
Jahah, kylmäsillat? Ammattimuurari ei asennakaan nurkkaan uraharkkoa, vaan tavan harkkon, johon ajetaan jyrsimellä kaksi kaarevaa uraa 8 mm teräkselle. Ja vain joka neljänteen saumaan. Lähde: Ai mistäkö tiedän? Oikeasti muutaman sipo-talonkin muurannut.
>>> Mutta liimaa ja roiloa tehdään sen edestä. Ja nosturi/apumiehiä palkkien nosteluun.
3 metriset palkit asentaa vaikka yksin. Jos on apumies laittamassa palkin kyytiin niin nopeuttaa hieman. Yli 3 metrissä liinan laittanut apumies voi tulla kaveriksi. Apumies tekee laastin, laittaa teräkset ja nostaa apuna harkot telineelle. Yksi muurari lappaa harkkoa seinälle... Lähde: Ai mistäkö tiedän?
>>> Ei se vähennä sitä tosiasiaa että kukaan muu ei ole suomessa vaivautunut kaasubetoniin.
Jos sipo olisi ylivertainen niin kilpailuahan olisi varmasti.
Elikäs tsekkaapas www.siporex.fi ja www.jamera.fi miten sipo valmistetaan. Kaasubetoni.... hmmm. Lähde: valmistajan kotisivut (=siporex on HÖYRYkarkaistua kevytbetonia, raaka-aineet kvartsihiekka, sementti ja vesi.)
Ns. kilpailua liene esim. tällä palstalla toisten valintojen/materiaalien haukkuminen?
Se siitä, minulle sipo on hyvä materiaali ja saan siitä muuraustyön kautta osan leivän päälle laitettavasta. Muuraus on nopeaa ohutsaumamuurausta, työstäminen vannesahalla ja jyrsimellä helppoa ja yksinkertaista. Yksinkertainen materiaali näin yksinkertaiselle miehelle on vain hyväksi. Eikä minua haittaa muiden valinnat. Harmittaa vain rakentajien väärien faktojen perusteella tehdyt valinnat.
Toiset ajaa toyolla ja toiset....
ja myyjän pitääkin olla. Mutta toisten morkkaaminen ja haukkuminen saa minut kuluttajana välittömästi vaihtamaan ostopaikkaa. Se kertoo joko myyjän ammattitaidottomuudesta tai oma tuote koetaan huonommaksi kuin kilpailijan.
hyvinkin ajavat.
kun ei kunnon kanttiladoja enää tehdä. Sellaisen voisi saada mokka-talon kylkiäisenä, kävisi imagoon...
Ensimmäinen joka on huomannut asian...Materiaalit on hyviä...ajattelutavoissa olisi laajentamisen varaa.
Kivaahan se toisen materiaalin/rakenteen mollaaminen tuntuu olevan mutta...taloja,rakenteita ja ratkaisuja on monia...hyviä ja vielä parempia
Ei toi Päällikkökään aina ajattele kuin omaa "napaansa" ja lähtee vääntämään kättä jostain pikku asioista välillä vähän kapealla näkökentällä...
>.. vastaanpa kerran tähän, sitten puolestani juupas-eipäs-leikki hiekkalaatikolla saa riittää. Faktat ovat asioita, jotka on aina tarkistettavissa jostakin lähteestä.
Aha.
>>>> Sisäpuolen pinnoitteen alta alkava EPS on yhteydessä ulkopinnoitteen alla olevaan EPS:n.
Eli ei ole mitään rajapintaa siinä välissä.
>Eli seinässä on vähintää kolmea ainetta, kipsilevyä, betonia ja kalalaatikkoa :-)
Mutta lämmöneristeen sisällä ei ole mitään rajapintaa.
Siporex seinäkinhän on sikäli jännä että ulkopinnassa on lämmöneristettä tiiviinpi kerros.
LÄHDE: DofLämpö ohjelma & vamiina saatavat Siporex simulaatiomallit.
(vaan pakkohansen on olla, muutoin viistosade kastelisi siporex "lämmöneristeen" entistäkin pahemmin. (=siporexominaisuus sekin että eristävyys putoaa kun sipo kostuu viistosateesta tai pakkasenb jälkeisestä lauhasta LÄHDE: RakMk ja jamera.fi/tekninentieto & fysiikan lait)
>>>> Ei se vähennä sitä tosiasiaa että siporex ei ole se lujin kantava rakenne.
Teräsbetonia ja terästä käyttämällä voidaan kantavista rakenteista tehdä ohuempia kuin siporexista elis sisäneliöitä säästyy yms.
>Mitäs paksuuksia sitä on muissa harkoissa ? 300...380 mm. Sipo taitaa olla 375 mm. Lähde esimerkiksi harkkovalmistajat.
Meillä on 100mm, 150mm ja 200mm harkkoja KANTAVISSA seinissä.
LÄHDE: lamminbetoni.fi
Ulkoseinissä meillä on 350mm harkkoa ja Siporexiltra vastaavaan lämmönpitävyyteen pääsemiseksi tarvittaisiin 500mm harkkoa!!!!
LÄHDE: lamminbetoni & jamera & RakMk
Lisäksi tulee huomioida että ontelolaatoilla rakennettaessa tarvitaan vähemmän kantavia seiniä kuin sipolaatoilla. Eli sisäneliöitä säästyy edelleen.
LÄHDE: parmaparel & jamera & mitoitusohjeet
>Rakennusoikeudelliseen kerrosala lasketaan 250 mm seinäpaksuuden mukaan olipa seinäsi vaikkapa 500 mm paksu. Eli ei syö rakennusoikeutta vaikka miten matalaenergiataloja rakentaa. Lähde: maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä YM:n kerrosalalaskennan tulkintaopas.
Aivan sama vaikka oikeuksia ei syökään. Se syö sisäneliöitä ja/tai kasvattaa lämmitettävän osuuden kuutiotilavuutta jne...
LÄHDE: järki
>>>> juuri niin.
Siporex talossahan ei ulkoseinissä ole laisinkaan lämmöneristeen sisäpuolella olevaa varaavaa massaa.
Esim meillä on varaavaa massaa noin 200 000 kiloa lämmöneristeen sisäpuolella ja lämpökapasiteetti on jopa 5 kertaa suurempi kuin jos oltaisiin rakennettu siporexista.
>Eheh, jos muistan oikein, niin luin jostakin että olisit "kotifyysikko"?? En muista kirjoititko Sinä vai joku muu ja kirjoitettiinko sinusta vai jostakin muusta (haulla voisi löytyäkin) :-)). Sipon kivikattokin vaikuttane jotakin.
Ja lähde????
Unohdat että se sipokattokin on lämmonkeristettä eikä siksi paljoa sekään vaikuta.
LISÄKSI se on lisärakenne joka ainakin meidän tarjouksiin olisi maksanut reilusti lisää.
Ja vastaavasti ontelolaattayläpohja olisi paljon varavanpi.
Vaikka talo olisi minkälainen on valubetoniharkkotalon lämmönvarauskyky moninkertainen.
LÄHDE: Fysiikan lait ja sinä (sanoit että vain lämmöneristeen sisäpuolella oleva massa vaikuttaa ja se on hyvin pitkälti totta)
>Tosin käytännössä tuolla massavaravuudella ei ainakaan kosteus mielessä ole suurtakaan merkitystä. Lämmöntasaukseen jonkin verran.
Eihän kukaan ole sitä kiistämässä tai muuta väittämässä. Toin vain esille erään pienen piirteen siporex ominaisuudessa.
HUOM: Missään tutkimuksessa en ole havainnut että eri kivitalovaihtoehtojen erimassaisuutta olisi huomioitu. Vaikutusta on kuitenkin pakko olla.
LÄHDE: Fysiikan lait.
>>> No joo, on siitä pieni lisätyö, vaikkakaan nuita ei ole edes pakko laittaa.
Mutta alkuperäinen näytti luulevan että se eriste asennetaan erikseen.
>Ei ole lisätyö, jos 2000 harkon päähän ja väliin pursottaa 100 purkkia uretaania? ;-D
Mielestäni sen voi hyvin rinnastaa siporexin liimaamiseen, sillä kun on hieman sama merkitys kuin esim uretaanilla valubetonirakentamisessa.
Monta litraa menee liimaa siporextaloon?
>>>> Siporex taloissa jos haluaa hienosäätää lämmönpitävyyttä niin joutuu kikkaileen kylmäsiltakatkoja esim. raudoteroilojen päihin talon nurkissa (näyttää joissain kohteissa vaan täytetyn liimalla ja liiman lämmöneristävyys on moninkertaisesti sipoa huonompi.
>Jahah, kylmäsillat? Ammattimuurari ei asennakaan nurkkaan uraharkkoa, vaan tavan harkkon, johon ajetaan jyrsimellä kaksi kaarevaa uraa 8 mm teräkselle. Ja vain joka neljänteen saumaan. Lähde: Ai mistäkö tiedän? Oikeasti muutaman sipo-talonkin muurannut.
Ok. rakentaja.fi sivuston seurantakuvissa on sen sijaan hieman eritavalla hommat tehty.
>>> Mutta liimaa ja roiloa tehdään sen edestä. Ja nosturi/apumiehiä palkkien nosteluun.
>3 metriset palkit asentaa vaikka yksin.
Ei sovi olla asentajan kyllä olla mikään kukkakeppi.
Esim. 0.375*0,400*3*700kg=315kg
(tulee mieleen Sodankylän varuskunnan sinkokouluttaja joka sanoi että "Musti" on yhden miehen ase, nostaen sen olalleen mukamastensa ampuakseen sillä, musti painaa 150 kiloa, oli ottanut nappia)
>Jos on apumies laittamassa palkin kyytiin niin nopeuttaa hieman. Yli 3 metrissä liinan laittanut apumies voi tulla kaveriksi. Apumies tekee laastin, laittaa teräkset ja nostaa apuna harkot telineelle. Yksi muurari lappaa harkkoa seinälle... Lähde: Ai mistäkö tiedän?
Taitaa Jämerän videoissa olla kuitenkin pari miestä nostamassa ihan tommosia 1.5 metrisiäkin palkkeja.
>>>> Ei se vähennä sitä tosiasiaa että kukaan muu ei ole suomessa vaivautunut kaasubetoniin.
Jos sipo olisi ylivertainen niin kilpailuahan olisi varmasti.
>Elikäs tsekkaapas www.siporex.fi ja www.jamera.fi miten sipo valmistetaan. Kaasubetoni.... hmmm. Lähde: valmistajan kotisivut (=siporex on HÖYRYkarkaistua kevytbetonia, raaka-aineet kvartsihiekka, sementti ja vesi.)
EI muuta mitään. Vai onko siporexilla yksinoikeus valmistukseen?
>Ns. kilpailua liene esim. tällä palstalla toisten valintojen/materiaalien haukkuminen?
Niin. Luulisi siporexin myyvän ilman että tarvitsee aloittaa uusi lammin haukkumis/ ilkkumisketju parinpäivän välein.
>Se siitä, minulle sipo on hyvä materiaali
Toki se on hyvä materiaali. Siksi meidänkin taloon on sitä laitettu.
>ja saan siitä muuraustyön kautta osan leivän päälle laitettavasta.
Jees. Tekijöillä varmaan hieman eri katsontakulma kuin sillä joka menee sinne kiven sisään asumaan.
>Muuraus on nopeaa ohutsaumamuurausta, työstäminen vannesahalla ja jyrsimellä helppoa ja yksinkertaista. Yksinkertainen materiaali näin yksinkertaiselle miehelle on vain hyväksi.
Yksinkertaisuus se oli yksi tärkeä kriteeri minullekin. Valubetoniharkossa. Pystyi tekemään samalla tavaralla anturasta harjaan ilma saumoja. Rinnetaloon mielestäni likipitäen täydellinen ratkaisu.
> Harmittaa vain rakentajien väärien faktojen perusteella tehdyt valinnat.
Samoin. Mutta harmitus on hyvin pieni kun ei oo oma äpyli ojassa.
>Toiset ajaa toyolla ja toiset....
Mersun (Vito) saa Huyndain (H1) samoilla kilometrillä.
Toyota olisi ollut KAKSI kertaa kalliinpi.
Ostin Huyndain.
> Harmittaa vain rakentajien väärien faktojen perusteella tehdyt valinnat.
Vielä palaan siihen miksi alun perin kommentoin tähän ketjuun.
"Siporex ominaisuus":
"Jämerä-kivitalo on lattiasta kattoon yhtä ja samaa massiivista kiveä, siporexia. Siporex on samalla sekä kantava rakenne että lämmöneriste. "
Mielestäni yhtälö on mahdoton:
"yksi aine = hyvä lämmöneriste = hyvä kantava rakenne = massiivinen"
Ja siksi mielestäni harhaanjohtava.
Etenkin kun massiivisuuten kansankielessä ja fysiikassakin luetaan hyvä lämmönvarauskyky.
Siksi halusin tuoda muitakin näkökantoja asiaan.
-raksaaja
Ihan lämpimikseen vaan on naputeltu nämä n. 1000 avausta, joista puolessa vertaillaan jämerää ja lammia... jos vaan viitsit lukea.
Lammin "valubetoni" ominaisuus on myös kehuttu.
(teräsbetonilla ja EPS:llä on etuja joita siporexilla ei ole yms.)
Talopaketeissa Jämerä tarjoaa kattavamman paketin kuin esim. Lammi.
Jos rakentaisin joskus uudestaan, en ottaisi pakettia. Mutta en olekaan niin helpon perään.
Hommaa arkkitehti ja tehkää luonnokset talostanne huomioiden eri materiaalien vaikutuksia. Eli jos haluatte pyöreyttä ja epäsuoria kulmia niin silloin kevytsoralla/siporexilla on helpompi rakentaa kuin valubetoniharkoilla. valubetoniharkoilla rakennettaessa pitäisi talo suunnitella ehdottoman tarkasti moduuliin. Se helpottaa pystytystä ja poistaa virheiden mahdollisuuksia.
Eikä kukaan kiellä käyttämästä usempaa harkkoa samassa projektissa, se voi olla optimaalista joissain tapauksissa.
Ja jos rakennatte pohjoiseen, ajatelkaa myös lämpötaloutta. Eteläsuomessa ei kait juuri mitään väliä lämpötalouden kannalta että minkä matskun valitysee.
Tulipas paljon viestejä ja hyviäkin vastauksia! Kiitos niistä! Eiköhän tässä johonkin päädytä, kunhan ensin tarkastellaan eri vaihtoehtoja..
veivaamisessa on se, että valitsemme niin tai näin, kaikki me päädymme aikanaan paikkaan, jossa ei päätöksiä enää tehdä.
sitä ollaan aikanaan sitten menossa...??
olenpa asunut parissa siporex-talossa vv 1954-1972 ja 1981-edelleen.
Ekan teetti iskä ja jälkimmäisen tein itse sekä laajensin viime kesänä. Niin tyhmä olen, että en osaa muuttaa pois.
Talopaketista ei kande puhua, kun saat pihan täyteen harkkoja, mutta kyllä niistä hyäv talo syntyy.
Jottei lammin herrat olisi kateellisia, tee antura papuharkoista. Välipohjat kandee tehdä variaxista ja yläpohja siposta harjan suuntaisena, niin säästät kattotuolit.
Jos tulee kuuma kesä kuten edellinen, muista kastella harkot ennen ohutsauman levitystä ja vaakateräkset joka neljänteen varviin.
Jos kustannusetuja tavoittelet, halvempia sipoja tekee veli eestiläinen ja niitäkin näkyy täällä olevan kaupan.
Ote Jämerältä:
28.9 Siporex-massiivikaton
lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Siporex-massiivikaton jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi alapuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas katto säätilasta
riippuen voi varastoida yläpintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin katoissa,
joissa yläpuolisella eristeellä ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.
Viännös:
Lammi-massiiviseinän
lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Lammi-massiiviseinän jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi sisäpuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas seinä säätilasta
riippuen voi varastoida ulkopintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin seinissä,
joissa seinällä (eristeellä) ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.
Smiley: ;-)
siltä, että muutama keltatakkinen on perustanut kuolleiden runoilijoiden klubin, ja viäntää vuorollansa niin maan perhanasti kevyttä kenttä"hyymöriä" ja "faktaa" sikin sokin ja laidat väärällään.
ei voi olla niin vakavaa
Viännös:
Lammi-massiiviseinän lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Lammi-massiiviseinän jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä seinätyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi sisäpuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas seinä säätilasta
riippuen voi varastoida ulkopintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin ulkopinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin seinissä,
joissa seinällä (eristeellä) ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.
Smiley: ;-)
Lähde: Siporex suunnittelijan käsikirja
28.9 Siporex-massiivikaton
lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Siporex-massiivikaton jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi alapuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas katto säätilasta
riippuen voi varastoida yläpintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin katoissa,
joissa yläpuolisella eristeellä ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.
Hoxioita:
- talvella aurinko paistaa sivulta, ei ylhäältä
- kivirakenteisen katon päällä on omakotitaloissa aina lisälämmöneriste eli kesällä lämmennyt kivikatto voi säteillä lämpöä vain sisäänpäin
- seinässä jossa on massiivinen ulko ja sisäkuori on kaksi lämpötyynyä jotka toimivat hyvin ellei jopa optimaalisesti talvella ja kesällä
Mutta voi perhana että on aikaa viepää säätää lämmitys kuntoon.
Kun muutan lämpöpumpun lämpökäyrää yhdellä asteella kestää 3-5 PÄIVÄÄ ennen kuin valubetoniharkkotalon sisälämpö reagoi muutokseen !!! (onneksi ei tarvinne säätää kuin kerran elämässä)
- raksaaja